Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia saivat rahoituksen HERE Ukraine! -hankkeelle, jonka tavoitteena on opintojaksojemme tarjoaminen ukrainalaispakolaisille. Haaga-Helian opintotarjottimella on kaksi viiden opintopisteen opintojaksoa: tulevaisuuksien tutkimus (Hybrid Consumer of Tomorrow) ja palveluverkostojen kehittäminen (Design Networks).

Varsinkin ennakointia käsittelevän opintojakson ja sen oppimateriaalien rakentaminen on hyvin herkkä aihepiiri, sillä nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa on paljon täysin ennakoimattomia ilmiöitä, joita ei ole ilmennyt vuosikymmeniin ja jotka luovat liiketoiminnalle uhkakuvia.

Euroopalle ja erityisesti kohderyhmällemme on haastavaa esittää objektiivisesti, miten elämme nykyään maailmansotien aikaisessa patrioottisessa ja nykyaikaa vastustavassa hengessä. Patrik Ouředníkin (2012, 132–134) huimaa Europeana-teosta siteeraten: ”Kuka tässä ajassa uskoo sotaan ja kuka rauhaan?”

Sodan ja kriisien signaalit leijuivat ilmassa jo pitkään, mutta niihin ei ole uskottu – eikä uskota vieläkään –, vaikka mikään kriisi ei koskaan ilmaannu ilman ennusmerkkejä. Kriisit nousevat siitä, että on tehty poliittisia päätöksiä uskoon, toivoon ja menneeseen perustuvan tiedon varassa.

Tämä tieto on hankittu olemassa olevasta datasta.

Mistä tietoa epävarmassa tilanteessa?

Opintojakson tapausesimerkit on esitettävä tiedolla johtamisen kautta, joka on ollut viime vuodet kehittämisen valtateemana palvelusektorilla sekä etenkin matkailu-, kauppa-, kulttuuri- ja liikuntakeskuksissa.

On ajateltu, että asiakasdataa (engl. 1th party data) analysoimalla ja tulkitsemalla on mahdollista hallita ja ennakoida liiketoiminnan muutosta. On nähty, että tiedolla pystytään hälventämään toimintaympäristön epämääräisyyttä ja epävarmuutta.

Samoin on tehty pienyrityksissä, joissa on monessa haastavaa löytää nykyisen liiketoiminnan tilanteisiin uusia ratkaisuja, vaikka purkaisi kaikki tietopankit. On turhauttavaa, jopa masentavaa, kun ei tiedetä, millaista dataa olisi parasta kerätä. Ja miksi edes kerätä? Mitä se auttaa? Mihin tietoon uskoa? Kehen uskoa? Edes syy ja seuraus -suhteiden analyyttinen tarkastelu ja vaihtoehtojen punnitseminen eivät riittävästi auta.

Loogisuus, vertailu ja jäsentäminen eivät näytä tuottavan riittävää tietoa, jolla selvitä kaikista tulevista järjettömistä tilanteista.

Yhteiskunnan muutokset ja siihen liittyvät kuluttajien päätökset tuntuvat vaihtuvan niin nopeasti, että historiatiedolla ei nykyään pystytä ennakoimaan juuri mitään seuraavasta kaudesta.

Intuitiolla etsimään uudenlaisia ratkaisuja

Uudelle opiskelijakohderyhmällemme on osoitettava, että mitä epävarmempaa elämä on, sitä enemmän meidän tulee etsiä tietoa muualta kuin logiikasta. Epätavallisiin olosuhteisiin on reagoitava epätavallisin ratkaisuin. Nämä uudenlaiset näkökulmat ja vaihtoehtoiset ratkaisut tulevasta on löydettäessä intuition avulla.

Intuitio on monen yrittäjän toivon lähde, joka peilaa sitä, jota ei ole vielä olemassa. Intuitiota ei pidä sekoittaa tunteeseen, vaan intuitio on pikemminkin hetken oivallus tai vaisto. Se vain juolahtaa mieleen yhtäkkisenä ja epärationaalisena. Intuitio on sisäisen tiedon ja tuntemuksen olomuoto sekä reaktio. Asiankulun siis vain tunnistaa ja haistaa. Ehkäpä myös vain tietää, jopa ennustaa.  

On muistettava, että intuitio voi myös johtaa väärään päätökseen ja siksi sitä ei pidä uskoa sokeasti. Ajatusta pitää koetella, testata ja pohtia sekä omassa mielessään kuin toisten ihmisten kanssa.

Hetkessä tuotettua ja ilmaistua mielenvirran käyttöä kritisoidaan usein sillä, että intuition tarjoama tieto ei perustu tosiasioihin. Kritisoijat unohtavat silloin, että dataankin perustuva päättelykin ja tulokset voivat vääristyä, jos ongelma tai tarkasteltava kysymys on väärin aseteltu.

Pedagogisesti tietojohtaminen tarkoittaa sitä, että kykenemme käyttämään hyväksi parhaat puolet objektiivisesti saadusta datasta ja parhaat puolet näkymättömään perustuvasta intuitiosta. Tästä yhdistelmästä löytyvät innovaatiot, keksinnöt ja vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat ennakoimattomille ja mahdottomilta tuntuville ongelmille.

Intuitiotutkija Asta Raamin sanoin: ”Meillä ei ole mahdottomia ongelmia, vaan ainoastaan kyvyttömyyttä nähdä ratkaisuja”.

Lähteet

Ouředníkin, P. 2012/2001. Europeana. 20. vuosisadan lyhyt historia. Suomentanut E. Balk. Helsinki: Siltala.

Raami, A. 2022. Bounce Foreward – resilienssiä työelämään -hankkeen luento, 31.8.2022.