Monenlaiset äänet ja tyylit ovat organisaation blogikanavassa rikkaus. Ne osoittavat, että organisaatio arvostaa yksilöllisyyttä ja sallii asiantuntijoidensa tuoda oman äänensä esiin. Heitä ei pakoteta robottimaisesti toistamaan organisaation viestejä yhdellä ja samalla äänensävyllä.

Somekanavissaan omalla äänellä keskusteleminen on vielä luontevampaa, koska siellä asiantuntija edustaa itseään ja omia mielenkiintonsa kohteita. Vaikka moni asiantuntija löytää oman äänensä helposti, saattaa monia mietityttää, minkälainen somessa pitäisi olla ja kenen äänellä siellä pitäisi puhua. Viestintä ei saisi olettaa, että asiantuntijalle vastaukset näihin kysymyksiin ovat selviä.

Vaikka jokaisen oma somekanava on toki yksityinen, on näistä kysymyksistä tärkeä keskustella myös organisaatiossa. Mielipiteet ovat kuitenkin aina liitettävissä asiantuntijan työnantajaan, vaikka ne kuinka nimettäisiin vain omiksi.

Asiantuntijan ääntä ei saa tukahduttaa

Koska tavoitteenamme on kannustaa asiantuntijoitamme somettamaan, emme halua esittää kieltoja tai tarkkoja rajoja heidän viestinnälleen. Yritämme kuitenkin tarjota heille suuntaviivoja ja ohjeita siihen, miten somessa kannattaa ylipäätään toimia. Monia asiantuntijoita tuntuu mietityttävän erityisesti se, mitä somessa saa ja ei saa sanoa organisaation näkökulmasta. Heitä saattaa ehkä jopa pohdituttaa, voisivatko he joutua joistain sanomisistaan ongelmiin. Vastaamme useimmiten: ”Somessa ei kannata sanoa mitään sellaista, mitä ei sanoisi muissakaan medioissa.”

Pystymme usein melko helposti erottelemaan, mitä sanoisimme ja mitä emme sanoisi esimerkiksi radiossa tai televisioissa. Somessa tämä raja on kuitenkin usein paljon vaikeampi hahmottaa, koska yhteisöllisenä mediana sen luonteeseen kuuluu, että ihmiset kertovat näkemyksensä siellä melko vapaasti.

Tähän näkemysten vapauteen liittyy myös toinen kysymys: pitääkö asiantuntijan jakaa somessa organisaation näkemyksiä? Joskus asiantuntijoilla voi olla se käsitys, että heidän työnantajansa haluaa heidän vain toistavan organisaation viestiä. Näin ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa ole. On sekä asiantuntijan oma etu että organisaation etu, että asiantuntija somettaa omalla äänellään ja niistä asioista, jotka hän kokee tärkeiksi. Silloin kun asiantuntija tuo esiin omia näkökulmiaan ja asiantuntijuuttaan, myös organisaation profiili asiantuntijaorganisaationa kehittyy.

Toki organisaatiolla on usein toiveena, että asiantuntija jakaa sen julkaisuja tai edes tykkää niistä. Tässä myös organisaatiolla on kuitenkin vastuunsa siinä, että sen tekemisen ja siitä tuotetun sisällön tulee olla sellaista, johon työntekijä voi sitoutua ja jonka hän tuntee merkitykselliseksi. Ei myöskään pidä unohtaa sitä, että kollegoiden sisältöjen jakaminen hyödyttää niin asiantuntijoita kuin organisaatiota. Siihen kannattaa siis myös jatkuvasti kannustaa.

Asiantuntija, viestintä auttaa

Lähtökohtaisesti organisaatioiden etu on se, ettei asiantuntija ole neutraali äänitorvi vaan oma mielenkiintoinen persoonansa. Asiantuntija voikin toimia somen eri kanavissa kahdessa tai useammassakin eri roolissa. On kuitenkin muistettava, ettei somessa ole sellaista kuin täysin yksityistä, organisaatiosta erillistä persoonaa.

Omista sanomisista ei kuitenkaan kannata huolehtia liikaa, koska usein näissä asioissa voi luottaa omaan intuitioon. Jos kuitenkin tuntuu siltä, ettei ole ihan varma, voi aina konsultoida viestintää tai mahdollisesti organisaation lakiasioista vastaavaa.

Myös viestinnän on muistettava jatkuvasti opastaa ja ohjeistaa asiantuntijoita ja olla valmiina vastaamaan kiperiinkin kysymyksiin.