Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Tunnepuhetta opetukseen?

Helposti tulee ajatelleeksi, että tunnepuhe kuuluu muille foorumeille ja että ammattikorkeakoulun luennoilla on syytä keskittyä tiukasti asiaan.

Julkaistu : 25.05.2022

Voiko tunteista puhua opetuksen yhteydessä? Miten ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat suhtautuvat tunnekokemuksia koskevaan keskusteluun – voiko tällaisia asioita ottaa luontevasti esille opintojaksoilla?

Tätä selvitettiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa OKM:n rahoittaman Voima-hankkeen yhteydessä.

Vuosina 2021–22 toteutetun Voima-hankkeen yhtenä kehittämistoimena oli oppimistilanteiden tunneilmastoa selvittävän, digitaalisen Tunnepulssi-työkalun konseptointi. Tunnepulssi on lyhyt tunnekokemuksia kartoittava kysely, joka tukee myös tulosten jakamista yhteistä keskustelua varten.

Työkalun kehittämistyötä pohjustamaan tehtiin marraskuussa 2021 kysely, joka kohdennettiin Haaga-Helian opettajille ja opiskelijoille. Kysely haluttiin pitää kevyenä ja sen avulla haettiin käsitystä siitä, mikä tulisi olemaan Tunnepulssi-työkalun hyväksyttävyys käyttäjien ja kohderyhmän keskuudessa.

Sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn saatiin opiskelijoilta 132 ja opettajilta 78 vastausta. Vaikka vastausprosentti ei noussut kovin suureksi, oli vastausten määrä kuitenkin lukumääräisesti tyydyttävä. Tarkoituksena ei ollut tehdä tieteellistä tutkimusta, vaan kartoittaa pienimuotoisesti käyttäjäkunnan mielipiteitä työkalun käyttöä kohtaan.

Lisäksi vastauksia pyydettiin vain yhdellä sähköpostiviestillä – ajatuksena oli, että ne vastaavat, joita asia erityisesti puhuttelee.

Tunteiden kartoittamiseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti

Mitä vastauksista sitten kävi ilmi? Yllättävän yhdenmukaisesti sekä opiskelijoiden että opettajien enemmistö suhtautui tunneilmastoa kartoittaviin kyselyihin positiivisesti. Yleisimpänä perusteluna molemmissa vastaajaryhmissä tuotiin esille, että tunteet vaikuttavat oppimiseen.

Tämä on tunnistettu myös tutkimustuloksissa: Opiskelijoiden yksilölliset tunnekokemukset ovat sidoksissa paitsi opiskelijaryhmään ja oppimissuoritukseen, myös opettajan tunnekokemuksiin sekä toimintaan luokkahuoneessa (Pietarinen 2021).

Opettajat pitivät tärkeänä, että saisivat työkalun, jonka avulla voisi tunnistaa, millä tasolla opiskelijoiden vireystila ja voimavarat ovat kullakin hetkellä. Molemmat vastaajaryhmät painottivat sitä, että tunteet vaikuttavat motivaatioon, mikä puolestaan luo edellytyksiä oppimiselle.

Tutkimustieto tukee myös tätä näkemystä. Esimerkiksi Kirsti Lonka puhuu motivaation kahdeksasta kanavasta, jotka määrittyvät osaamisen tunteen ja tehtävän haastavuuden suhteen perusteella. Hänen mukaansa opiskelijalla nämä kanavat vaihtelevat päivän mittaan ja tunnekokemukset korreloivat sen kanssa, mille kanavalle opiskelija on virittynyt. Oppimistilanteessa syntyvien ja vallitsevien tunteiden perusteella voidaan näin hahmottaa myös motivaation kehittymistä ja muuttumista. (Lonka 2020, Mitä on virtaus?)

Toki kyselyissä tuli esille myös vastakkaisia näkemyksiä: kaikki vastaajat eivät pitäneet tunnekartoitusta tarpeellisena, mutta nämä näkökannat jäivät selvään vähemmistöön. Opiskelijoista ainoastaan kolme oli täysin eri mieltä väitteestä ”Pidän hyödyllisenä sitä, että opiskelijaryhmän tunnekokemuksia mitataan ja huomioidaan.”

Kaksitoista opettajaa ei käyttäisi tunnetyökalua missään tilanteessa, ei edes etäopetuksessa, jossa käyttöhalukkuus oli suurinta. Yleisimpinä perusteluina opettajat mainitsivat digivälineiden jo ennestään suuren määrän, halukkuuden keskustella asioista kasvotusten tai ylipäätään sen, että aihepiiriä ei koettu oman työn kannalta relevantiksi.

Lyhyt tunteita koskeva kysely tunnin alussa voi kuitenkin olla hyvä tapa käynnistää vuorovaikutus opettajan ja opiskelijaryhmän välillä. Sen avulla voidaan ikään kuin puhdistaa pöytä muista asioista ja tehdä tilaa oppitunnin aiheelle. Toisaalta tunnekartoitus voi olla myös hyvä tapa paketoida edellinen aihealue, tehty tehtävä tai yhdessä vietetty lähipäivä.

Helposti tulee ajatelleeksi, että tunnepuhe kuuluu muille foorumeille ja että ammattikorkeakoulun luennoilla on syytä keskittyä tiukasti asiaan. Opetushetkeen liittyvän lyhyen tunnekeskustelun tarkoituksena ei ole viedä huomiota varsinaisesta sisällöstä tunteisiin, vaan tiedostaa tunteet, tehdä näkyviksi mahdolliset oppimista haittaavat tunnetilat ja yhdessä jakamalla vähentää niiden vaikutusta oppimiseen.

Vastaavasti voidaan huomioida myös niitä tunteita, jotka edistävät myönteistä oppimisilmapiiriä. Tunnetaidot on tunnustettu tärkeiksi myös työelämässä, ja ne hyödyttävät oppijaa kaikilla elämänalueilla.

Lue lisää

VOIMA – Voimaa, valoa ja vertaistukea korkeakouluopiskelijoille

Lähteet

Lonka, K. (2020). Oivaltava oppiminen. Kustannusosakeyhtiö Otava. E-Kirja. Luettavissa: https://finna.fi/Record/3amk.288306

Pietarinen, T. (2021). Affect in collaborative and virtual inquiry learning: Insights into small student groups and teachers in the classroom, väitöskirja, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Turun yliopiston julkaisuja, Annales Universitatis Turkuensis, Ser. B: Humaniora. Luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8472-5