Tavoitteellista vaikuttavuutta voidaan avata vaikutusketjumallin (iooi) avulla. Sen lyhennys tulee sanoista input, output, outcome ja impact. Vaikutusketjussa toiminnan osuutta voidaan kuvata kolmen ensimmäisen eli panoksen, teon ja vaikutusten kautta. Neljäs, eli vaikuttavuus, jää vaikutusketjussa pidemmän aikavälin tarkastelun kohteeksi ja kuvaa erityisesti yhteiskunnallisella tasolla tavoiteltavaa hyötyä.

Tässä tekstissä pohdimme, mihin vaikuttava koulutusorganisaatio tähtää toiminnassaan. Aloitamme koulutuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Vaikuttavuus

Ammattikorkeakoulutus tavoittelee yhteiskunnallista hyötyä. Ammattikorkeakouluille on osoitettu aluekehitystehtävä sekä soveltavaan tutkimukseen ja työelämän kehittämiseen perustuva innovaatiotoiminta. Keskeistä on myös kouluttaminen ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen, jotka tapahtuvat yhteistyössä työelämän kanssa. Nämä tehtävät määrittelevät myös vaikutusketjun muita osia.

Jotta vaikuttavuuteen on aidosti mahdollista päästä, tulee koulutusorganisaation pitää kirkkaana mielessään yhteiskunnallinen muutos ja toisaalta toimialoihin liittyvä muutos, joka asettaa moninaisia tarpeita osaamisen kehittämiselle. Tämä auttaa organisaatiota kytkemään vaikuttavuustavoitteensa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja erottumaan samalla muista.

Koulutusorganisaation näkökulmasta on oleellista syventää yhteistä ymmärrystä siitä, mihin opetustoiminnalla tähdätään. Se taas vaatii opetussuunnitelman tuottaman osaamisen yhteiskunnallisen tarpeen ymmärtämistä ja selkeää näkemystä, miten tarpeen mukaista osaamista voidaan kehittää.

Vaikutus

Vaikutus on konkreettinen muutos, joka on mitattavissa ihmisten käyttäytymisen muutoksena tai rakenteellisena muutoksena. Koulutusorganisaation näkökulmasta keskiössä ovat opiskelijat, joiden käyttäytymisen muutokseen voidaan vaikuttaa tavoitteellisen toiminnan kautta. Tätä toimintaa ohjaavat opetussuunnitelman rakenne sekä toimintatavat, jotka ovat suoraan sidoksissa opiskelijan opettamiseen ja ohjaukseen eli pedagogiaan.

Koulutuksen vaikutuksia tulee tutkia ja arvioida. Arviointitiedolla on keskeinen merkitys (koulutus)prosessin jokaisessa vaiheessa. Tieto kertoo, ollaanko etenemässä oikeaan suuntaan, jotta vaikutuksia ja vaikuttavuutta saadaan aikaiseksi.

Teko

Tekemisen osalta voidaan mitata tehtyä työtä. Tässäkin suhteessa koulutusorganisaation työn tulee olla tavoitteellista ja keskeistä on pystyä arvioimaan tekojen seurauksia eli millaisia merkityksiä opintojaksot ja opintokokonaisuudet muodostavat. Ovatko ne yhtenäisen prosessin osia vai jäävätkö ne irrallisiksi “substansseiksi” ilman selkeää kiinnittymistä isompaan kokonaisuuteen? Lisäksi on hyvä arvioida pedagogisten valintojen toimivuutta ja toteutumista.

Tavoitteellinen toiminta vaatii yhteisen suunnan ja sen merkityksen kirkastamisen sekä kykyä mallintaa vaikutusketjut, jotta kaikilla olisi samanlainen näkemys ja ymmärrys, mihin ollaan tähtäämässä ja mitä ollaan tekemässä.

Panos

Panoksen osalta arvioidaan käytettyjä resursseja. Ajallisia resursseja voidaan määritellä esimerkiksi opintopisteiden ja siihen käytettävien tuntien osalta niin opiskelijan kuin opettajankin työnä. Taloudellisia resursseja ohjaavat erilaiset rahoitusinstrumentit. Nämä ovat kuitenkin kaikki ulkoisen ohjauksen välineitä ja oleellisin panokseen vaikuttava tekijä ei tule esille määrän vaan laadun kautta. Eli minkä panoksen koulutusorganisaatio voi laadullisesti antaa opiskelijan oppimisprosessin edistämisessä? Viime kädessä jo tässä vaiheessa luodaan vaikuttavuuden askelmerkit, jotka tulevat esille esimerkiksi valmistuneen opiskelijan työelämätaitoina sekä itsensä kehittämisen valmiuksina.

Vaikuttava koulutusorganisaatio tähtääkin jatkuvan oppimisen tukemiseen ja vaikuttava koulutusorganisaatio johtaa toimintaa tutkitulla vaikutus- ja vaikuttavuustiedolla.