Uudet saavutettavuusasetukset koskevat kuntia, kuntayhtymiä, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Useimmat 2. asteen ammatilliset oppilaitokset ovat sen piirissä, kuten yleissivistävä koulutus. Vaikka laki koskee julkista hallintoa, myös yksityiset ammattikorkeakoulut joutuvat noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia.

Erikoisinta lain rajauksissa lienee se, ettei saavutettavuusdirektiivi ainakaan tässä vaiheessa koske Yleisradiota. Tästä huolimatta Yle on tehnyt paljon työtä saavutettavuuden edistämiseksi ja on hoitanut tonttinsa mallikkaasti.

Monet suuret sosiaalisen median toimijat ottavat saavutettavuuskysymykset onneksi vakavasti. Instagram toi vuosi sitten palveluunsa toiminnon, jonka avulla näkövammainen voi kuunnella jaetuista valokuvista suullisen kuvauksen, joka on laadittu kuvien sisältöä tulkitsevan tekoälyn avulla.

Saavutettavuusvaatimuksia täytyy noudattaa kaikissa verkkosivustoissa, joihin luetaan myös oppimisympäristöt. Onko opettajan kurssimateriaali kuitenkaan julkista, jos se sijaitsee kirjautumisen vaativassa ja salatun yhteyden takana olevassa oppimisympäristössä? Entä jos oma kurssi on vielä kurssiavaimen tai salasanan takana ja osallistuminen on rajattu vain tietylle ilmoittautuneelle opiskelijajoukolle? Aluehallintoviranomaisen (AVI) mukaan saavutettavuusvaatimukset on silti huomioitava.

AVI on linjannut, että saavutettavuusvaatimukset eivät koske rajatun ryhmän ja myös rajatun ajan käytössä olevia aineistoja. Tämä tarkoittaa lähinnä vain lukukauden kestäviä pilottikokeiluja ja sellaisia oppimisympäristössä olevia kursseja, jotka toteutetaan vain kerran, joiden aineistoja ei käytetä jatkossa tai joiden aineistot muokataan pilotin jälkeen saavutettaviksi (Koskela & Rainio 2018). Sen sijaan jos kurssi pyörii vuodesta toiseen samanlaisena vaihtuvalle ryhmälle tai avoimena massakurssina laajalle yleisölle, aineiston tulee olla saavutettavaa. Jos siis palautat Moodlessa tyhjälle kurssialueelle vanhan vuodesta toiseen käyttämäsi kurssiaineiston, muokkaa sisältö saavutettavuuskriteerien mukaisiksi.

Esimerkiksi Moodlessa, Teamsissa tai Google Classroomissa olevien kurssien on täytettävä saavutettavuuden WCAG-kriteerit. Kyseinen kriteeristö on itsessään niin tekninen ja vaikeasti hahmotettava, ettei sen lukemista voi suositella. Yksinkertaistettuna kriteerit voi tiivistää opettajan näkökulmasta muutamiin perushuomioihin:

• Opettajien laatimien pdf-, Word-, PowerPoint-ja Excel-tiedostojen pitää olla selkeitä, ja niissä pitää huomioida mm. fontin koko, värien kontrasti ja otsikkotyylit.
• Aineistossa olevien kuvien, kuvioiden ja kaavioiden merkityksellinen sisältö pitää olla kirjoitettu auki kuvan yhteydessä – tätä sanotaan alt-määreeksi eli vaihtoehtoiseksi kuvaukseksi tai tekstivastineeksi. Kuvituskuvat eivät tarvitse tekstivastinetta.
• Tekstimuotoinen kuvaus ääneen luettuna on vaihtoehto niille, jotka eivät pysty näkemään kuvia.
• Videot täytyy osittain samasta syystä tekstittää ja äänitiedostoille on oltava kirjallinen luettavissa oleva vastine.

Kriteeristössä on paljon vaatimuksia verkkoympäristön toiminnallisuuksille, joihin opettaja ei aina voi vaikuttaa. Joskus taas opettajan tekemillä pedagogisilla ratkaisuilla on merkitystä saavutettavuuden kannalta, ja opettaja voi vähintään opetella käyttämään verkkotyökaluja siten, että ne eivät estä tai sotke saavutettavuutta.

Tietysti supersuosittujen MOOCien tai ylipäätään minkä tahansa verkkokurssin tekeminen voi hyytyä tai ainakin hidastua ja kallistua, jos kaikki videot pitää tekstittää, infograafit ja kaaviot kirjoittaa auki, teksti muokata selkokieliseksi jne. Vielä enemmän resursseja menee kuitenkin hukkaan, jos aineistoa joutuu muokkaamaan jälkikäteen.

Kun siis jatkossa teet mitä tahansa julkiseen jakoon menevää aineistoa, tee se ajatuksella. Vaikka rakastaisit värejä, vaalein pinkki tai keltainen ei yksinkertaisesti ole hyvä fontin väri valkoista taustaa vasten. Kuvien alt-määre on helppo lisätä. Otsikkotyylejä ei ole vaikea käyttää. Jos käytät niitä Wordissa, opit käyttämään niitä myös oppimisympäristön tekstieditorissa.

Seuraavassa blogitekstissäni paneudun tarkemmin käytännön vinkkeihin, joilla opettaja voi parantaa materiaaliensa saavutettavuutta.

Lähteet

Koskela, J & Rainio, V. 2018. Digitaalisten palvelujen saavutettavuus – yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Aluehallintovirasto. Saatavana: https://www.avi.fi/documents/10191/12607429/ESAVI_saavutettavuuskiertue-09112018.pdf/b0a2c2eb-ab62-4542-8a0b-d80925f1ebbb