Yleistajuinen tiedeviestintä tukee vuorovaikutusta eri yleisöjen kanssa
Tutkijat vaikuttavat, kohtaavat ja tekevät viestintää monessa eri roolissa ja monelle eri yleisölle: tutkijana oman alansa spesialisteille, monialaisen yhteistyön edistäjänä …
Tutkijat vaikuttavat, kohtaavat ja tekevät viestintää monessa eri roolissa ja monelle eri yleisölle: tutkijana oman alansa spesialisteille, monialaisen yhteistyön edistäjänä …
Pian sen jälkeen, kun Urpu Strellman ja Johanna Vaattovaara julkaisivat kirjansa Tieteen yleistajuistaminen (2013), Tiina Raevaara nosti Suomen Kuvalehteen kirjoittamassaan …
Keskellä koronasyksyä saimme puhelun opiskelijalta, joka oli hyvin hätääntynyt. Hän oli saanut tiedon, että oli mahdollisesti altistunut koronavirukselle korkeakoulumme tiloissa. …
Koronapandemia on varmasti ollut yksi syy siihen, että tieteen yleistajuistaminen on alettu nähdä entistä tärkeämpänä asiana. Vaarallisen kulkutaudin riehuessa olemme …
Taito viestiä yleistajuisesti on tutkijoille entistä tärkeämpi. Se on olennainen osa tiedettä, jonka tavoitteena on vaikuttaa ja osallistaa ihmisiä. Käytännössä …
Koronakriisi on ollut erityisen merkityksellinen korkeakouluyhteisölle muun muassa siitä syystä, että monet opiskelijamme ovat itsenäisen elämänsä alussa, ja tämä kriisi …
Koronapandemian aikana monet salaliittoteoriat ovat saaneet paljon uusia kannattajia. Tunnetuin näistä on ehkä QANON, mutta sen lisäksi mediassa ovat saaneet …
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maallikko tarkoittaa henkilöä, joka on seurakunnan jäsen, mutta ei ole pappi (eikä muu teologisen koulutuksen saanut) tai …
Sano jokin tieteenala, niin me kerromme sen alan tunnetuimman asiantuntijan Suomessa. Jos puhumme koronapandemiasta, moni muistaa THL:n Mika Salmisen kasvot. …
Mistä me kerromme, kun kerromme Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta? Tätä voi tarkastella asiasanojen perusteella, kuten Antti Nyqvist blogitekstissään. Nyqvistin …