Erasmus+ kapasiteetin vahvistamishankkeet tähtäävät EU:n ulkopuolisten maiden korkeakoulujen kehittämiseen. Hankkeiden tavoitteet liittyvät esimerkiksi yliopistojen toimintatapojen uudistamiseen, kansainvälistymiseen ja koulutuksen saavutettavuuden parantamiseen, elinkeinoyhteistyön sekä muiden kulttuurien tuntemuksen lisäämiseen.

Hankkeita suunnitellaan ja toteutetaan erilaisten aktiviteettien ja työpakettien avulla, mutta tärkeintä on vaikuttaa kohderyhmän toimintaan. Hankkeissa pyritään siis saamaan aikaan muutosta ja vaikuttavuutta mahdollisimman laajasti. Seuraavassa kerromme, miten ENCORE-hankkeemme vaikuttavuus näkyy projektin kohdemaissa Bhutanissa, Laosissa ja Nepalissa.

Hankkeen vaikutukset kohderyhmiin

Tärkein tavoitteemme on kohdemaiden yliopistojen henkilöstön yrittäjyysosaamisen lisääminen. Osassa yliopistoista oli jo ennen hankkeen alkamista jonkinlainen yrittäjyyskeskus, mutta kaikki tarvitsivat uusinta tietoa ja nykyaikaista osaamista yrittäjyyden edistämisestä.

Hankkeen alussa esittelimme koulutuksissa yrittäjyyteen ja palvelumuotoiluun liittyviä työkaluja, kuten liiketoimintamallinnuspohjan (Business Model Canvas, BMC). Yksi hankkeen toimenpiteistä on Business case -työpaketti, jonka aikana yliopiston henkilöstö pääsee tukemaan opiskelijoiden liikeideoita käytännössä erilaisten coaching-menetelmien avulla.

Toinen tärkeä kohderyhmä hankkeessa ovat partneriyliopistojen opiskelijat. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tekemämme tilanneraportin mukaan kohdemaiden perheissä arvostetaan työuraa julkisessa hallinnossa, varsinkin jos nuori saa mahdollisuuden opiskella yliopistossa. Tähän haemme muutosta, vaikka arvojen muuttaminen yleensä tapahtuukin hitaasti. Ainakin hitaammin kuin kolmivuotinen projekti.

Opiskelijoiden yrittäjämäistä ajattelutapaa kehitetään kannustamalla heitä osallistumaan yrittäjyyskeskusten toimintaan, joissa he voivat toimia yhteistyössä yritysten kanssa ja saada lähempää kosketusta työelämään. Tyypillisiä aktiviteetteja ovat erilaiset tapahtumat, kilpailut ja yrittäjyyskeskuksen toteuttamat lyhyet ja pitempiaikaiset koulutukset.

Yrittäjyysekosysteemin vahvistaminen

Yrittäjyysekosysteemillä tarkoitetaan dynaamista itsesäätelykykyistä verkostoa, johon kuuluu monenlaisia toimijoita. Ekosysteemin tärkeimmät toimijat yrittäjien lisäksi ovat organisaatiot ja henkilöt, jotka toimivat yhdistäjinä ja vaikuttajina (Isenberg 2014). Vahva yrittäjyysekosysteemi luo edellytykset liiketoiminnan kilpailukyvylle. Yrittäjyysekosysteemissä yrittäjät ovat itsenäisiä yrittäjiä, jotka ovat vuorovaikutuksessa ja riippuvaisia toisistaan.

ENCORE-hankkeessa yrittäjyyskeskukset eivät ainoastaan tue opiskelijoiden tietä yrittäjiksi, vaan niiden on myös tarkoitus toimia yrityshautomoina. Yrityshautomon idea on tukea aloittavia yrityksiä tarjoamalla edullisia tiloja sekä sparrausta liiketoiminnan kehittämisessä.

Viime vuosien aikana monien korkeakoulujen ympärille on muodostunut innovaatioekosysteemejä. Niiden tarkoitus ei ole pelkästään siirtää tietoa ja teknologiaa koulumaailmasta elinkeinoon, vaan ennemminkin kehittää yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa yhteistyössä uusia liike- ja tuoteideoita.

ENCORE-hankkeen vaikutukset ulottuvat siten laajemmin yhteiskuntaan. Ensimmäisiä askeleitaan yrittäjinä ottavat opiskelijat tai muut paikalliset saavat tukea yliopistojen henkilökunnalta sekä muilta yrittäjäkeskuksen yhteistyöpartnereilta. Hankkeen vaikutukset ulottuvat yliopistojen ulkopuolelle, hautomot eivät ole ainoastaan opiskelijoita tai alumneja varten.

Elintason parantaminen

Kaikki kolme kohdemaatamme ovat buddhalaisen kulttuurin sävyttämiä vuoristoisia sisämaavaltioita. Nepal ja Bhutan sijaitsevat Himalajalla, sosialistinen Laos taas Kaakkois-Aasiassa. 29 miljoonan asukkaan Nepal kuuluu maailman köyhimpien maiden joukkoon. Myös 7,3 miljoonan asukkaan Laos on kehitysmaa, mutta sen talous kasvaa nopeasti energiaviennin ansiosta. Energiasektori ei kuitenkaan ole onnistunut luomaan työpaikkoja.

Maailmanpankin mukaan bruttokansantuote asukasta kohden on Nepalissa USD 1155 (noin 1020 euroa) ja Laosissa USD 2630 (2322 euroa). Vertailun vuoksi Suomen BKT/asukas on USD 48745 (43039 euroa). Sekä Nepalissa että Laosissa noin 70 % väestöstä saa elantonsa maataloudesta.

Kohdemaista 0,7 miljoonan asukkaan Bhutan on kehittynein ja sen BKT/ asukas on USD 10919 (9641 euroa) vuodessa. Vesivoimalla tuotetun sähkön myyminen Intiaan nostaa Bhutanin BKT:ta, mutta sielläkin maa- ja metsätalous ovat merkittäviä työllistäjiä. Bhutan on lanseerannut bruttokansantuotteen rinnalle onnellisuusindeksin (Gross National Happiness, GNH), jonka avulla mitataan kehitystä mm. terveyden, koulutuksen ja elintason saralla.

Elintason nostamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen tarvitaan kaikissa kohdemaissa kasvavia yrityksiä. Tuottavuuden nostaminen maataloudessa on vaikeaa, kun taas uusien yrittäjien kasvun tukeminen on toimivampi tapa luoda lisää työpaikkoja. ENCORE-hankkeemme avulla Bhutan, Laos ja Nepal saavat kaipaamaansa yrittäjyysosaamista, jota hyödyntäen maat voivat alkaa pandemiakurimuksen jälkeen panostaa korkeampaan elintasoon ja monipuolisempaan elinkeinorakenteeseen.

Lähteet:

• Isenberg, D. 2014. What an entrepreneurship ecosystem actually is. Harvard Business Review blog.
• World Bank. 2022. Where we work – Country overviews Lao PR, Nepal, Bhutan.

Kuva: www.shutterstock.com