Pandemia-aika on vaikuttanut AMK:ien opiskelujärjestelyihin, heikentänyt opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia ja luonut haasteita erityisesti palvelualoilla. Opiskelijahyvinvointi on heikentynyt ja mielenterveysongelmat lisääntyneet.

HALI-hankkeessa lähdimme tarpeesta tuottaa opiskelijoille matalan kynnyksen ohjausta ja tutoropettajille ohjauksen työkaluja avuksi pandemian aiheuttamiin haasteisiin. HALI-työpajojen tavoitteina oli kehittää toimintamalleja ja ratkaisuja opiskelijoiden hyvinvointia tukemaan sekä parantaa tutortoimintaa. Työpajat toteutettiin hyödyntämällä palvelumuotoilun prosessia sekä menetelmiä.

Palvelumuotoilu valjastettiin tukemaan HALI-hanketta

Palvelumuotoiluprosessin tavoitteena oli löytää keinoja, jotka tukisivat opiskelijaa tämän arjessa parhaiten. Samalla työpajoihin osallistuneet oppivat palvelumuotoilumaista ajattelutapaa.

Työpajoihin osallistui tutoropettajia ja opiskelijoita ja Haaga-Helian hyvinvointiasiantuntijoita sekä opettajia Laurean AMK:sta. Osallistujat jaettiin seitsemään tiimiin, jotka työskentelivät yhdessä koko prosessin ajan. Jokaisella tiimillä oli oma tulokulmansa opiskelijahyvinvointiin, esimerkiksi ”tulevaisuuden toiveikkuus ja sen vahvistuminen osana tutorointia” ja ”oppimisen haasteiden taklaaminen ja usko omiin kykyihin”.

Työpajoissa kuultiin opiskelijoita, selvitettiin kriittiset pisteet opiskelijan polulla tutor-opettajatoiminnassa ja ideoitiin ratkaisuja opiskelijahyvinvoinnin edistämiseen. Työpajojen välillä tutor-opettajat haastattelivat opiskelijoita ja havainnoivat heidän arkeaan. Ideoituja ratkaisuja testattiin yhdessä opiskelijoiden kanssa ja lopulta parhaat testatut ideat esiteltiin kaikille.

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelujen ihmislähtöistä kehittämistä. Palvelumuotoilu eroaa perinteisestä suunnittelusta siten, että se keskittyy käyttäjien tarpeiden syvään ymmärrykseen jatkuvan osallistamisen ja kokeilemisen kautta. Näin ollen testausvaihe tarjoaa koko ajan arvokasta palautetta. Etuna on, että konseptia markkinoille tuodessa tiedetään tuotteen toimivan varmasti, sillä sitä on testattu käyttäjällä koko kehitysprosessin ajan. Näin varmistuu se, että konsepti tuottaa varmasti arvoa käyttäjälleen.

Työpajojen myötä paljastuivat ongelmakohdat

Yksi tärkeä yhteinen tekijä työpajojen tuloksena oli havainto siitä, että ryhmän tunteminen on tärkeä osa ryhmän tutorointia ja ohjausta. Ilman sitä ohjaaminen on hankalaa. Tuntemalla ryhmän, ohjaaja osaa paremmin vastata yksilöllisiin ja vaihteleviin ohjaustarpeisiin sekä viedä ryhmää eteenpäin ja luoda yhteisöllisyyttä.

Kaikki tämä vaikuttaa positiivisesti opiskelijan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Apuun on myös helpompi tarttua, kun molemmat osapuolet tuntevat toisensa. Luottamus on ensisijaisen tärkeää, kun puhutaan opiskelijan ohjaustarpeesta.

Miten tätä luottamusta voisi sitten rakentaa? Avainasemassa on säännöllisyys. Ryhmäkohtaisia kohtaamisia tulisi järjestää säännöllisesti. Ei vain ensimmäisenä lukuvuonna, vaan vaikkapa pitämällä yhteisen pitsaillan, kuten eräs ruokatuotannon lehtori teki omalle ryhmälleen.

Viestintää ja kohtaamisia kaivataan lisää

Työpajojen aikana tuli ilmi, että Haaga-Helian ohjausasioista viestitään hyvin ensimmäisen lukukauden aikana, mutta sitten viestintä ikään kuin lopahtaa. Orientointien ja tutorointikohtaamisten tulisi jatkua myös myöhemmillä vuosikursseilla.

Tarve säännöllisille tapaamisille korostuu yleensä kolmantena lukuvuonna, kun yksilötyön määrä lisääntyy esimerkiksi opinnäytetyön tekemisen myötä. Opiskelijat arvostavat erityisesti myös vertaistutorointia. Vajavaisesta viestinnästä kertoo myös se, että Haaga-Helian hyvinvointipalveluita ei löydetä tai niitä ei tunneta.

Merkittävää on, että opiskelijat kokevat opiskelijayhdistysten Helgan ja Pore ry:n paikallisen näkymisen ja tuen todella tärkeäksi. Opettajat taas näkevät nämä ryhmät kaukaisina ja erillisinä, eivätkä osaa ohjata opiskelijoita niiden pariin. Olisikin kriittistä, että henkilökunta tuntisi paremmin palvelut ja toimijat, joita Haaga-Heliassa on.

HALI-työpajojen tärkeimmät havainnot

RYHMÄYTYMINEN. Yhteisölliset toimet pitkin opintoja vahvistavat yhteishenkeä, ja yksinjäämisen uhka pienenee.

RYHMÄN TUNTEMINEN. Kun ryhmä tuntee tutorin ja tutor tuntee ryhmän, kynnys hakea apua ja tukea madaltuu.

VERTAISTUTOROINTI. Vertaista on helpompi lähestyä ja tälle on helpompi puhua.

VIESTINTÄ. Viestinnällä lisätään tietoisuutta esimerkiksi hyvinvointipalveluista. Viestinnän tulee olla jatkuvaa ja sen tulisi tapahtua niissä kanavissa, missä opiskelijat ovat.

HYVINVOINTIPALVELUT yleiseen tietouteen. Haaga-Helia tarjoaa kattavasti hyvinvointipalveluja hyvinvointiasiantuntijasta psykiatriseen sairaanhoitajaan, mutta ongelmana on, että opiskelijat eivät löydä niitä eivätkä opettajat osaa ohjata opiskelijoita niiden pariin.