Minulla on tapana katsoa Frendejä ennen nukkumaanmenoa. Olen ajatellut, että tämä lähes päivittäinen pääntyhjennysrituaali on jokseenkin outoa, mutta kuulin hiljattain, että meitä Frendien ääressä rentoutuvia on niin paljon, että Netflixin kannattaa maksaa sadan miljoonan dollarin vuosimaksua sarjan pitämisestä palvelussaan.

Frendien huima 25 vuotta kestänyt suosio sai minut pohtimaan syitä menestyksen takana. Sarjan luojat ovat selvästi tehneet asioita oikein ja iskeneet kultasuoneen. Voisiko aiheeseen pureutumalla löytää viisauksia, joita kannattaa hyödyntää myös tämän päivän sisällöntuotannossa?

Löydös yksi: Tunne yleisösi

Sarjan luojat Marta Kauffman ja David Crane ovat kertoneet, että idea Frendeistä sai alkunsa, kun kaksikko pohti aikaa, jolloin olivat lopettaneet koulun ja aloittaneet elämän suurkaupungissa. Aihe tuntui toimivalta, koska kaikki kokevat tuon jännittävän itsenäistymisen ajanjakson elämässään.

Kauffman ja Crane oivalsivat, etteivät he omassa viisaudessaan kuitenkaan tiedä parhaiten, miten kertoa samaistuttavia tarinoita parikymppisten elämästä. He palkkasivat seitsemän nuorta käsikirjoittajaa tekemään tosielämästä kumpuavaa, raikasta ja ryhmässä testattua sisältöä sarjaa varten.

Viestinnässä yksi yleisimmistä helmasynneistä on organisaatiolähtöisyyteen haksahtaminen. Frendien menestyksestä voikin poimia sen opin, että kohderyhmän maailman ymmärtämiseen ja osallistamiseen kannattaa panostaa. Kun siinä onnistuu, syntyy arvoa, joka maksaa itsensä takaisin suosiona, sitoutumisena, lojaalisuutena – ja rahana.

Löydös kaksi: Panosta jakelukanaviin

Maailman paraskaan sisältö ei ole minkään arvoista, jos sen kuluttaminen on vaikeaa tai sitä ei löydä. Monien muiden tapaan minulla on kaikki Frendien kaudet DVD-bokseina varastosta pölyttymässä, mutta syy miksi yhä vuonna 2019 katselen sarjaa, löytyy sen helposta saatavuudesta Netflixistä. Sisällön on oltava siellä, missä minäkin olen.

Sisällöntuottajapiireissä puhutaan nykyään 80/20-säännöstä. Se tarkoittaa, että sisällön tekemiseen tulisi käyttää resursseista vain 20 prosenttia. Loput 80 prosenttia ajasta tulisi panostaa sisältöjen jakamiseen ja promoamiseen eri kanavissa.

Löydös kolme: Työ tekijäänsä kiittää on vanhentunutta ajattelua

Frendejä kuvattiin vuosina 1994-2004. Näyttelijöiden kannalta se tarkoitti samaan työhön sitoutumista vuosikymmeneksi. Motivaatiosta huolehdittiin maksamalla suosion mukaista korvausta. Tulospalkkauksen lisäksi näyttelijöillä oli mahdollisuus vaikuttaa juonenkulkuun ja kehittää osaamistaan esimerkiksi ohjaamalla jaksoja.

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että sama arvostava suhtautuminen tekijöihin tuottaa hedelmää myös nykyisillä sisällöntuotantomarkkinoilla. Jos haluaa onnistuneita yhteistöitä tämän päivän vaikuttajien kanssa, tulee sisällöntuottajiin suhtautua, kuten Frendien tekijät suhtautuivat aikoinaan omiin tähtiinsä.

Hyviin tekijöihin kannattaa sitoutua pidemmäksi aikaa ja maksaa työstä relevantti rahallinen korvaus, vaikka kyseessä olisi elämyksellinen työkeikka. Näkyvyys tai kokemus ei maksa kenenkään laskuja ja ilman ammattimaista tekemistä ala ei pääse kehittymään.

Merkityksellinen sisältö syntyy, kun ihminen antaa jotain aitoa itsestään, eikä hänelle laiteta epäuskottavia sanoja suuhun. Sisällöntuottajan ja vastaanottajan maailmojen kohdatessa kaikkia hyödyttävän menestystarinan ainekset ovat kasassa.

Lähteet:

Mikrobitti – uutiset

Wikipedia

---

Ulla Alakangas toimii kehittämiskoordinaattorina StartUp Schoolissa. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus monikanavaisesta viestinnästä niin julkiselta sektorilta kuin yrityskentältä. Alakangas on myös sisällöntuotantoalan yrittäjä ja matkabloggaaja.