Tunteet liittyvät läheisesti oppimiseen. Parhaimmillaan innostunut ilmapiiri tempaisee opiskelijat mukaansa ja opettaja saa todistaa hyviä oppimistuloksia sekä oppimisen iloa. Pahimmillaan ryhmän huono ilmapiiri tai tunnelataus voi hankaloittaa oppimista.

Jokainen varmaan muistaa omat suosikkiopettajansa. Opettajat, joilla oli ilmiömäinen kyky saada opiskelija innostumaan ja ilolla mennä tunneille. Tunteet tarttuvat ryhmässä, joten on tärkeä olla tietoinen siitä, millaisia tunteita ryhmässä koetaan.

Tunnepulssi-työkalu havaitsee tunneilmaston

Opettajan näkökulmasta ryhmän tunneilmastoa on vaikea hallita. Jollakulla saattaa olla huono päivä, toinen painii jaksamisen kanssa tai ryhmätöissä kemiat eivät kohtaa. Verkko-opetuksessa opettajan edessä saattaa olla vain rykelmä mustia ruutuja nimineen.

Miten ryhmän kokemista tunteista voi saada vihiä? Mistä tietää onko vastassa innostunut vai uupunut ryhmä? Loimme Voima-hankkeessa Tunnepulssi-työkalun, joka on nopeasti ja helposti käyttöönotettava visuaalinen kyselytyökalu opettajille ja opinto-ohjaajille hyödynnettäväksi ryhmätilanteissa.

Parilla klikkauksella opettaja kartoittaa ryhmän kokemat päällimmäiset tunteet, ja tulos visualisoituu purkukeskustelua varten. Vastaukset annetaan anonyymisti, mutta vastausten purkutilanteessa kaikkien on mahdollista nähdä mitä tunnetta vastaajat ovat ilmoittaneet kokevansa sillä hetkellä.

Kysymysten vastausvaihtoehdot perustuvat tunneteorioihin ja erityisesti oppimiseen liittyviin tunteisiin. Kyseisten teorioiden mukaan tunteet voivat olla joko myönteisiä tai negatiivisia ja toisaalta aktivoivia tai passivoivia. Osa negatiivisista tunteista voi olla hyvinkin aktivoivia.

Tiedämme, että jos joku tekee jotain ”apinan raivolla”, tuloksia syntyy, mutta tunneilmastoon se ei välttämättä vaikuta myönteisesti. Ihanteellisin yhdistelmä ryhmän ilmapiirin kannalta ovat positiiviset, aktivoivat tunteet kuten innostuneisuus, ylpeys tai toiveikkuus.

Tunneilmasto toimii palautteena opettajalle

Yksi työkalun parhaista anneista on pilottitutkimuksemme mukaan se, että tunteet ja opettajien kiinnostus opiskelijoiden kuulumisille tehdään näkyviksi. Pilotissa osoittautui, että moni opiskelija luuli olevansa yksin tunteensa kanssa, mutta purkutilaisuudessa he sanoivat helpottuneensa, kun näin ei ollutkaan.

Etätoteutuksissa työkalun hyödyt saattavat olla vielä kaivatumpia. Tunne siitä, että on samassa veneessä muiden kanssa auttaa jaksamaan ja tsemppaamaan muita. On hyvä huomata, että ryhmässä on myös omasta tunteesta eroavia tunteita. Oma turhautuneisuus kannattaakin pitää aisoissa, jos useimmat vaikuttavat innostuneilta.

Opettaja voi hyödyntää Tunnepulssia ja olla tietoinen ryhmän tunneilmastosta tai pinnan alla kuplivista haasteista. Tunnepulssin avulla opettaja pääsee selville opiskelijoiden fiiliksestä ja pystyy ottamaan opiskelijat paremmin huomioon. Opiskelijahyvinvointiin ohjaaminen tapahtuu automaattisesti opiskelijan vastauksen mukaan. Anonymiteetti säilyy ja esimerkiksi ahdistusta ja toivottomuutta tunteva opiskelija saa yhteystietolinkin, jonka kautta hän voi hakeutua hyvinvointipalvelujen pariin.

Myös opettaja hyötyy Tunnepulssin tuloksista. Hän voi esimerkiksi mukauttaa opetusta, jos koko ryhmä vaikuttaa uupuneelta. Halutessaan testata uudenlaista opetusmateriaalia tai opetusmetodia opettaja voi saada siitä Tunnepulssin avulla palautetta.

Tunnepulssin data jää vain opettajalle. Hän voi halutessaan poistaa kyselytulokset tunnin tai kurssin jälkeen tai seurata ja vertailla eri toteutusten tuloksia. Tunnepulssi-työkalua on pilotoitu lukuvuonna 2021-2022 ja se tulee haagahelialaisten käytettäväksi syyslukukauden 2022 alussa.

Aiheeseen liittyvää luettavaa:

• Feldman Barrett and . 1998, 1999. Circumplex model. American Psychological Association.
• Niedenthal, P. & Ric, F. 2017. Psychology of Emotion. Psychology Press.
• Pekrun, R. 1992. The impact of emotions on learning and achievement: Towards a theory of cognitive/motivational mediators. Applied psychology, 41(4), 359-376.

Kuva: www.shutterstock.com