Voidaanko tunnelmia johtaa? Mitä tunnelmien johtaminen edellyttää? Tunnelmajohtaja-kirjan kirjoittajan Marjo Rantasen mukaan kaikki lähtee yksilöstä: jokainen on oman tunnelmansa ja elämänsä tunnelmajohtaja – jokainen johtaa viime kädessä itseään sekä omia tunnelmiaan. Itsensä johtaminen on kuitenkin helpompaa silloin, kun voi samastua yhteisöön, jossa kulloinkin toimii. Jokainen työyhteisö tarvitsee kuitenkin johtajansa. ”Hyvä tunnelmajohtaja saa toiset mukaansa, innostaa, valmentaa ja auttaa muita onnistumaan” (Rantanen 2018).

Finnair Oyj:n entinen toimitusjohtaja ja Metso Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo on tunnelmajohtaja mitä suurimmissa määrin. Hän tuli lentoyhtiön johtoon aikana, jolloin yhtiön talous oli kovilla ja henkilökunnan luottamus oli ansaittava tulevaisuuden nousun mahdollistamiseksi. Vauramo muistetaan Finnairilla toimitusjohtajana, joka kohtasi työntekijänsä vilpittömyydellä ja avoimuudella sekä suurisydämisenä ihmisenä suurten muutosten takana. Keskustelimme Vauramon kanssa siitä, mitä hänen mielestään on tunnelmajohtajuus ja mitä se johtajalta edellyttää.

Tarinat rakennetaan yhdessä

”Enhän minä ole tarinankertoja!” naurahtaa Vauramo usein, kun häntä pyydetään kertomaan Finnairin menestyksen taustalla olevasta tarinasta. Vauramolla kuitenkin on tarina kerrottavanaan. Se on tarina, joka koskettaa montaa henkilöä tunnetasolla. ”Finnairin tarina rakennettiin yhdessä ja siihen osallistui koko henkilöstö”, jatkaa Vauramo.  Lähtöasetelma yhtiössä uuden johtajan astuessa luotsaamaan lentoyhtiötä oli haastava ja tilaus muutokselle oli selvä. Vauramon mukaan hän oivalsi hyvin varhaisessa vaiheessa, että tarvittavalle muutokselle ei ole olemassa valmista prosessimallia vaan muutosta olisi edistettävä askel kerrallaan. Luottamus ja molemminpuolinen arvostus oli ansaittava ja prosessiin oli paneuduttava. Vauramon mukaan pysyvä muutos ei synny yksin vaan myös yhtiön johdon oli muututtava.

Avain muutoksen läpiviemiseen löytyy usein yrityksen sisältä: on kyettävä kääntämään muutostilanteessa vaikuttavat voimat voimavaroiksi. Finnairilla tuliterät Airbus 350-koneet sekä palvelukonseptin uudistus nostivat nopeasti tunnelmaa ja pikkuhiljaa vaikeudet alkoivat kääntyä voitoksi. ”Tunnelmissa on mieletön voimavara”, toteaa Vauramo. Yhtiössä käydyt, vaikeat ja pitkittyneet työehtosopimusneuvottelut söivät muutosvaiheelta positiivista energiaa. Vauramo nostaakin ansaittuun arvoon lähellään työskennelleen tiimin, jonka jäseniin hän johtajana kykeni luottamaan täysin. ”He antoivat mielettömän panoksen luodessaan yhtiössä vallitsevaa uutta ilmapiiriä”, kiittelee Vauramo. Finnairilla keskityttiin hyödyntämään työntekijöitä puhuttavia intohimon aiheita. ”Työntekijöiden kanssa keskusteltaessa on muistettava, että olemme kaikki yksilöitä ja tiettyyn pisteeseen aina omalle tyylille uskollisia”, jatkaa Vauramo pohdintojaan. Hän viittaa useaan otteeseen myös rehellisen ja avoimen kommunikaation merkitykseen sekä asioista sopimisen tärkeyteen. Vaarana on kuitenkin aina se, että jokin työntekijäryhmä kokee jäävänsä huomiotta.

Tunnelman luominen vaatii aikaa ja uskoa asiaan

Tarinat välittävät tunnelmia. Yhtiön suurin voimavara on sen henkilöstö ja henkilökunnan kertomat tarinat. Ilmailualalla lentoyhtiöiden brändiarvoon vaikuttaa yhtiön turvallisuus. Voidaankin todeta, että turvallisuus on merkittävä osa palvelua. Finnairilla lentävää henkilökuntaa rohkaistiin kertomaan lentämisen tarinaa, jonka avulla he levittivät ammattikuntaan liittyvää mielikuvaa: 97 % suomalaisista pitää edelleen lentäjiä kaikkein luotettavimpana ammattikuntana (Valitut Palat). Keskeistä on ymmärtää, että tunnelman luominen vaatii johtajalta aikaa ja vahvaa uskoa omaan asiaan. Kilpailijoiden kopioiminen on ilmailualalla yleinen trendi, mutta muita alan toimijoita kopioimalla ei voida saavuttaa kestävää lopputulosta. Johtajuus on ominaisuus, jonka on sovittava henkilön omaan tyyliin – toiset kasvavat siihen nopeammin kuin toiset.

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa kohtaamiset ihmisten kanssa ovat tärkeitä

Vauramon mukaan maailma on täynnä johtamisen menestystarinoita. Kun häneltä kysytään, millaisen viestin hän haluaisi välittää tulevaisuuden johtajille, on vastaus selkeä: ”On muistettava, että kaikki liiketoiminta on viime kädessä ihmisten välistä toimintaa, robotit eivät osaa vuorovaikutusta. Johtajan on pystyttävä viemään asiat määrätietoisesti loppuun. Hänen on oltava sinut oman työnsä kanssa. Johtajuus on kohtaamisia ihmisten kanssa.”

Tunnelmajohtajalta edellytetään nimensä mukaisesti kykyä heittäytyä tunteella mukaan, hänen on laitettava oma persoonansa likoon. Se ei välttämättä ole helpoin ratkaisu maailmassa, jossa erilaiset konsultit tarjoavat ratkaisumalleja muutostilanteisiin. Vauramo kuitenkin haastaa johtajia käärimään hihat ja ryhtymään toimeen. ”Paras kiitos, jonka voi saada on, kun näkee muutoksen yrityksessä – me onnistuimme yhdessä.” toteaa Vauramo haastattelun lopuksi.

Tunnelman johtamiseen opetellaan jo opintojen aikana

Tunnelman johtaminen liittyy kiinteästi johtajuuteen ja erityisesti hyvinvoinnin tukemiseen ja sitä myöten opettajan työhön. Ensikosketuksen ja lähtökohdat hyvälle esimiestyölle ja tunnelman johtamiselle opiskelija saa esimerkiksi Haaga-Heliassa matkailupuolen luennoilla, jossa opettaja panostaa opiskelijoiden positiivisen oppimisilmapiirin kokemukseen erilaisin tunnelmanluomisen keinoin. Hyvänä esimerkkinä tunnelmanluomisesta voi toimia laskentatoimen opettajan tehtävänanto, jossa opiskelijat valmistelevat näytelmän tilinpäätöksestä – tällainen idea opettaa opiskelijoita suhtautumaan asioihin erilaista näkökulmista. Tunnelmaan panostamisella vaikutetaan moneen asiaan, sillä tunnelmat ovat niin paljon muutakin kuin ulkoisia puitteita. Niiden avulla vaikutetaan asiakaskokemukseen ja johtamiseen; oikeanlaisen asiakaskokemuksen syntymiseen tarvitaan oikeanlaista tunnelmanjohtajuutta!

---

Kirjoittajat:

Sonja Etelävuori (KK, restonomi, AmO), vieraileva luennoitsija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, elämys- ja hyvinvointitalous

Heli Bergström (TkT, KM, MBA, AmO), lehtori, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lähteet:

Rantanen, M. 2018. Tunnelmajohtaja. Alma Talent. Helsinki.

Valitut Palat. 2018. Tutkimus: suomalainen luottaa eniten palomieheen ja lentäjään, vähiten puhelinmyyjään ja poliitikkoon. Luettavissa: https://www.rd.fi/lehdistötiedotteet/tutkimus-suomalainen-luottaa-eniten-palomieheen-ja-lentäjään-vähiten Luettu: 24.3.2019

Vauramo, P. Haastattelu 15.3.2019. Toimitusjohtaja. Metso Oy. Helsinki.