Odotukset, elämykset ja kokemukset – asiakaskokemus tapahtumissa
Jos tapahtumasta haluataan menestyksekäs, on otettava haltuun asiakasajattelu. Miten se tapahtuu? Tästä kertoo podcastissaan Teemu Lehmusto, joka on Haaga-Helian liikunnan …
Jos tapahtumasta haluataan menestyksekäs, on otettava haltuun asiakasajattelu. Miten se tapahtuu? Tästä kertoo podcastissaan Teemu Lehmusto, joka on Haaga-Helian liikunnan …
Joskus on hyvä pysähtyä venyttelemään mieltään. Mielen venyttelyssä kannattaa pysyä perusasioissa, niin ei varomattomuuksissa mieli vahingossa venähdä tai niksahda jopa …
Yliopettaja Johanna Vuori Haaga-Heliasta ja Jori Mäkkeli Culture Advisor ja Project Lead Futuricelta keskustelevat itseohjautuvista organisaatioista. Onko työskentely itseohjautuvassa organisaatiossa taivas ilman rajoja?
Z-sukupolveksi kutsutaan 1990-luvun puolivälin tai 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alussa syntynyttä sukupolvea. Zetoja on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin edeltäjiään, X- ja Y-sukupolvea. Jotain heistä kuitenkin tiedetään.
Sukupolvitutkimuksissa korostuu kuluttajien tarpeiden ja toiveiden ennakoiminen. Digitaalisuuden, ja medioitumisen vuoksi nuoret sukupolvet eivät kuitenkaan enää taivu samalla tavalla sukupolviajatteluun. Yrityksille tämä on herätyksen paikka.
Työ muuttuu jatkuvasti ja sen tulee mukautua niin ympäröivän maailman muutoksiin kuin työntekijöiden vaatimuksiin. Myös johtamisen tulee muuttua ja päivittyä vastaamaan uusiin haasteisiin.
Suomalaisessa valmennusosaamisessa puhutaan usein urheilijakeskeisestä valmentamisesta. Se tarkoittaa, että urheilijanpolun eri vaiheissa tehtävät ratkaisut ja toimenpiteet pyritään tekemään urheilijan tarpeita kuunnellen. Urheilijakeskeinen valmennus vastaa myös elämyshakuisen Z-sukupolven vaatimuksiin.
Tämän päivän ”amazonilaisen” sukupolven asiakkaalla on korkeat odotukset, paljon valtaa ja vaihtoehtoja. Miten yritys erottuu massasta ja kohtaa tällaisen asiakkaan? Kuinka asiakaskeskeisiä ja personoituja ostamisen mahdollisuuksia asiakkaille tulisi tarjota?
Z on sukupolvi, jolle työskentely opintojen ohella on arkipäivää. Yhteiskunta ja koulutus eivät kuitenkaan tunnu vielä kovin hyvin taipuvan nykyajan vaatimuksiin. Muutos vaatii painotuksen siirtämistä pelkkien opintojen sijaan työntekoon.
Koulutuspoliittisessa tarinassa keskustelun päälauseena on tällä hetkellä koulutuksen uudistumisen tarve muuttuvassa maailmassa. Puheen lähtökohtana ovat yhteiskunnalliset muutokset, kuten teknologian kehittyminen. Tärkeänä pidetään, että koulutuksessa huomioidaan työn muutos ja tavoitellaan valmiuksia vastata uudenlaisiin osaamisvaatimuksiin. Sivulauseen asemaan – ja usein kokonaan puuttuvaksi lauseenjäseneksi – jää opiskelijan muutos.