”Yhteisenä intressinä on se, että opiskelijat voivat hyvin.”  Kun asiantuntijat eri järjestöistä ja opettajankouluttajat ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta kohtasivat, oli kaikilla mahdollisuus tarkastella opiskelijoiden hyvinvointia ja tuen kysymyksiä myös itselle vieraammilla kiikareilla. Tähyilimme uudenlaisia toimintatapoja ja uusia kumppanuuksia opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhteisenä lähtökohtana oli kehittää opettajien koulutusta niin, että opiskelijoiden tuen tarvetta tunnistetaan ja siihen osataan oppilaitosten arjessa vastata.

Oppijan oikeus – opettajan taito

Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on selvitetty, miten opiskelijoiden hyvinvointia oppilaitoksissa voisi lisätä oman koulun resurssien lisäksi yhteistyössä järjestöjen kanssa.  Selvityksestä muodostui kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kolmannen sektorin toimijoita ja kysyttiin heidän tavoitteistaan ja toimintatavoistaan ammatillisen toisen asteen oppilaitoskontekstissa. Toisessa vaiheessa rakennettiin toiminnallisesti yhteistyömallia.

Kehittämistyö kytkeytyy Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeeseen, jolla vastataan uudesta lainsäädännöstä kumpuavaan opettajien osaamistarpeen muutokseen.  Hankkeen näkökulmana on erityisesti opiskelijan oikeus saada erityistä tukea ja ohjausta. Hankkeessa on kolme teema-aluetta: opetussuunnitelmien pedagoginen kehittäminen, opettajankoulutuksen yhteinen opintotarjonta ja kohti uutta toimintakulttuuria, jossa tavoitteena on kehittää ja mallintaa uutta toimintakulttuuria edesauttamalla tuen ympärille syntyviä opettajankoulutuksen, oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyöverkostoja. (Oppijan oikeus – opettajan taito 2019.)

Kohti uutta toimintakulttuuria

Järjestöillä kansalaisyhteiskunnan toimijoina on pitkät perinteet ihmisten hyvinvoinnin edistäjinä. Toisen asteen koulutusmuutoksessa ja yhteiskunnallisessa murroksessa opettajilta edellytetään osaamista rakentaa prosesseja, jotka mahdollistavat monenlaisten opiskelijoiden osallisuuden ja sitä kautta hyvinvoinnin. Järjestöillä on mahdollisuudet osaltaan vahvistaa tätä osaamista nykyistä laajemmin.

Kolmannella sektorilla työskentelee useita järjestöjä, joiden ydintehtävänä on nuorten ja opiskelijoiden tukeminen ja osallisuuden lisääminen (Kansalaisyhteiskunta www-sivut 2019). Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeessa kartoitettiin keväällä 2019 keskeiset järjestöt, jotka päätehtävänään tai tärkeänä osana tehtäväänsä lisäävät opiskelijoiden hyvinvointia. Tarkempaa tietoa kyseisten järjestöjen toimintamuodoista ja tavoitteista oppilaitosyhteistyölle selvitettiin kyselyllä.

Opiskelijoiden osallisuuskokemusten vahvistaminen korostuu selvästi järjestöjen tavoitteissa. Kyselyaineisto osoittaa myös, että erityisesti opiskelijoiden terveyteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa järjestöillä on merkittävä rooli. Järjestöjen tuki opiskelijoille kiinnittyi enimmäkseen vertaistukitoiminnan eri muotoihin. Opiskelijat saavat järjestöiltä myös tieto- ja neuvontapalveluita ja mahdollisuuksia osallistua leireille ja vapaa-ajan toimintaan. (Kaukinen 2019.)

Kyselyaineisto osoittaa, että järjestöjen toiminta oppilaitoksissa on yleisesti kertaluonteista tai periodimaista. Järjestöiltä pyydetään teemapäiviä, työpajoja tai esimerkiksi osallistumista oppilaitoksen kampanjoihin. Näitä mukana olemisen paikkoja pidetään tärkeinä, mutta järjestöt peräänkuuluttavat vahvempaa roolia oppilaitosten arjessa. Vuorovaikutteiseen, pitkäkestoiseen yhteistyöhön on vielä matkaa, vaikka järjestöillä olisi osaamista ja resurssejakin kehittää oppilaitosten tuen ja hyvinvoinnin rakenteita. (Kaukinen 2019.)

Yhteistyömallia rakentamassa

Oppilaitosyhteistyötä kartoittavaan kyselyyn vastasi 10 järjestöä. Valitettavasti vastauksia ei saatu joitakin merkittäviltä edustuksilta, kuten järjestöistä, jotka työskentelevät oppimisvaikeuksien tai eri kulttuuri- ja etnisistä vähemmistöistä tulevien opiskelijoiden parissa. Valtaosa jatkoyhteistyöstä kiinnostuneista järjestöistä oli mielenterveyteen tai jollakin tapaa opiskelijoiden osallisuuskysymyksiin keskittyviä järjestöjä. Kokoonnuimme kesän kynnyksellä kokeilemisen hengessä miettimään, miten voisimme Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeessa kehittää kumppanuuksia ja uusia toimintatapoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska osallisuus korostui kyselyaineistossa ja yhteisessä keskustelussamme, päädyimme kokeilemaan konkreettisesti toisen asteen opiskelijoiden osallistamista ja kohtauttamista.

Jotta opettajankoulutusta voidaan jatkossa kehittää, pidimme tärkeänä kysyä opiskelijoilta, millaisia asioita he itse odottavat opettajilta ja ohjaajiltaan, jotta he voisivat paremmin ja saisivat tarvitsemaansa tukea. Konkreettinen tavoite kysyä opiskelijoiden mielipiteitä johti ajatukseen toimintatutkimuksellisesta työpajapäivästä, josta saamiemme kokemusten, havaintojen, ja muun aineiston pohjalta voisimme kehittää opettajille suunnattuja koulutuksen eri muotoja.

Yhteistyötä rakentamassa oli Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston erityispedagogiikan asiantuntijoiden lisäksi asiantuntijoita Nyyti Ry:n ja Yeesi Ry:n yhteisestä Jaksaa jaksaa? -hankkeesta, ehkäisevän päihdetyön järjestö Ehyt Ry:stä sekä Nuorten Akatemiasta. Seuraavassa vaiheessa myös Helsingin yliopiston ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoita tuli kehittämistyöhön mukaan. Merkittävää yhteistyössä oli se, että asiantuntijat ja opiskelijat olivat vertaisoppimisen äärellä ja tämä johti lopulta toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuuteen tulla kuulluksi hyvinvointiin ja tukeen liittyvissä kysymyksissä.

Sektorirajat ylittävän yhteistyömallin rakentaminen noudatti tutkivan kehittämisen sykliä (Ammatillisen opettajan kehittymisohjelma 2019, 6).  Aluksi kartoitettiin järjestökentän toimijoita Oppijan oikeus -hankkeen kehittämistavoitteiden näkökulmasta.  Yhdessä järjestöjen kanssa tarkensimme yhteistyön tavoitteellista suuntaa. Kaikki yhteistyötahot antoivat omaa sisällöllistä ja menetelmällistä osaamistaan yhteiseen käyttöön. Prosessin toiminnallinen huipennus oli 14.11. järjestetty Opiskelijan mielipiteellä on väliä! -tapahtuma, jossa lukioiden, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja toisen asteen erityisammattioppilaitosten opiskelijat kohtasivat ja keskustelivat vilkkaasti kokemuksistaan ja toiveistaan. Työpajoja fasilitoivat opettajaopiskelijat ja järjestöjen asiantuntijat. Lisäksi lukiolaisilta kerättiin tutkimusluvallista aineistoa Helsingin yliopiston pro gradu -tutkielmien tekijöiden käyttöön. Tapahtuma mahdollisti myös toisen asteen opettajien ja ohjaajien keskinäisen kohtaamisen sekä integroitumisen verkostoyhteistyöhön tästä eteenpäin.

Kokeilemalla kehittäminen vaikuttaa onnistuneen hyvin. Toimintakonseptina järjestöjen, oppilaitosten henkilökunnan ja opiskelijoiden, opettajaopiskelijoiden ja opettajakouluttajien kohtaaminen mahdollistaa opettajankoulutuksen kehittämisen uusia näkökulmia huomioimalla ja ruohonjuuritason tarpeista käsin. Yksi tapa kehittää opettajankoulutusta on jo yksinkertaisesti se, että opettajaopiskelijoiden opinnot integroitiin tutkimus- ja kehittämishankkeeseen tavalla, joka lisäsi sekä verkostoitumisen mahdollisuuksia että osaamisen kehittymistä tuen kysymyksistä. Yhteistyömalli rakentui kokeilemalla ja yhdessä tekemällä. Työpajapäivän aineiston analysointi johtanee opettajankoulutuksen konkreettiseen toteuttamiseen oppilaitosten, opettajankouluttajien ja järjestöjen yhteistyössä.

Lähteet:

Ammatillisen opettajan kehittymisohjelma. Opas 2019–2020. Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Ehkäisevä päidetyö Ehyt Ry.

Kaukinen, Ruut. 2019. Järjestöt ammatillisia opiskelijoita tukemassa. Julkaisematon kyselyaineisto. Oppijan oikeus – Opettajan taito -hanke

Nuorten Akatemia

Nuorten mielenterveysseura Yeesi Ry

Nyyti Ry

Oppijan oikeus – Opettajan taito

Kirjoittajat:

Ruut Kaukinen ja Susanna Löf, AOKK