On erittäin huolestuttavaa, että niin moni nuori vastavalmistunut harkitsee alan vaihtoa.
THL:n selvityksen perusteella yli 72 000 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta työskentelee muussa kuin hoitotyössä. Määrä on noin viidennes kaikista sote-koulutuksen saaneista. Selvitys on tehty vuonna 2014, mutta sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn mukaan luvut pitävät yhä suunnilleen paikkansa. Sote-alaa uhkaa valtava työvoimapula viidentoista vuoden sisällä, sillä se tarvitsee silloin noin 200 000 uutta työntekijää.
Työn imusta ja sitoutumisesta puhutaan paljon. Tutkimusten mukaan hyvä tunneilmapiiri, innostus ja ilo, kannustava puhe sekä kokemus työn sujuvuudesta ja aikaansaamisen tunteesta lisäävät työn tuottavuutta ja edistävät työn imua. (mm. Malka ym. 2010.) Työhön sitoutumista edistävät myös luottamus johtoon, kokemus oman työn merkityksestä, riittävät kehitysmahdollisuudet, työtehtävien monipuolisuus, tunnustus onnistumisesta, itsenäisyys, välitön palaute, tehtävän merkityksellisyys, asiakastyön palkitsevuus ja sosiaalinen tuki (esim. Nederström 2019, Hakanen 2011).
Hakasen (2011) mukaan monipuoliset ammattitaitovaatimukset ja kehittävä työ mahdollistavat työntekijän taitojen, kokemusten ja potentiaalien monipuolisen hyödyntämisen työssä. Parhaimmillaan tämä näkyy siinä, että voi kokea käyttävänsä tärkeimpiä vahvuuksiaan työssä. Mahdollisuus kehittyä työssä lisää uskoa omaan pystyvyyteen, ja se lisää edelleen työn imua.
Viime aikoina on käyty keskustelua myös työntekijän liiallisesta sitoutumisesta työpaikkaan, jonka riskejä ovat työntekijän kuormittuminen ja uupuminen. Työelämäntutkija Anu Järvensivu Jyväskylän yliopistosta kysyykin, tarvitseeko työhön ylipäätään olla sitoutunut.
Mikä tuo iloa ja sitoutumista työhön ja mitä ajatuksia nuorilla on uran suhteen? Näitä kysymyksiä esitimme muutamille sote-alan vastavalmistuneille. Tässä blogissa keskitymme yhden nuoren ihmisen, Marjan, tarinaan ja puheisiin.
Iloa arkeen, työhön ja päivään tuovat ennen kaikkea tyytyväiset asiakkaat. Kun asiakkaat voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä, myös Marja ja koko työyhteisö tuntee iloa, pohtii nuori neljä vuotta työelämässä viihtynyt nainen. Hyvä fiilis töissä, nauru ja positiivisuus sekä merkityksellinen työ. Myös se, että tuntee olevansa tervetullut työhön, ja tulee nähdyksi ja kuulluksi tuo iloa arkeen.
Työn monipuolisuus on minulle tärkeää, kiteyttää Marja, jos työ keskittyisi vain omaan asiantuntijuuteen, siihen kyllästyisi. Se, että saa tehdä monen ihmisen kanssa yhteistyötä, innostaa ja sitouttaa. Kun saa ideoida ja kehittää yhdessä uusia ratkaisuja, se tuo tyydytystä omaan työhön. Myös turvallisuuden tunne on mielestäni tärkeää, ja se tunne, että sinun luotetaan, sekä ihmisenä että asiantuntijana. Ei vähättelyä tai ulkopuolisuuden tunnetta, vain vahva yhtenäinen työyhteisö.
Työ saa olla vaativaa, mutta sen pitää myös olla palkitsevaa ja merkityksellistä, sekä arvoiltaan oikea. Kunnioitus, osallisuus ja vastuu yhdistettynä hyvään työilmapiiriin, jossa asiakas on keskiössä, on se minun juttuni. Asiakkaiden palaute on tärkeää, mutta myös kollegoiden, pohtii Marja. Halu kehittyä on valtava, joten myös kriittinen palaute kiinnostaa.
Uratoiveet eivät liity johtajuuteen tai edes palkkaan vaan siihen, että voin itse vaikuttaa omaan työhöni ja siihen, että pystyn neuvottelemaan esim. opiskeluvapaasta ja työvuoroista.
Työsuojelurahaston Kannustava puhe -hanke on ajankohtainen, sillä nuorten työhön ja ammattiin sitouttaminen sekä tunneosaaminen ovat avainasemassa tulevaisuuden työssä. Kannustava puhe (KaPu) hankkeessa kysymme, mikä saa nuoret sitoutumaan työhön ja kokemaan merkitystä työstään.
Harju, J. (7.10. 2019) Sote-alalla on pian valtava työvoimapula, kun väestö ikääntyy. HS.
Nederström, M. (1.5.2019) Sitouttamisen viisi tekijää, Psycon.
Komonen, M. (23.10.2018). Älä sitoudu yhteen työpaikkaan. Duunitori.