Siirry sisältöön
Hyvinvointi
Tunnepulssi oppimista lisäävän ilmapiirin tukena

Haaga-Helian Voima –hankkeessa on tuotettu Tunnepulssi –työkalu, jonka avulla tarjotaan opiskelijoille mahdollisuutta jakaa kokemuksiaan ja tunnetilaansa. Tunnepulssi on mittari, jolla saadaan nopeasti ja helposti ymmärrys opiskelijoiden tunnetilasta.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 10.08.2022

Mikä oppimisessa on tärkeintä? Uuden asian oivaltaminen, käytännön harjoittelut, teoreettiset näkökulmat tai asioiden soveltaminen eri tilanteissa käytäntöön? Kyllä vaan, kaikki edellä mainitut ovat tärkeitä oppimisen tavoitteita.

Oppimistapoja on monia, toisille kuunteleminen on helppo tapa oppia ja omaksua, toiset oppivat ja oivaltavat parhaiten käytännön harjoitteiden avulla.

Tunne ja ilmapiiri ovat tärkeitä osatekijöitä oppimisessa, uuden tiedon omaksumisessa ja motivaatiossa. Huotilaisen (2020) mukaan aina kun opitaan, opitaan sensorisella, emotionaalisella ja kognitiivisella tasoilla. Nämä tasot eivät ole erillisiä vaan aina oppimisessa käytetään näitä tasoja. On huomioitavaa, että tunteiden tasolla voi olla sellaisia tapahtumia, jotka estävät oppimista.

Puolimatka (2004) mainitsee, että tunteiden kognitiivisella tasolla on keskeinen merkitys oppimisessa. Kun opiskelija onnistuu luomaan yhteyden ajattelun ja tunteiden välille, voi hän hyödyntää tunteiden tuottamaa tietoa hyödykseen ajattelun tukena. Oppimisen näkökulmasta tunteet ja ajattelu ovat riippuvaisia toisistaan ja näin ollen tunteet voivat toimia hyvänä apuna oppimisprosessissa.

Tunnepulssi mittaa opiskelijoiden tunnetilat

Haaga-Helian Voima –hankkeessa on tuotettu Tunnepulssi –työkalu, jonka avulla tarjotaan opiskelijoille mahdollisuutta jakaa kokemuksiaan ja tunnetilaansa. Tunnepulssi on mittari, jolla saadaan nopeasti ja helposti ymmärrys opiskelijoiden tunnetilasta.

Opetustilanteessa voidaan Tunnepulssi–työkalua käyttää esimerkiksi tunnin alussa, jolloin ohjaaja pääsee havaitsemaan opiskelijoiden sen hetkistä tunnetilaa. Mikäli useat opiskelijat ovat väsyneitä, voisi tunnin alussa tehdä esimerkiksi tunnelmaa kohottavia erilaisia energisoivia harjoitteita.

Tunnepulssi–työkalussa on kaksi peruskysymystä

  • ”Mikä alla olevista on lähimpänä tämänhetkistä tunnetilaasi?” Tämän kysymyksen kohdalla opiskelija voi valita neljästä kuvasta itselleen sillä hetkellä sopivimman tunnetilan (innostus, ahdistus, rauhallisuus, väsymys).
  • ”Mitä kaikkia tunteita tunnistat tällä hetkellä liittyen opiskeluun?” Tämän kysymyksen kohdalla opiskelija voi valita useamman vaihtoehdon. Vaihtoehtoja ovat mm.: innostus, toiveikkuus, iloisuus, väsymys, rauhallisuus, viha, kireys, häpeä, rentous, helpotus.

Tunteet toimivat oppimisen motivaattoreina

Toteutin tunnepulssikyselyn kahden virtuaalikurssin päätteeksi. Tässä tekstissä kurssit on merkitty numeroilla 1 ja 2. Kurssilla 1 tunnepulssikyselyyn vastanneita oli 9, joista sen hetkisessä tunnetilassa nousi esiin innostus, rauhallisuus ja väsymys. Kurssilla 2 kyselyyn vastanneita oli 38. Heillä tunnetilassa nousi esiin ahdistus, rauhallisuus ja väsymys.

Lukuvuoden ollessa jo loppusuoralla, oli opiskelijoilla paljon palautettavia tehtäviä, joten varmasti väsymys ja toisaalta ahdistus nousivat tunnetiloina pintaan. Toisaalta rauhallisuus ja innostus tunnetiloina saattavat kuvastaa kurssin päättymistä ja kesän odotusta.

Mitä tunteita tunnistaa kyseisellä hetkellä –kysymykseen kurssin 1 opiskelijat vastasivat pääsääntöisesti helpotus, innostus, toiveikkuus ja ahdistus. Kurssin 2 opiskelijoilla suurimmiksi tunteiksi nousivat väsymys, kireys ja ahdistus. Muutamista vastauksista löytyi myös rauhallisuus, helpotus ja rentous.

Yhdessä vastauksessa nousi esiin viha. Jos pinnan alla on paljon negatiivisia tunteita, voivat ne olla oppimisen esteenä.

Tunteissa on useita kognitiivisia ominaisuuksia, jotka toimivat ns. laatua ohjaavana tekijänä. Tällainen on esimerkiksi spontaani tilannearvio. Jos opiskelija kokee tulevansa kiusatuksi, hän kokee joko vihaa tai häpeää tai molempia. Tunteiden kautta arvioimme tilanteita, toimintoja sekä tulevan tapahtuman odotettua arvoa itsellemme. (Puolimatka 2004.)

Tilanteessa, jossa tunnepulssikyselyssä esiintyy useita negatiivisia tunneilmaisuja, tulee miettiä tarkkaan, miten tunnepulssikyselyn tulokset käydään opiskelijoiden kanssa läpi, jotta tunnetila ja ilmapiiri saadaan oppimista tukevaksi.

Kahden edellä mainittujen peruskysymysten lisäksi kysyin opiskelijoilta, mistä iloitsit juuri tänä aamuna? Vastauksissa korostui: kaunis sää, ilo omista pienistä lapsista, sai tehtävän palautettua, viikonloppu edessä, vapaapäivä töistä ja sai oppimistehtävät valmiiksi.

Koska tunteet toimivat oppimisen motivaattoreina ja tunteilla on keskeinen merkitys oppimisprosessissa, on tärkeää tunnistaa positiivisia tunteita, jotta ilmapiiri ja tunnetila ovat oppimista tukevaa. Oppiminen on ihan tunteiden varassa (Huotilainen 2020).

Opettajan näkökulmasta tunnepulssikysely on oivallinen työkalu, jolla jokainen opiskelija voi anonyymisti kertoa omasta sen hetkisestä tunnetilasta. Kaikki tunnetilat ovat sallittuja ja inhimillisiä. Kyselyn tuloksista voi päätellä miten vastaanottavainen oppitilanne opiskelijoilla on ja tarvittaessa opettaja voi muuttaa tuntisuunnitelmaa oppimista tukevaksi.

Lähteet:

Kuva: www.shutterstock.com