Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa. 

Käsi, jonka olisi pitänyt hoivata sinua, löi. Syli, jonka olisi pitänyt antaa turvaa ja rakkautta, sitä ei ollut sinulle tarjolla. Sanat, joiden olisi pitänyt auttaa ja lohduttaa sinua, häpäisivät ja nolasivat. Välillä väkivalta kohdistui muihin perheenjäseniin. Pakotit itsesi sulkemaan korvat kaikelta kuulemaltasi, koska et voinut tehdä tilanteessa mitään muita auttaaksesi. Ahdistavat päivät vaihtuivat pimeään yöhön, jossa pelko esti antautumasta uneen. Väsymys ja huoli heittivät varjonsa taas seuraavaan päivään.

Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. 

Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Olit arka ja pelokas lapsi. Säikyit omaa varjoasikin. Opettajan ihmetellessä kasvojesi mustelmia, kerroit tapelleesi veljesi kanssa. Ja taas uudelleen. Opettaja uskoi selityksesi, keskustelu ei johtanut mihinkään. Olit jo oppinut, ettei aikuisiin voi luottaa. Kokemus vahvisti ajatustasi.

Aikuistumisesi myötä tunnistit itsetuntosi olevan todella alhainen. Huomasit asettuvasi valmiiksi alempaan asemaan suhteessa muihin ihmisiin. Annoit muiden kohdella sinua huonosti, jäit jumiin huonoihin ihmissuhteisiin. Et osannut arvostaa itse itsesi.

Et osannut tehdä hyviä asioita itsellesi. Et uskaltanut nukahtaa, söit mitä sattuu, et liikkunut lainkaan. Paha olo velloi mielessäsi.

Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 

Kunnes aloit hahmottaa, miten väärin sinua on lapsuudessa kohdeltu. Miten pienuuttasi, tarvitsevuuttasi ja riippuvuuttasi vanhemmistasi oli käytetty väärin alistamalla ja pelottelemalla. Miten lapsuudestasi oli viety pois mahdollisuus turvan kokemukseen ja luottamukseen.

Mieleesi nousi viha ja kiukku. Fantasioit väkivallasta ja kostosta. Viha tihkui, pursui ja paukkui sinusta ulos. Huusit yksinollessasi niin kovaa vihaasi ulos, että äänesi kähisi seuraavat päivät.

Kunnes et enää jaksanut vihata. Luovuit ajatuksesta kostaa väkivaltaa väkivallalla. Luovuit ajatuksesta pahoinpidellä joku niin kuin sinua oli pahoinpidelty.

Aloit puhumaan anteeksiantamisesta sydämessäsi. Anteeksiantamisesta itsesi tähden, vaikkei sinulta kukaan anteeksi pyytänytkään.

Aloit opetella itse itsesi kunnioittamista, itsesi arvokkaana pitämistä. Aloit pitämään huolta siitä haavoitetusta sisäisestä lapsestasi, joka kaipasi apuasi. Aloit opetella miltä tuntuu huolehtia itsestään, pitää itse itseään hyvänä.

Unicef lapsen-oikeudet sopimus

---

Sirpa Helenius on psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykoterapeutti. Hän on kiinnostunut tutkimaan ihmisten mielensisäisiä ilmiöitä sekä ihmisten välisiä suhteita. Kirjoituksessa on sekoitettuna usean eri opiskelijan tarinat vuosien varrelta yksityisyyden suojelemiseksi.