Millä perusteella ihmiset päättävät, ketä äänestävät vaaleissa? Viimeaikaiset päätöksentekoon liittyvät tutkimukset osoittavat, että päätökset eivät ole niin yksiselitteisiä kuin ajatellaan. Päätöksiin vaikuttavat useat psykologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät.

Äänestämispäätöksiä on tutkittu vähemmän kuin sellaisia päätöksiä, jotka liittyvät markkinointiin tai riskinottoon. Erityisesti monipuoluejärjestelmää on tutkittu vähän. Tutkimme sitä, miten äänestäjiin ja ehdokkaisiin liittyvät tekijät vaikuttavat ehdokkaan arvioimiseen.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että poliittisen johtajan tärkeimpinä ominaisuuksina on pidetty luotettavuutta ja yhteistyö- ja viestintätaitoja. Lisäksi on pidetty tärkeänä, että poliittinen johtaja on ”yksi meistä” ja että hän työskentelee yhteisen hyvän eteen. Päätöksentekokykyä ja reiluutta arvostetaan myös korkealle.

Vastaajat arvioivat puoluejohtajia ja kansanliikkeiden ehdokkaita – ja myös itseään

Laajaan kyselytutkimukseen kutsuttiin vastaajiksi korkeakouluopiskelijoita ja opettajia suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, sekä sosiaalisen median avulla. Lopullisessa otannassa oli mukana 1334 henkilöä. Kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2018 noin kolme kuukautta ennen kevään eduskuntavaaleja.

Tutkimukseen valittuja vaaliehdokkaita oli yksitoista. He olivat eduskuntavaaleihin osallistuvia valtapuolueiden puheenjohtajia ja kansanliikkeiden ehdokkaita. Vastaajien piti arvioida miten sopiva ehdokas olisi Suomen pääministeriksi. Lisäksi ehdokkaita arvioitiin seuraavissa kategorioissa: luotettavuus, yhteistyökykyisyys, oikeudenmukaisuus, toiminta Suomen hyväksi ja päätöskykyisyys.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa oltiin kuvitteellisessa tilanteessa, jossa ehdokas oli valittu Suomen pääministeriksi. Vastaajilta kysyttiin valinnan herättämää tunnetta ja tunteen voimakkuutta. Lopuksi ehdokkaita verrattiin toisiinsa pareittain. Tässä epäsuorassa arvioinnissa vastaajien oli vertailtava kahta satunnaisesti valittua ehdosta ja valittava kumpi ehdokas olisi parempi pääministeriksi.

Vastaajien tuli arvioida myös omaa kurinalaisuuttaan, avoimuuttaan, tavanomaisuuttaan, riskinottoa ja yhteiskunnallisesta konservatiivisuuttaan. Heiltä kysyttiin myös, puolustaisivatko he sosiaalisessa tilanteessa (mukaan lukien sosiaalinen media) asiaa, jota pidetään epäsuosittuna.

Halutaan pääministeriksi: luotettava ja oikeudenmukainen henkilö

Kyselyn tulokset analysoitiin käyttäen lineaarista regressioanalyysiä ja Bayesilaista verkostoanalyysiä.

Kun vastaajat arvioivat suoraan ehdokkaita ja heidän sopivuuttaan pääministeriksi, merkittävimmiksi tekijöiksi nousivat ehdokkaan luotettavuus ja toiminta Suomen hyväksi. Äänestäjän ominaisuuksista suurin vaikutus annettuun arvioon oli iällä, sukupuolella ja konservatiivisuudella. Yleisesti ottaen etenkin miehet suosivat miesehdokkaita.

Erot ehdokkaiden välillä tulivat paremmin esiin epäsuorassa parivertailussa. Siinä korostuivat luotettavuuden lisäksi erityisesti ehdokkaan oikeudenmukaisuus ja sukupuoli. Äänestäjillä korostuivat sukupuoli, konservatiivisuus, avoimuus ja sosiaalinen aktiivisuus. Parivertailussa äänestäjän tunnekokemuksella oli selvästi suurempi merkitys. Voidaan päätellä, että epäsuora arviointitapa kärjisti ehdokkaiden ja äänestäjien eroja sekä korosti äänestäjän tunnekokemusta.

Tutkimus auttaa ymmärtämään äänestyskäyttäytymistä, joka on monen tekijän dynaaminen kokonaisuus. Politiikka voi hyötyä tutkimuksesta siten, että ehdokkaan mahdollinen kohderyhmä on helpompi tunnistaa. Parivertailun tuloksien avulla voidaan myös paremmin ymmärtää tilanteita, joissa kaksi ehdokasta kohtaa toisensa vaaleissa. Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa Yhdysvaltain ja Suomen toisen kierroksen presidentinvaalit.

Jatkotutkimuksissa keskitymme poliitikkojen väliseen vertailuun ja kontekstin vaikutukseen. Selvitämme muun muassa mitkä taustatekijät painottuvat tiettyjen poliitikkojen kohdalla ja miten arviot muuttuvat erilaisissa kuvitelluissa tulevaisuuden tilanteissa. Jos olot Suomessa muuttuisivat epävakaiksi ja turvattomiksi, miten se vaikuttaisi äänestäjän valintoihin?

---

Janne Kauttonen on tutkija Digitalous-yksikössä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa

Jyrki Suomala on yliopettaja Laurea-ammattikorkeakoulussa