Opiskelijan hyvinvointia oppimistilanteessa voidaan tukea eri tavoin. Pedagogisesti ajatteleva ja toimiva opettaja pyrkii löytämään keinoja olla opiskelijoiden kanssa läsnä.

Opiskelijan opiskelukyvyn, kehittyvien työelämätaitojen ja tulevan työkyvyn kannalta tunnetaitojen oppiminen ja myötäelävä pedagoginen ote ovat korkeakoulutuksessa olennaisia elementtejä.

Myötätunto sitouttaa oppimiseen ja yhteisöön

Myötätunnon pedagogiikka nostaa esille koulutuksen perimmäisiä kysymyksiä. Siihen liittyy ajatus opetuksen järjestäjän sitoumuksesta opiskelijaa kohtaan ja opiskelijan kohtaamisena eettisenä kansalaisena. Myötätunnon pedagogiikka korostaa opiskelijan roolia ”juniorikumppanina” ja osallisuutta opintojen kehittämisessä ja korkeakoulun arjessa. Osallisuuden kokemus sitouttaa opiskeluun, ja sitä on tärkeää tukea.

Pedagogisilla valinnoilla, kuten yhteiskehittämisellä, voidaan nostaa opiskelijan tarpeet keskiöön ja edistää empatian kulttuurin kehittymistä. (Myötätuntoa korkeakouluihin -yhteishanke, 2019–2021.)

Myötätunnon pedagogiikka liittyy sosiaaliseen muutosvoimaan ja kriittisen ajattelun vahvistamiseen. Tätä tukee transformatiivisen eli uudistavan oppimisen näkemys oppimisesta kasvun ja kehityksen paikkana, jossa uudistetaan totuttuja ajatus- ja toimintamalleja. Oppijat voisivat kokea saavansa täyden potentiaalin käyttöönsä omassa elämässään ja edistävänsä elämänlaatua parantavia keinoja myös perheissään, yhteisöissään ja yhteiskunnassa.

Korkeakoulun rooli yhteiskunnallisena uudistajana korostuu. Uudistava oppiminen ja kokonaisvaltainen kasvu eivät ole helppoa ja siihen liittyy tunteita, joiden kohtaaminen edellyttää pedagogista myötätuntoa korkeakoulussa.

Waddington (2017) painottaa korkeakoulun johdon toimia myötätunnon pedagogiikassa. Johdon toimet näkyvät reiluutena, läpinäkyvyytenä ja vastuullisuutena korkeakoulun arvoissa ja arjessa. Tämä edistää hyvinvoivan ja kehittyvän korkeakouluyhteisön muodostumista. Korkeakoulussa on siis monia perusteita nostaa esiin myötätunnon kulttuuri ja myötätuntoinen opiskelijan kohtaaminen.

Myötätunto kasvattaa ja auttaa oppimaan

Myötätunnolla on merkittävä vaikutus oppimistuloksiin ja opinnoissa etenemiseen. Oppimisyhteisön myötätunto ja tunnetaidot luovat turvallisen oppimisen ilmapiirin ja mahdollistavat kriittisen ajattelun elementtien sekä tarvittavien työelämätaitojen kehittymisen. Myötätunto vaikuttaa suoraan yksilön hyvinvointiin ja on merkittävä tekijä koko työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnissa. Myötätunto edesauttaa holistista kasvua ja kehitystä sekä prososiaalisuutta edistävää opetusta. (Waddington 2017.)

Myötätunto on tunteiden havaitsemista, kykyä kohdata niitä eri tilanteissa ja arvioida oman toiminnan osana. Myötätuntopedagogiikka käytännössä kohdistuu eri tilanteisiin oppimis-ja opetusyhteisössä. Se voi fokusoitua tietyn opintojakson oppimistuloksiin, jolloin yhdessä ratkotaan aiheesta nousevia ongelmia. Tai se voi näkyä pedagogisena yhteistyönä yli rajojen, opiskelijoiden roolina korkeakoulun kehittämisessä tai arkipäivän kohtaamisissa.

Myötätuntopedagogisilla elementeillä opetuksessa voidaan kehittää opiskelijoiden kognitiivista, affektiivista ja henkistä kapasiteettia. Silloin vahvistetaan opiskelijan kykyä havainnoida ilmiöitä, olla tarkkaavainen ja empaattinen. Myötätuntopedagogiikka on yleisesti myös opiskelijoiden yleisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin vahvistamista. Silloin opiskelijan itsetuntemus lisääntyy, itsensä ja toisten näkökulmien tiedostaminen kasvaa sekä ekologinen tietoisuus lisääntyy. (Waddington 2017.)

Tunteiden ymmärtäminen edellyttää myötätuntoa ja myötätunto edellyttää tunteiden ymmärtämistä. Tunteiden ymmärrystä voidaan parantaa ja tunnetaitoja voi oppia. Haaga-Helia kehitti VOIMA-hankkeessa (VOIMA – Voimaa, valoa ja vertaistukea korkeakouluopiskelijoille -hanke 2022) digitaalisen työkalun Tunnepulssin mahdollistamaan tunneilmaston huomioiminen opetus- ja ohjaustilanteessa ja saamaan opiskelijakokemus paremmin esille. Tunnepulssin avulla opiskelijoiden on mahdollista tuoda esille ja jakaa tuntemuksiaan ja tulla siten kuulluiksi. Koko ryhmän ymmärrys oppimistilanteen vuorovaikutuksesta paranee.

Tunnepulssin esille nostamiin asioihin voidaan vaikuttaa paremmin ja myös opiskelijan lisätuen tarpeet voivat tulla esille. Tunnepulssin kokemukset ovat opiskelijaryhmissä olleet myönteisiä. (Karkimo & Kock & Laivola, 2022.; Kock & Karkimo & Laivola, 2022.; Koskimäki 2022; Laivola & Kock, 2021.)

Lähteet

• Karkimo, K., & Koch, H., & Laivola, T. 2022. Miten edistää oppimista Tunnepulssin avulla? eSignals. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luettavissa: https://esignals.fi/kategoria/hyvinvointi-kategoriat/miten-edistaa-oppimista-tunnepulssin-avulla/#a289fd31
• Koch, H. &,Karkimo, K., & Laivola, T. 2022. Tunnepuhetta opetukseen. eSignals. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luettavissa: https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/tunnepuhetta-opetukseen/#a289fd31
• Laivola, T. & Koch, H. 2021. Kohtaamiset rakentavat opiskelijoiden hyvinvointia. eSignals.Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luettavissa: https://esignals.fi/kategoria/hyvinvointi-kategoriat/kohtaamiset-rakentavat-opiskelijoiden-hyvinvointia/#a289fd31
• Koskimäki, T. (2022). Tunnepulssi oppimista lisäävän ilmapiirin tukena. eSignals. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luettavissa: https://esignals.fi/kategoria/hyvinvointi-kategoriat/tunnepulssi-oppimista-lisaavan-ilmapiirin-tukena/#a289fd31
• Myötätuntoa korkeakouluihin -yhteishanke 2019–2021. STM. Nyyti ry, JYU, AY, HY & JYY. Luettavissa: https://www.nyyti.fi/hankkeet/myotatuntoa-korkeakouluihin-hanke/
• Waddington, K. (2017). Creating conditions for compassion. In The pedagogy of compassion at the heart of higher education (pp. 49–70). Springer, Cham.
• VOIMA – Voimaa, valoa ja vertaistukea korkeakouluopiskelijoille -hanke. 2022. OKM erityisavustus. Hämeen ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luettavissa: https://www.haaga-helia.fi/fi/hankkeet/voima-voimaa-valoa-ja-vertaistukea-korkeakouluopiskelijoille