Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Eläköön virtuaalinen työympäristö!

Virtuaalinen työskentely on tehokasta, osallistavaa ja innostavaa. Tämän opimme vuonna 2020, kun kehitimme Haaga-Helian uutta ohjauksen mallia.

Kirjoittajat:

Elina Iloranta

kehityspäällikkö, jatkuva oppiminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Katariina Kainu

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Pirjo Aura

TKI-asiantuntija, vaikuttava ammatillinen pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 17.12.2020

Virtuaalinen kokoontuminen on säästänyt kaikilta aikaa matkustamiselta, ja olemme pystyneet hyödyntämään monia erilaisia työskentelytapoja. Meille on jäänyt vaikutelma, että osallistujat olivat jopa paremmin läsnä ja pienryhmätyöskentely mahdollistaa keskustelun ja eri näkökulmien esiin tuomisen paremmin kuin fyysisissä tiloissa työskentely. Prosessi on kulkenut sujuvasti yli 50 hengen virtuaalisista ideointityöpajoista teemakohtaiseen pienryhmätyöskentelyyn ja sieltä taas yhteiseen käsittelyyn.

Viisi työpajaa, 50 asiantuntijaa, yksi vuosi

Aloitimme Haaga-Heliassa uuden ohjauksen mallin kehittämisen syksyllä 2019. Olemme tehneet tätä kehittämistyötä Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen projektiryhmän johdolla.

Ohjauksen muutosprosessin rungoksi suunnittelimme viisi työpajaa. Työpajojen tarkoituksena oli tehdä ohjauksen muutoksesta yhteinen asia ja osallistaa kaikki toimijat kehitystyöhön. Työpajoihin osallistui noin 50 haagahelialaista. Heidät jaettiin ryhmiin, joissa jokaisessa oli sekä opinto-ohjaajia, opintosihteereitä että muita ohjauksen toimijoita.

Ryhmissä visioitiin tulevaa ja luotiin konkreettisia tavoitteita muutosprosessille. Käsittelimme isoja asioita, ja työstäminen vaati kaikilta asiaan syventymistä. Teimme ennakkotehtäviä, joissa opinto-ohjaajat ja opintosihteerit toivat esille näkemyksiään keskeisimmistä ohjauksen teemoista. Teemojen työstämistä jatkettiin Zoomissa.

Syksyn ensimmäisessä työpajassa saimme vieraaksemme FT Harri Kukkosen johdattelemaan meitä asiantuntijaosaamisen äärelle. Lisäksi pääsimme perehtymään Tomlinsonin ura- ja työllistymispääomiin.

Tulosta syntyi

Tehokkaan virtuaalityöskentelyn ansiosta olemme saaneet kuvattua uuden ohjauksen mallin ja sen työstämisen rinnalla ketterästi jo pilotoineetkin useampia ohjauksen uusia toteutustapoja. Esimerkiksi orientointipäivien uutta mallia kokeiltiin elokuussa.

Lisäksi saimme laadittua muun muassa ensimmäiset ehdotukset orientointipäivien toteuttamisesta, opiskelijan kanssa käsiteltävistä asioista, ohjauksen opintojaksosta sekä opinto-ohjaajien ja opintosihteerien työnjaosta.

Ohjauksen muutosprosessi on tarkoitus saada maaliin keväällä 2021.

Pohdittavaksi jää olisiko uuden ohjausmallin suunnittelu ollenkaan sujunut näin tehokkaasti, mikäli kaikki kokoontumiset olisivat olleet lähitapaamisia. Virtuaalityöskentely mahdollisti eri kampuksilla työskentelevien henkilöiden kokoontumisen joustavammin ja työskentelyä varten saatettiin melko nopeallakin aikataululla järjestää pienryhmien kokoontumisia. Koemme myös, että pienryhmissä työskennellessä virtuaaliosallistuminen syvensi osallistujien yhteistyötä. Kun kaikki osallistuvat omista kodeistaan, pääsimme lähemmäs toisiamme. Työskentelemässä ei olleetkaan pelkät työroolit vaan näimme myös ihmiset siellä työroolien takana. Hassua ajatella, että pitää olla kaukana päästäkseen lähelle.

Näiden kokemustemme myötä sanomme, että virtuaalityöpajoista voisi hyvin tulla uusi normaali. Jos työskentely sujuu jatkossakin näin lennokkaasti etäyhteyksien välityksellä, ei ole mitään syytä miksi sitä ei kannattaisi hyödyntää jatkossakin.

Kirjoittajat Elina Iloranta ja Katariina Kainu työskentelevät lehtoreina Haaga-Heliassa ja toimivat asiantuntijoina Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa. Pirjo Aura työskentelee T&K-koordinaattorina Haaga-Heliassa ja hankkeessa.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa (2019-2021) kehitetään ja mallinnetaan korkeakoulujen tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta ja uraohjauksellista pedagogiikkaa sekä vahvistetaan rakenteita ja osaamista uraohjauksen näkökulmasta korkeakouluissa.

Hankkeen koordinaattorina on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja kumppaneina Turun ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY ja Euroopan sosiaalirahasto.