Z on sukupolvi, jolle työskentely opintojen ohella on arkipäivää. Yhteiskunta ja koulutus eivät kuitenkaan tunnu vielä kovin hyvin taipuvan nykyajan vaatimuksiin. Muutos vaatii painotuksen siirtämistä pelkkien opintojen sijaan työntekoon.
Koulutuspoliittisessa tarinassa keskustelun päälauseena on tällä hetkellä koulutuksen uudistumisen tarve muuttuvassa maailmassa. Puheen lähtökohtana ovat yhteiskunnalliset muutokset, kuten teknologian kehittyminen. Tärkeänä pidetään, että koulutuksessa huomioidaan työn muutos ja tavoitellaan valmiuksia vastata uudenlaisiin osaamisvaatimuksiin. Sivulauseen asemaan – ja usein kokonaan puuttuvaksi lauseenjäseneksi – jää opiskelijan muutos.
Teknologinen kehitys muuttaa sitä maailmaa, jossa elämme, ja tulevat sukupolvet työskentelevät aivan erilaisissa tehtävissä kuin aiemmat. Tämä vaatii paitsi yrityksiltä …
Z-sukupolvea yhdistäviä sukupolvikokemuksia ovat esimerkiksi New Yorkin terrori-iskut, vuoden 2008 talouslama, ilmastonmuutos ja länsimaisen demokratian kyseenalaistaminen. Näiden kokemusten merkitys tietysti vaihtelee eri maissa ja maanosissa sekä yksilöiden koulutustason ja sosiaalisen aseman perusteella. Mutta millaisia matkailijoita Z-sukupolven edustajat ovat?
Somepaasto alkaa olla yhtä suosittu kuin kasvispäivä. Yritysten tuleekin kuunnella herkällä korvalla Z-sukupolven ajatuksia somen käytöstä. Kuten lähes kaikki muukin somessa, tämäkin kulminoituu pitkälti Facebook-imperiumin ympärillä vellovaan keskusteluun.
Lähtisikö Z-sukupolven matkailija metsään marjaan? Saattaisi hyvinkin lähteä, mutta vinkkejä ja opastusta tarvitaan, asioita, joita kokea, helppoja siirtymiä sekä todellista kiinnostavaa sisältöä, jota jakaa muille. Tarvitaan mobiilissa nätisti latautuvaa, kiinnostava, tarttuvaa sisältöä ja nopeassa tahdissa.
Haaga-Helian Luova toimisto Krean markkinoinnin opiskelijat ovat yhdessä tietojenkäsittelyn opiskelijoiden kanssa tutkineet Z-sukupolven työelämäodotuksia osana Alma Median kanssa toteutettavaa tapahtumaprojektia. Tuloksissa korostuivat hyvä esimiestyö, kannustava palaute ja positiivinen työilmapiiri.
Palkkataso ei ole ensisijainen kriteeri nuorilla työpaikkaa valitessa. Itse asiassa palkkauksen on todettu olevan vasta kuudenneksi tärkein syy sitoutua yritykseen (aTalent Recruiting 2016).
Tulevaisuuden työelämässä vaaditaan yhä enemmän monipuolista osaamista, itsetuntemusta, itsensä kehittämisen ja itsensä johtamisen taitoja sekä ammatillista uudistumiskykyä. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: kyky toimia yhdessä toisten kanssa. Tämä kyky tulee mitatuksi erityisesti silloin, kun opiskelijan tulee itse toimia johtajana
”Haluan olla mukana ratkaisemassa ongelmia, jotka ovat merkityksellisiä sekä itseni, että yhteiskunnan näkökulmasta” ”Haluan luoda parempaa tulevaisuutta” Sitaatit kuvaavat syitä, joita nyt korkeakoulussa olevat esittävät oman yritysideansa taustalla. Merkityksellisyys korostuu sukupolven ajattelussa.