Uusi työelämä haastaa organisaatioita kehittämään johtamista palvelemaan itseohjautuvien tiimien toimintaa. Tiimien vastuulla on yhä enemmän osaamisen kehittäminen verkostojen ja työssä oppimisen kautta. Vertaisryhmämentorointi on noussut menetelmänä organisaatioiden suosioon, sillä se perustuu tiimin itseohjautuvuutta tukevaan vertaisuuteen (yhdessä ohjautuvuutta).

Kokeilimme vertaisryhmämentorointia osaamisen kehittämisen muotona 3AMK:n (Haaga-Helia, Laurea, Metropolia) projektipäälliköiden kesken. Kokeilun tavoitteena oli vahvistaa osallistujien projektipäällikkö-osaamista sekä edistää heidän työssä jaksamistaan.

Kokeilun tulokset

Lähes 30 projektipäällikköä innostui vertaisryhmämentoroinnista. He kokivat hyötyneensä oman verkoston laajentumisesta oman työyhteisön ulkopuolelle. Verkostoituminen uusien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioasiantuntijoiden kanssa mahdollisti heille osaamisen syventämisen hankevalmistelussa. Osallistujat kokivat saaneensa vertaistukea, kehittäneensä ideoita projektipäällikön ongelmatilanteisiin ja laajentaneensa näkemystään projektipäällikön työn iloista ja suruista. He ottivat haltuun myös vertaisryhmämentoroinnin osaamisen ja tunnistivat sen soveltamismahdollisuuksia työyhteisöissä. Toisaalta, osa ryhmistä koki haasteena uusien jäsenten löytämisen ja perehdyttämisen, vähäisen viestintäaktiivisuuden sekä kesätauon prosessin aikana, mutta myös ryhmän itseohjautuvuuden, yhteisen ajan löytämisen sekä verme-työskentelyn priorisoinnin.

Vermen mahdollisuudet

Reflektoituamme omaa ja osallistujien kokemuksia, kokosimme seuraavat vinkit vertaisryhmämentoroinnin soveltamiselle työyhteisöissä eri konteksteissa. Vermeä voi kokeilla esimerkiksi hankevalmistelijoiden kesken, opiskelijaryhmien työskentelyn tukena, verkkovalmennuksen lisänä tai vaikka uraohjauksessa.

1. Panosta tavoitteen asettamiseen. Tavoitteita voi asettaa esim. 1-3 ja niiden on aktivoitava konkreettiseen tekemiseen, jotta työskentelyllä on selkeä yhteinen suunta. Ohjeista ryhmiä aloittamaan jokainen tapaaminen kertaamalla tavoitteet.
2. Aloita ja lopeta prosessi osaamisen itsearvioinnilla. Tämä auttaa osallistujia arvioimaan omaa kehittymistään ja huomaamaan prosessin tuomat hyödyt.
3. Panosta verme-ryhmien välisiin kohtaamisiin. Ne mahdollistavat eri ryhmien välisen kokemusten jakamisen ja toisilta oppimisen sekä sitouttavat osallistujia yhteiseen tekemiseen.
4. Jos toteutat vermen virtuaalisena, ohjaa työskentelyä aktiivisesti virtuaalisin menetelmin ja tarjoa osallistujille säännöllistä valmennusta. Kannusta ryhmiä kokeilemaan erilaisia fasilitointimenetelmiä ja tarjoa tukea menetelmien harjoitteluun.
5. Vinkki vitonen: kokeile rohkeasti vermeä osaamisen kehittämisen ja jakamisen keinona erilaisissa verkostoissa.

Verme-työskentelyn avulla voi rakentaa erilaisia jatkuvan oppimisen yhteisöjä. Toivotamme rohkeita ja innostuneita verme-kokeiluja kaikille asiantuntijoille osallistujamme sanoin: “Kiitos, kiva kokeilu, ei liian työläs, sopiva ja inspiroiva”.

Lähdekirjallisuus

OKM 2019. Verme – Vertaisryhmämentorointi. Ammatillisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö

---

Kirjoittajat osallistuivat 2018 – 2019 OKM:n rahoittama Verme2-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää uusia käytänteitä vermen hyödyntämiseksi 3AMK-kontekstissa.