Siirry sisältöön
Vaikuttavuus
Yhteispelillä vaikuttavuutta hanketyöhön
Julkaistu : 10.03.2022

Hanketyössä vaikuttavuus näyttäytyy monesta eri näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella niin rahoittajan vaatiman dokumentoinnin, hankekonsortion kokoonpanon kuin hankkeeseen osallistuvien henkilöidenkin kannalta. Hanketiimin keskeisenä tehtävänä onkin jatkuvasti punnita erilaisten toimien vaikuttavuutta aina hankehakemuksen laatimisesta loppuraportointiin asti.

Rahoittaja odottaa vaikuttavuutta

Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on yksi rahoittajien ykköskriteereistä, kun he arvioivat hankehakemuksia. Julkiselle rahalle on perusteltua odottaa vastinetta. Rakennerahastojen uuden ohjelmakauden rahoitusvaatimuksissa vaikuttavuus painottuu aiempaakin enemmän. ESR+- ja EAKR- hankehakemuksessa on määriteltävä selkeästi hankkeen mitattavat ja todennettavat tavoitteet, konkreettiset toimenpiteet, niiden aikataulutus ja mahdolliset välitavoitteet.

Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään myös entistä konkreettisemmin, että ne tuottavat mitattavia tuloksia ja ohjelmassa tavoiteltavia indikaattoreita. Uudella ohjelmakaudella painotetaan myös sitä, että hankkeiden tulee tuottaa pysyviä vaikutuksia, ja hankerahoituksen roolina on vain pyöräyttää toiminta liikkeelle. Rahoituksen saajalla on oltava selkeät edellytykset jatkaa kehitettyä toimintaa myös projektin päätyttyä.

Haasteellisen tästä tekee se, että hankkeen vaikuttavuutta tulee hakemusvaiheessa ennakoida vuosien päähän. Hakemuksessa luvatut toimenpiteet tulisi näkyä loppuraportissa toteutumina aina hankkeeseen osallistuvien henkilöiden määrästä hankkeessa toteutettavien innovaatioiden kaupalliseen arvoon. Vaikkei yksikään hanke ole varmasti toteutunut tismalleen suunnitelman mukaisesti, joutuu hankevalmistelija tasapainoilemaan sen välillä, minkä uskaltaa luvata toteutuvaksi ja mikä olisi mahdollisimman vaikuttavaa. Mitä suurempi vaikuttavuus, sitä korkeampi epäonnistumisen riski.

Hankekonsortio lisää uskottavuutta

Hanketta suunniteltaessa on tarpeen miettiä vaikuttavuutta erityisesti hankkeeseen osallistuvien partnerien sujuvan yhteistyön kannalta. Yhden hakijan hankkeissa vaikutus on väistämättä rajallinen, mutta liian monen hakijan hanke voi puolestaan kompastua tehottomuuteen.

Haaga-Helian Luovaa osaamista hyötypeleistä (Luo Hype) -hankkeessa luodaan pedagoginen malli hyötypelikehittämisen opettamiseksi ammattikorkeakouluissa sekä testataan mallin toimimista opiskelijaprojekteilla. Jo valmisteluvaiheessa lähdimme hakemaan vaikuttavuutta yhteistyöstä TAMKin kanssa. Hyötypelien suunnitteluprosessissa tarvitaan laajaa yhteistyötä pelisuunnittelijoiden, liiketoimintaosaajien, palvelumuotoilijoiden ja soveltavan toimialan välillä, joten monialaisen konsortion rakentaminen oli ehdoton edellytys menestykselle.

Haaga-Helialta puuttui tekninen osaaminen pelien kehittämisestä sekä soveltava toimiala hankkeen kokeiluille, joten yhteistyö TAMKin Games Academy ja soteyksikön kanssa mahdollisti laaja-alaisen yhteistyön ja pedagogisen mallin, jossa opiskelijat tuottavat yrityksille ja organisaatioille tilauksesta erilaisia pelillistämiseen ja hyötypeleihin liittyviä ratkaisuja.

Toki kuvatun kaltaisella vaikuttavuuden tavoittelulla on myös haasteensa. Jokaisella toimijalla on käytössään omat työkalunsa ja menetelmänsä, joten yhteisten työprosessien hiomisessa riittää työnsarkaa vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Opiskelija saa viimeisintä tutkimustietoa

Luo Hype -hankkeen pedagogista mallia sovellettiin heti myös käytäntöön; tammikuussa alkoi jo toinen kierros yritystoimeksiantoja. Haaga-Helian Luova toimisto Krean, TAMKin Games Academyn sekä TAMKin sote-yksikön opiskelijat tekivät monipuolista yhteistyötä hyötypelien ympärillä. Yksi hankkeen tavoitteista onkin eri alojen opiskelijoiden ja työelämän lähentyminen käytännön tekemisen kautta, mikä edesauttaa opiskelijoiden työllistymistä tai yrittäjyyttä valmistumisen jälkeen parempien työelämätaitojen ja kontaktien avulla.

Krealaisten päätehtävänä projektissa on hyötypelikonseptien laatiminen sekä pelin prototyypin määrittely, kun taas soteopiskelijat antavat arvokkaan panoksensa loppuasiakasymmärrykseen. Kaikki pilotoitavat toimeksiannot liittyvät tavalla tai toisella sote-alan tuotteisiin ja yrityksiin. TAMKin pelinkehittämisen opiskelijat tuovat lisätietoa pelisuunnittelusta sekä kommentoivat pelikonseptien teknistä toteutettavuutta. He myös jatkavat useita toimeksiantoja varsinaisen kurssin jälkeen.

Opiskelijan näkökulmasta hanketyön vaikuttavuus näyttäytyy etenkin mielekkäinä kurssitehtävinä. Konseptisuunnittelun opettaminen erillään reaalimaailman toimintamalleista ei olisi mielekästä. Hanketyössä opiskelijat saavat heti kurssin alkumetreiltä asti totuttautua kuulemaan hankkeen kuulumisia, ymmärtämään rahoittajan ja toimeksiantajien näkökulmaa ja ottamaan huomioon useita erilaisia sidosryhmiä. Tämä on systeemisen ajattelun harjoittelua parhaimmillaan.

Opiskelija ymmärtää oman roolinsa osana isoa hankekokonaisuutta ja saa vahvistusta käsitykselleen, että hänen työllään on merkitystä. Esimerkkinä tästä otin opiskelijat mukaan vierailemaan hankkeen ohjausryhmään raportoimaan itse, miten he ovat edistäneet toimeksiantoja kurssilla ja mitä he ovat siitä oppineet. Tämäkin osoittautui erittäin positiiviseksi kokemukseksi kaikille osapuolille.

Yrityksille tuoretta kehittämisajattelua

Vaikuttavuutta voidaan tarkastella myös hankkeeseen osallistuvien yritysten näkökulmasta. Hyötypelien kehittäminen on erityisen kiinnostavaa nopeasti kasvavalla hyvinvointi- ja terveysteknologian alueella. Ikääntyvä väestö, työssä jaksaminen ja muuttuva työympäristö vaativat kaikki uudenlaista ajattelua sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan asiantuntijoilta.

Luo Hype -hankkeessa opiskelijatiimit tarjoavat toimeksiantajille uutta näkökulmaa, tutkimusresursseja sekä ennakkoluulotonta lähestymistä pellillisyyteen. Monilla hankkeeseen osallistuvista yrityksistä ei ole omia resursseja tai osaamista oman liiketoimintansa kehittämiseen. Pelillisyydellä saadaan uutta näkemystä niin tuoteinnovaatioihin, kuten kotikuntosalikonseptiin ja liikeohjattavaan pelituoliin, kuin uutta liiketoimintaa hakevalle kuntoutuspalvelujen tarjoajalle sekä kulttuuri- ja valistustoimijoille.

Projektin jälkeen jokainen toimeksiantaja huomioi opiskelijatiimin tekemän työn nimenomaan vaikuttavuuden näkökulmasta; ilman opiskelijoiden panosta he eivät itse olisi kyenneet vastaavaan kehitystyöhön. Myös tässä Haaga-Helia toteuttaa omaa rooliaan parhaimmillaan. Yhdessä tekeminen ja poikkitieteelliset verkostot luovat hedelmällisen alustan uudelle liiketoiminnalle, joka on loppupeleissä niin hankkeiden rahoittajan, hanketoimijoiden kuin toimeksiantajankin tavoitteiden mukaista vaikuttavuutta.