Siirry sisältöön
Julkaistu : 15.11.2018

Pahoissa stressitilanteissa aivomme voivat mennä täysin lukkoon. Kaikki me muistamme esiintyjiä, joiden suoritukset eivät menneet nappiin. Jotakin tapahtui. Jäätyminen.

Daniel Golemanin mukaan aivojen mantelitumake, emootioiden keskiö, voi reagoida esimerkiksi pelkoon, ahdistukseen, epäoikeudenmukaisuuteen tai muihin epämiellyttäviin tunteisiin hyvinkin vahvasti. Onkin tärkeä ymmärtää, että impulssit, jotka ilmaantuvat stressitilanteissa – etenkin negatiiviset tunteet – saavat helposti yliotteen meistä ja negatiivinen tunnetila voi jäädä ikään kuin päälle.

Vuonna 2018 olemme korkeakoulukontekstissa (3AMK) tutkineet opiskelijoiden tunnekokemuksia opintoihin liittyen. Näin eräs korkeakouluopiskelijaa kuvaa stressiin liittyviä negatiivisia tuntojaan:

Ja sitten alkoi toinen oppiaine, joka oli minulle helppo oppiaine. Mutta nyt en päässyt tuosta syntyneestä tunnetilasta eroon. En saanut aivojani käyttöön tällä toisellakaan oppitunnilla. En ymmärtänyt, en osannut: uusi tieto ei asettunut päähäni minulle helpossakaan oppiaineessa. En pystynyt huomaamaan muiden reaktiota, koska tunnetilani oli niin hallitseva. Oletan, että muut eivät huomanneet, mitä minulle tapahtui.

Kuten esimerkki osoittaa, negatiivinen tunnereaktio vaikuttaa tavoilla, joita muut keskustelijat eivät välttämättä edes havaitse.

En halunnut ottaa kantaa suuressa ryhmässä tähän keskusteluun, koska en halunnut nostaa kiukkuani, enkä tiedä olisinko pystynyt asiallisesti tuomaan itseni esille. Jätin asian siksi kokonaan sivulle.

Satelliittikoulutuksessa etänä outojen ihmisten kanssa. Yksi sanelee mitä tehdään, ei arvosta toisten tekemää työtä tai mielipiteitä! Vaikka omaankin pitkän pinnan ja olen oppinut tiimityöskentelijä, ei hermo meinannut kestää. Raivostuttavaa ja kun ei hienotunteinen sanominen auta.

Tutkimuksessamme ohjauksen ammattilaiset totesivat, että opiskelijat kokevat epävarmuuden, stressin ja mitättömyyden tunteita tulevasta urasta ja omista valinnoista, itsestään suhteessa toisiin opiskelijoihin, omaan osaamisestaan ja työkokemuksestaan. Itsetuntemus ja omien tunteiden tuntemus eivät aina ole kohdillaan.

Opiskelijoiden on hankala nimetä ja eritellä tunteitaan. Useimmin opintojen etenemiseen ja opinnäytetyöprosessiin liittyy määrittelemätön ahdistus. Kaikki ahdistaa, mutta tarkalleen ei osata kertoa, mikä ja miksi ja miten tästä eteenpäin.

Onnistuminen toisaalta on parasta kehitystä. Monesti opiskelijat uskovat, etteivät he ole hyviä jossain (tai ei missään). Onnistuminen jossain voi saada heidät uskomaan itseensä, ja sen jälkeen heidän työnsä voivat kehittyä paljon. Opintojen pitäisi siis tarjota onnistumisen mahdollisuuksia.

 

Mielen hälytystilasta rauhoittumisen tunteeseen

 

Toiset ovat kuitenkin herkempiä stressille kuin muut. On vaikea tietää tai täysin ymmärtää, miten muut reagoivat eri asioihin. On siis tärkeä havainnoida itseään ja muita, kuunnella mieltä ja ottaa vastuuta kehostaan, jotta ei tee itselleen tai muille turhaa henkistä väkivaltaa.

Toisaalta stressi ja negatiiviset tunteet kuuluvat myös opiskelijan elämään eikä niistä pääse kokonaan eroon. Niitä voi kuitenkin hallita, ja läheisten ja kanssaopiskelijoiden tuki ovat stressitilanteissa arvokkaita. Myös huumori ja esimerkiksi nauru auttavat.

Tutkija Sigal Barsade (2002) on erikoistunut tutkimaan tunnetilojen tarttumista ja niiden vaikutuksia muihin.  Yksi helppo tapa vaikuttaa muihin on mikro- ja kasvoilmeet. Esimerkiksi nauru tai hymy vaikuttavat positiivisesti ympärillä olevien henkilöiden tunnetiloihin. Positiiviset tunnetilat tarttuvat. Reagoimme vahvasti muiden tunnetiloihin niin kutsuttujen sosiaalisten aivojen kautta (social brain).

Keskittymistä voi myös harjoitella saavuttaakseen niin sanotun neuroharmonisen tilan, jossa keskittyminen on totaalista, itseluottamus kukoistaa, aivot toimivat ketterästi ja ilo sekä onnistumisen tunteet ovat läsnä.

Totaalinen mielen rauhoittaminen on tärkeää, jotta päästään eroon ainaisista keskeytyksistä ja stressistä, jotka ovat aikamme normi.


Kirjoittaja Annica Isacsson toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä.

 

Teksti perustuu Wihurin rahaston Tunnetutkimukseen (2018), joka keskittyy merkityksellisten tunnekokemuksien tutkimiseen ja tunnetaitojen kehittämisen korkeakoulukontekstissa. Tekstissä olevat sitaatit ovat tutkimusaineistosta.

 

Lähteet:

Barsade, S. (2002) The Ripple Effect: Emotional Contagion and Its Influence on Group Behavior. Administrative Science Quarterly Vol. 47, No. 4 (Dec., 2002), pp. 644-675

Goleman, D. (2018) Interview. How does understanding the brain make us manage stress? www.danielgoleman.info/the-brain-and-emotional-intelligence-an-interview-with-daniel-goleman/

Goleman, D. (2007) The Neural Power of Leadership: Daniel Goleman on Social Leadership. https://www.6seconds.org/2007/02/27/the-neural-power-of-leadership-daniel-goleman-on-social-intelligence/

 

Muut blogit ja artikkelit: 

Isacsson, A. 2018. Korkeakouluista tulisi saada tunnetaitoja jotka kantavat työelämässä. https://esignals.haaga-helia.fi/2018/10/03/korkeakoulusta-tulisi-saada-tunnetaitoja-jotka-kantavat-tyoelamassa/

Isacsson, A. 2018. Jokaisen opintojakson alussa tunnen valtavaa ulkopuolisuuden tunnetta. https://esignals.haaga-helia.fi/2018/10/01/jokaisen-opintojakson-alussa-koen-valtavaa-ulkopuolisuuden-tuntua-tunteiden-huomioiminen-helpottaa-ryhmassa-tyoskentelya/

Isacsson, A. 2017. Avaintaidoista transversaaleihin taitoihin -mistä on kyse? https://esignals.haaga-helia.fi/2017/03/16/avaintaidoista-transversaaleihin-taitoihin-mista-on-kyse/ 16.3.2017.

Isacsson, A. 2017. Korkeakoulusta taidot ja hyveet tulevaisuudessa menestymiseen.  https://esignals.haaga-helia.fi/2017/03/30/korkeakoulusta-taidot-ja-hyveet-tulevaisuudessa-menestymiseen/ 30.3.2017

Isacsson, A. 2017. In the future IQ is simply https://esignals.haaga-helia.fi/2017/12/01/in-the-future-iq-is-simply-not-enough/1.2.2018

Raatikainen, E.2017. Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta? https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2017/05/30/tyoelama-muuttuu-sote-uudistus-etenee-mita-se-vaatii-sosiaali-ja-terveysalan-tulevaisuuden-osaajalta/

Raatikainen, E. 2017. Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä. https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2017/11/01/sosiaalialan-ylempi-amk-opiskelija-transversaalisten-taitojensa-vastuullinen-kehittaja/ 

Raatikainen, E. 2018 Tunnetaidot kuuluvat asiantuntijuuteen. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2018/03/13/tunteet-opetuksen-ja-ohjauksen-kontekstissa-korkeakoulussa/ 

Raatikainen, E. 2018. Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2018/03/13/tunteet-opetuksen-ja-ohjauksen-kontekstissa-korkeakoulussa/