Miten koulutusjärjestelmämme reagoi työelämän nopeisiin muutoksiin? Mitä asiasta ajattelevat ammatillisen oppilaitoksen johtajat ja elinkeinoelämän edustaja? Tämän kirjoituksen lähteenä ovat ammattikorkeakoulun prosessijohtajan, suuren kunnan elinkeinojohtajan ja ammatillisen oppilaitoksen rehtori-toimitusjohtajan ajatukset.

Oppilaitoksissa painopiste on kumppanuuksien kehittämisessä, syventämisessä, rakentamisessa ja laajentamisessa sekä yhteisten tilojen käytössä ja hyödyntämisessä. Oppilaitoksissa on rakennettu kumppanuustoiminnan malleja, rekrytoitu yritysasiamiehiä, panostettu työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen ja valittu vastuuhenkilöitä työelämäyhteistyön koordinoimiseen. Onko tämä oikea suunta?

Kuntien elinkeinoelämän näkökulmasta ammattikorkeakoulut voisivat korostaa vähemmän tieteellisiä meriittejään ja keskittyä pragmaattiseen rooliinsa. Ammattikorkeakoulujen rooli on selkeästi yhdistää työelämä ja korkeakoulu. Kuitenkin opiskelija-asiakkaalle polun ammattikoulusta ammattikorkeakoulun kautta yliopistolliseen tohtorintutkintoon pitäisi näyttäytyä mahdollisimman sallivana ja mahdollisena edetä. Tämä edistäisi myös työmarkkinatilannetta.

Tulevaisuutta ajatellen opetuksen ennakointiryhmien toiminnan pitäisi olla tiheämpisyklistä. Koulutuksen ja työelämän tarpeiden arviointi 10–15 vuoden päähän ei enää riitä. Muutostrendien kartoittamiseen ja hyväksymiseen sekä niiden tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmiin vieminen kestää liian kauan. Maailma muuttuu nopeasti ja myös ennustamisen pitää nopeutua.

Työelämän osaamistarpeet ovat yhä pirstaloituneempia ja mosaiikkimaisempia. Koulutusjärjestelmän pitää siksi mahdollistaa useampia uria, tukea osaamista ja kannustaa ihmisiä nopeisiin siirtymiin työsuhteiden välillä. Tämä on todellisuutta jo nyt, mutta koulutusjärjestelmä tukee jotakin muuta.

Me suomalaiset taidamme olla mestareita rakentamaan jäykkiä systeemejä, jotka muuttuvat tulevaisuudessa yhä enemmän ajatuksellisiksi vankiloiksi, joista ei edes väkivalloin pääse pois. Maailman muuttuessa ajatustenkin pitää muuttua. Reagoiko iso järjestelmämme?

---

Artikkelin kirjoittaja on Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Heli Bergström (TkT, KM, MBA). Artikkelin pohjana olleet OPEKE-hankkeen haastattelut toteuttivat Heli Bergström ja Marja Brandtberg. Haastattelujen litteroinnit teki Marja Brandtberg.