Siirry sisältöön
Viestintä ja markkinointi
Tieteen yleistajuistaminen on muutakin kuin kirjoitettua kieltä

On monia erilaisia tapoja ja kanavia, joiden avulla tiedettä voi tehdä tunnetuksi suurelle yleisölle. Monet näistä tavoista saattavat olla jopa paljon tehokkaampia kuin kirjoitettu teksti, kirjoittavat Nina Finell ja Anna Hermiö.

Julkaistu : 31.12.2020

Pian sen jälkeen, kun Urpu Strellman ja Johanna Vaattovaara julkaisivat kirjansa Tieteen yleistajuistaminen (2013), Tiina Raevaara nosti Suomen Kuvalehteen kirjoittamassaan blogissa esiin mielenkiintoisen näkökulman. Hän toteaa, että kirjassa ei mainita esimerkiksi museoita, näyttelyitä tai tiedekeskuksia tieteen yleistajuistamisen muotona. Raevaara painottaa ymmärtävänsä kirjan rajauksen, mutta että samalla on kuitenkin tärkeä huomioida myös muut tieteen yleistajuistamisen muodot.

Tieteen yleistajuistaminen ei ole pelkkää kirjoitettua kieltä. On monia erilaisia tapoja ja kanavia, joiden avulla tiedettä voi tehdä tunnetuksi suurelle yleisölle. Monet näistä tavoista saattavat olla jopa paljon tehokkaampia kuin kirjoitettu teksti. Tämä toki riippuu paljolti aiheesta ja siitä, minkälaisia kohderyhmiä halutaan tavoittaa.

Tieteen yleistajuistamista ei siis pidä nähdä liian kapeasti. Raevaara itsekin tunnustaa, että valitsee kanavaksi useimmiten kirjoitetun tekstin, koska kokee olevansa ensisijaisesti kirjoittaja. Raevaaran kohdalla tämä on voinut ajan kuluessa muuttua, mutta myös me tunnistamme, että kirjoittaminen tuntuu luontevimmalta tavalta jakaa tietoa ja ilmaista itseämme. Monelle tutkijalle kirjoitettu kieli ei kuitenkaan läheskään aina ole sen helpoin tapa kertoa tutkimuksen etenemisestä tai sen tuloksista.

On myös hyvä ottaa huomioon, että vaihtoehtoiset tavat eivät välttämättä liity pelkästään tutkijan vaan myös yleisön mieltymyksiin. Muut kuin kirjoitetut tekstit voivat esimerkiksi lisätä etenkin lasten ja nuorten kiinnostusta tieteeseen. Onhan monelle heistä varmasti paljon kiehtovampaa tutustua maailman syntyyn Heurekan näyttelyiden kautta kuin lukemalla siitä kirjasta.

Ammattikorkeakoulun viestinnän näkökulmasta tilanne on varsin hyvä: opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli kannustaa meitä julkaisemaan yhtä lailla tieteellisiä ja ammatillisia kuin myös suurelle yleisölle suunnattuja julkaisuja. Mukana ovat myös podcastit ja videot.

Erityisen kiinnostuneina odotamme, millaisia uusia avauksia yleistajuistamiseen saamme vuonna 2021, joka on nimetty Tutkitun tiedon teemavuodeksi. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan hanke, jonka tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä. Teemavuoden verkkosivuilla todetaan, että ohjelma koostuu tapahtumista ja teoista, jotka voivat olla esimerkiksi tilaisuuksia, tempauksia, toimia, näyttelyitä, teoksia, interventioita, kehitysprojekteja tai kampanjoita verkossa ja/tai paikan päällä.

Kuva: Aleksandra Suzi / Shutterstock.com