Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Ultralähiruokaa ja 3D-tulostettuja pihvejä – innovatiiviset ruokatuotteet vastaavat kuluttajien tarpeisiin

Kirjoittajat käsittelevät trendiraportista nousevia ruoan kansainvälisiä megatrendejä ja nostavat esille kotimaisia esimerkkejä.

Kirjoittajat:

Anu Lehtinen

projektiasiantuntija, palveluliiketoiminnan kehittäminen ja muotoilu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Meri Pöyhönen

projektiasiantuntija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 17.01.2024

Ihmisten hyvinvointiin ja ruoan ekologisuuteen liittyvä innovatiivisuus on yksi vahvimmista ruokaan liittyvistä megatrendeistä. Kuluttajien muuttunut käyttäytyminen ja ajattelutapa ohjaavat yrityksiä ruokatuotteidensa kehittelyssä.

Tässä esitellyt trenditiedot perustuvat ruokatrenditutkimukseen, joka tuotettiin Urban&Local – Tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi -hankkeessa vuonna 2023. Blogisarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin vastuullisuuden todentamista sekä vastuullisia tuotantoprosesseja.

Ultralähiruoka on yksi keino lisätä ihmisten hyvinvointia

Tuomalla ruoantuotanto lähemmäs kuluttajaa lisätään sekä tuotannon ekologisuutta että kuluttajien hyvinvointia. Se on sosiaalisesti vastuullista ja lisää yhteisöllistä kokemusta. Tuotannon ekologisuus ja vastuullisuus on myös kuluttajan näkökulmasta helpompi varmistaa. Lähiruoan saatavuus ja lähiruokapalvelut kasvattavat ymmärrystä kestävistä valinnoista ja helpottavat niiden tekemistä.

Urban&Local-hankkeessa on huomattu, että niin sanottu ultralähiruoka herättää kuluttajien kiinnostusta. Hankkeessa tehdään esimerkiksi vertikaaliviljelykokeiluja. Sitran määritelmän mukaan vertikaaliviljelyn ajatuksena on, että ruokaa viljellään kontrolloiduissa olosuhteissa kasvihuoneessa ja päällekkäin useassa eri kerroksessa. Tuotanto on tässä viljelymuodossa suojassa luonnonolosuhteiden vaihteluilta, ja kasvihuoneessa voidaan hallita tuotanto-olosuhteita, kuten energiaa, vettä ja ravinteita, paremmin kuin pelloilla tapahtuvassa viljelyssä. Visiona on syötävä kaupunki, joka tukee luonnon monimuotoisuutta ja jossa kestävä ruoantuotanto on näkyvä osa viihtyisää kaupunkitilaa. Trendikästä siis!

Esimerkkinä lähiruoan myynnistä ja jakelusta suoraan tuottajalta kuluttajalle on REKO. REKO muodostuu alueellisista verkostoista, jotka toimivat vapaaehtoisvoimin ylläpidettyjen Facebook-ryhmien kautta. Ryhmissä tuottajat esittelevät senhetkisen tarjonnan hintoineen ja kuluttajat tekevät tilaukset. REKOn ajatus on, että ketju tuotannosta kuluttajalle on mutkaton: kalat tilataan kalastajalta, marjat viljelijältä ja leivät leipomoyrittäjältä. Toiminta muistuttaa torikauppaa sillä muutoksella, että sekä tuottaja että kuluttaja saavat vahvistuksen kaupasta ennakkoon. REKO tulee sanoista Rejäl konsumtion – reilua kuluttamista.

Kuluttajat kaipaavat kasvispainotteista, terveellistä ja innovatiivista ruokaa – mausta tinkimättä

Myös sekasyöjät ottavat lautasilleen yhä enemmän kasvipohjaisia vaihtoehtoja vaihtelu-, maku-, terveys- ja ympäristösyistä. Lisääntynyt kysyntä on ohjannut yrityksiä kehittämään uusia tuoteinnovaatioita. Raportin perusteella kuluttajat, joilla on aktiivinen elämäntapa, seuraavat terveys- ja hyvinvointialan trendejä. Terveyshyödyt houkuttelevat kuluttajia, ja siksi yritykset sisällyttävät tuotteisiinsa uusia ainesosia ja osoittavat niiden hyödyt tieteellisesti tuetuilla väitteillä. Näistä muutama esimerkki:

Printattua ruokaa! 3D-tulostimen avulla voi tulostaa vaikka kasvipohjaisen pihvin. Trendiraportin mukaan nämä tulostetut tuotteet muistuttavat rakenteeltaan ja maultaan aitoa lihaa. Realistisemman suutuntuman ansiosta myös “paatuneempien” sekasyöjien on helpompi valita lautaselleen kasvipohjainen vaihtoehto. Vuonna 2022 Ravintola Emo lisäsi ruokalistalleen annoksen, jossa raaka-aineena oli 3D-tulostettua vegaanista lihaa. Kokeilu päättyi taloudellisista syistä, vaikkakin sai asiakkailta paljon hyvää palautetta.

Tällä hetkellä trendaavat myös adaptogeenit ja sieniproteiinit. Adaptogeeni on markkinointitermi, jolla tarkoitetaan jotakin väitetysti terveyttä edistävää ja luonnollista, esimerkiksi yrteistä tai kasvien juurista saatavaa ainesosaa. Ravintolisäyritykset höystävät vegaanisia proteiini- ja superfood-tuotteita niin sanotuilla adaptogeenisillä sienijauheilla, jotka tarjoavat vegaanisen vaihtoehdon perinteiselle proteiinijauheelle.

Trendiraportin mukaan tieteellisesti tuetut väitteet vetoavat terveys- ja hyvinvointitietoisiin kuluttajiin. Adaptogeenien vaikutuksista ei kuitenkaan ole vielä riittävästi tieteellistä näyttöä. Suomessakin markkinoinnissa niihin vedotaan jonkin verran, esimerkkinä Ruohonjuuri-myymälän verkkosivut. Adaptogeenituotteita voi jalostaa suomalaisen metsän antimista, esimerkiksi Pakuriuute lupaa vastustuskykyä, voimaa ja vahvistusta.

Ruokatrendiraportti 2023 on Haaga-Helian LAB8 Palvelumuotoilun laboratorion ja maailman johtaviin trenditoimistoihin kuuluvan TrendHunterin yhteistyössä tuottama. Raportissa voit tutustua kansainvälisiin esimerkkeihin.

Urban&Local -hankkeen tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudun lähiruoka- ja ravintola-alan TKI- ja liiketoimintaa edistävä toimijaekosysteemi ja kehittää siihen liittyviä kokeilualustoja. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto, se on Forum Viriumin koordinoima ja toteutetaan yhdessä Haaga-Helian, Metropolian, Perhon sekä Vantaan kaupungin kanssa.