Siirry sisältöön
Vaikuttava ammatillinen pedagogiikka

Vaikuttava ammatillinen pedagogiikka – suuntaviivoja ja yhteisiä rajapintoja tutkimassa

Julkaistu : 24.06.2021

Koska viimeksi yritit ratkaista Rubikin kuution? Oletko jopa niin hyvä, että ajastat kellon rinnalle ottamaan aikaa? Meistä suuri osa on onnistunut ratkaisemaan yhden, kaksi tai jopa kolme seinää siistin yhtenäiseksi värimaailmaksi, synnyttäen kuitenkin samaan aikaan rinnalle värien spektrin kirjon toiselle seinälle. Niin lähellä mutta niin kaukana.

eSignals Research -teemanumero Vaikuttava ammatillinen pedagogiikka johdattaa lukijansa ratkaisemaan Rubikin kuutiota. Löydämmekö yhteisiä suuntaviivoja ja rajapintoja? Vai kuuluuko meidän ratkaista mitään? Onko ammatillisen pedagogiikan tarkoitus olla kaikilta seiniltään eri värien spektri, jossa jokainen pala on merkityksellinen osa kokonaisuutta? Jätämme kysymyksen lukijan harkintaan.

Mitä on vaikuttava ammatillinen pedagogiikka?

Vaikuttava ammatillinen pedagogiikka on työelämälähtöisen soveltavan tutkimuksen alue Haaga-Heliassa. Sen yksi keskeinen tavoite on rakentaa ammatillisen pedagogiikan verkostoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti; yhdessä olemme vaikuttavampia. Toinen tutkimusalueen keskeinen tavoite on toimia työelämän ja yhteiskunnan korvina ja käsinä: havaita työnantajien ja yhteiskunnan osaamistarpeiden muutosta sekä reagoida näihin ketterästi. Kolmas tavoite on vahvistaa ammattikasvatuksen profiilia olemalla ennakoiva, vastuullinen koulutuksen ja työelämän uudistaja ja edelläkävijä. Näemme, että ammatillinen pedagogiikka tuottaa yhteiskunnalle ja työelämälle vahvaa lisäarvoa tutkimuksen avulla.

Kaikissa edellä mainituissa tavoitteissa keskeistä on integroida TKI-toiminta vahvasti opetukseen ja työelämärajapintaan: tutkimus, oppiminen ja työelämäyhteistyö kulkevat erottamattomasti rinnakkain. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa opintojaksoilla. Lisäksi opintojaksot sekä työelämäkumppanit saavat uutta syötettä tutkimus- ja kehittämishankkeista. Kaiken kaikkiaan TKI:n, oppimisen ja työelämäyhteistyön yhteen kiedottu toiminta on hyvin moninaista. Juuri tämä varmistaa laajan vaikuttavuuden.

Vaikuttava ammatillinen pedagogiikka tuottaa tietoa ammattialan substanssiosaamisesta. Tämän lisäksi se kehittää laajemmin työelämävalmiuksia ja aktiivisena kansalaisena toimimisen taitoja sekä huomioi hyvinvoinnin, vastuullisuuden ja eettisyyden näkökulmat. Pedagogiikka näyttäytyy esimerkiksi osaamisperustaisuuden, työssä tapahtuvan oppimisen ja erilaisten teknologisten innovaatioiden rohkeina kokeiluina. Selkeiksi teemallisiksi kokonaisuuksiksi vaikuttavan ammatillisen pedagogiikan tutkimusalueella olemme Haaga-Heliassa tunnistaneet kolme kokonaisuutta:

Ensimmäinen näistä koostuu jatkuvasta oppimisesta ja korkeakoulupedagogiikasta. Tähän liittyvät esimerkiksi työelämätaitoihin, validointiin ja yrittäjyyteen liittyvät aiheet sekä myös opettajuuden, pedagogisen johtajuuden, urakehityksen, coachingin ja esimerkiksi work & study -mallien tutkimus- ja kehittämistyö.

Toinen kokonaisuuksista tuo esille hyvinvointiin, kestävyyteen, tasa-arvoon, monikulttuurisuuteen, turvallisuuteen ja työllisyyteen liittyviä teemoja ammattikasvatuksen alueella. Tähän liittyvät myös teemoina erityinen oppija, inkluusio, ohjaus, tunnetaidot ja etiikka.

Kolmas kokonaisuus korostaa teknologiaa koulutuksen ja työelämän rajapinnassa ja tuo esille digitaalisen pedagogiikan ja oppimisympäristöt. Tähän teemaan sisältyvät tiedon ja oppimisen analytiikka sekä tekoäly, lisätty ja virtuaalitodellisuus, e/m-oppiminen sekä oppimisen ekosysteemit.

Monia edellä kuvattuja sisältöjä tarkastellaankin tutkitun tiedon näkökulmasta tässä teemanumerossa.

Vaikuttavan ammatillisen pedagogiikan tulevaisuus

Vaikuttava ammatillinen pedagogiikka ja yhteiskunnan sille esittämät tarpeet ja kysymykset ovat jatkuvassa muutoksessa. Se, mitä vaikuttava ammatillinen pedagogiikka on nyt, ei välttämättä kuvasta sitä, mitä sen on tarve olla tulevaisuudessa. Yhteiskunnan eri ilmiöiden myötä tarpeet ammatilliselle pedagogiikalle muuttuvat. Rubikin kuutio ei pysty yhtenäisenä eri osasten liikkuessa.

Korkeakoulujen kohtaamat haasteet ovat Rubikin kuution kaltaiset. Ratkaisu toisaalla muodostaa uuden haasteen muualla. Verkostoimaisessa, digitalisoituneessa ja systeemisessä maailmassa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Ekologisen kestävyyskriisin, ilmastonmuutoksen ja teknologian kehittymisen suuntaviivat vaativat korkeakoulupedagogista asiantuntijuutta ja vahvaa panostamista TKI-toimintaan. Samaan aikaan työelämän alati muuttuvat tarpeet korostavat työuran aikaista jatkuvaa oppimista. Ympärillä käynnissä oleva yhteiskunnallinen transformaatio muuttaa jatkuvasti käsitystämme työstä, osaamisesta ja oppimisesta. Myös koronapandemia vaikuttaa kokonaisuuteen.

Käsityksemme maailmasta voivat muuttua ainoastaan oppimisen kautta, toteaa oppimisen tasoja tutkinut Stephen Sterling (2003). Hänen mukaansa meidän tulisi radikaalisti muuttaa käsitystämme siitä, millainen on suhteemme ympäröivään maailmaan. Oppiminen voidaan jakaa kolmeen eri tasoon, jotka kuvaavat oppimisen syvyyttä (Sterling, 2010). Ensimmäisellä tasolla parannamme suorituskykyä ja ylläpidämme vallitsevaa järjestelmää. Toisella tasolla saavutamme oman toiminnan reflektion ja teemme parempia asioita, mutta ylläpidämme edelleen rakenteita, jotka eivät ole esimerkiksi ekologisen kantokyvyn ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta kestäviä. Kolmannella tasolla uskomuksemme ovat muuttuneet jo niin radikaalisti, että näemme ympäröivän todellisuuden toisin. Tuolloin oppiminen on luonteeltaan vaikuttavaa, transformatiivista, yhteiskuntaa uudistavaa oppimista. Viime kädessä voimme ajatella oppimisen uudistavan tietoisuutemme tavalla, joka muuttaa suhdettamme maailmaan. Yhteiskuntaa uudistava oppiminen rakentaa sukupolvet ylittävää, kestävää tulevaisuuskuvaa. Tähän rakentuu Haaga-Helian vaikuttava ammatillinen pedagogiikka. Oppiminen vaikuttaa yksilöön, yhteisöön ja siten ympäröivään yhteiskuntaan vahvistaen kestävyyttä ja vastuullisuutta.

Vaikuttavan ammatillisen pedagogiikan teemanumero ja sen tavoite

Vaikuttavan ammatillisen pedagogiikan ytimessä on pyrkimys Sterlingin kolmanteen oppimisen tasoon. Tavoitteemme on yksilöihin vaikuttamisen kautta vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja muuttaa sitä kestävästi ja vastuullisesti. Tämä on myös käsillä olevan eSignals Researchin vaikuttavan ammatillisen pedagogiikan teemanumeron yksi keskeinen tavoite. Toinen teemanumeron tavoite on tehdä näkyväksi tällä hetkellä tehtävää tutkimustyötä vaikuttavan ammatillisen pedagogiikan alalla – ja ennen kaikkea hahmottaa alueen tulevaisuutta. Teemanumero on kuin Rubikin kuutio, joka tekee näkyväksi värien eri kirjon ja haastaa pohtimaan, onko yhtenäisten suuntaviivojen hahmottaminen mahdollista. Mitä teemoja ammatillinen pedagogiikka tällä hetkellä käsittelee? Miten teemat liittyvät toisiinsa? Mitä teemoja sen olisi syytä käsitellä?

Teemanumero avaa lukijalle ovet vaikuttavan ammatillisen pedagogiikan nykyhetkeen tarjoten ajankohtaista tutkimustietoa merkityksellisistä teemoista. Jokainen teemanumerossa julkaistava artikkeli on itsenäinen, vertaisarviointiprosessin läpikäynyt alkuperäistutkimus. Samaan aikaan artikkelit liittyvät osaksi Rubikin kuutiota. Minkälaiseen ratkaisuun Rubikin kuutiossa päädyt, muodostavatko seinäsi yhtenäisen värimaailman vai erilaisten värien kirjon? Oli ratkaisusi mikä vain, on erilaisten vaihtoehtojen pohtiminen ja arviointi arvokasta.

Teemanumeron artikkelit voi karkeasti luokitella kolmea eri pääteemaa koskeviksi. Ensimmäinen näistä hahmottelee vaikuttavan ammatillisen pedagogiikan suuntauksia nyt ja tulevaisuudessa, toinen kehittää opetusta ja opettajuutta ja kolmas tuo digitaalisuuden pedagogisessa kontekstissa etualalle.

Isacssonin, Teräksen ja Virolaisen artikkeli Vaikuttava ammatillinen pedagogiikka ja sen tutkimus Pohjoismaisesta näkökulmasta piirtää kuvan ammattikasvatustieteen, ammatillisen koulutuksen ja pedagogiikan tutkimuksen nykytilasta yliopistoissa ja ammatillisissa opettajakorkeakouluissa Suomessa sekä peilaa tilannetta Norjassa ja Ruotsissa tehtävään tutkimukseen ja opetukseen.  

Edelliseen liittyy läheisesti Siirilän ja Laukian artikkeli Mihin menet ammattikasvatus? – Ammattikasvatuksen tutkimuksen suuntaukset Suomessa. Tämä artikkeli luotaa ammattikasvatuksen tutkimusta osana kasvatustieteen kenttää ja esittää tulosten pohjalta ammattikasvatuksen tutkimuksen mahdollisia 2020-luvun suuntauksia. 

Teemanumero tarjoaa aineksia myös opetuksen ja opettajuuden kehittämiseen. Sivonen ja Heikkinen tarkastelevat artikkelissaan Kehitä ja kehity – PDSA – syklin mukainen jatkuva kehittäminen toteutuneissa oppimisprojekteissa, miten opetusta voidaan prosessimaisesti arvioida ja kehittää Lean-filosofian avulla.  

Teemanumerossa tarkastellaan myös useita erilaisia menetelmiä ja konsepteja oppimisen mahdollistajina. 

Heinilä, Järvensivu, Raatikainen, Simola-Alha ja Isacsson tutkivat artikkelissa Kuvadialogi työhön liittyvien merkitysten sanoittamisen välineenä nuorten vastavalmistuneiden sosiaali- ja terveysalan ja it-alan työntekijöiden kokemuksia työn merkityksellisyydestä kuvadialogin menetelmää hyödyntäen.

Lehmusto esittää puolestaan artikkelissaan Lion’s jaw as a learning environment – Effects of a pedagogical concept in higher education students’ intrinsic motivation Leijonan Luola -formaatin hengessä luodun oppimisympäristön ja pedagogisen konseptin vaikuttavuuden tuloksia.

Riihimaa, Päällysaho ja Pöytälaakso tutkivat artikkelissaan Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta väylänä jatkuvaan oppimiseenTKI-toiminnan merkitystä jatkuvan oppimisen näkökulmasta .

Mäki ja Vanhanen-Nuutinen kysyvät ja hakevat vastauksia Musta elefantti ja korkeakouluopettaja! -artikkelissaan sille, miten opetushenkilöstö sopeutui pandemian tuomaan epävarmuuteen ja etätyöhön sekä miten korkeakouluissa onnistuttiin johtamaan pedagogista työtä poikkeusolojen aikana. 

Lisäksi tarkastellaan yhden Isacssonin, Teräksen ja Virolaisen tunnistaman teeman, verkossa tapahtuvan oppimisen, kontekstia hieman tarkemmin: Aarreniemi-Jokipelto ja Aaltonen kysyvät artikkelissaanVertaisena verkossa – ammatillisten opettajaopiskelijoiden kokemuksia täysin verkossa tapahtuvasta vertaisoppimisesta, millaisia merkityksiä ammatilliset opettajaopiskelijat rakentavat vertaisoppimisesta täysin verkon kautta tapahtuneessa opiskeluprosessissa.  

Digitaalisen oppimisen teemaan tuovat panoksensa myös Konttinen ja Moilanen, jotka analysoivat artikkelissa Remote Design Sprint – A Case Study of Student and Supervisor Experiences on a Journey of Online Transformation ensimmäistä kertaa digitaalisena pilotoitua yritysideoinnin tapahtumaa opiskelijoiden kokemana.  

Alamäki ja Marttinen tutustuttavat meidät tekoälyn mahdollisuuksiin opiskelijoiden tukemisessa. He arvioivat artikkelissaan Adopting artificial intelligence for the learning and teaching of generation Z in higher educationtekoälyn hyödynnettävyyttä opiskelijoiden opintojen tukena osana Ulysseus Eurooppa -yliopistoa. 

Antoisia lukuhetkiä teemanumeron parissa!

eSignals Research -teemanumeron toimituksen puolesta,

Jani Siirilä, Satu Koivisto, Annica Isacsson ja Anna Hermiö

Lähteet

  • Sterling, S. (2003). Whole systems thinking as a basis for paradigm change in education: explorations in the context of sustainability. [Väitöskirja, University of Bath].
  • Sterling, S. (2010). Transformative Learning and Sustainability: sketching the conceptual ground. Learning and Teaching in Higher Education, 5, 10–11.