Erilaisten sisältöjen runsaus on lyhentänyt yhden tekstin kuluttamiseen käytettävää aikaa sekä nostanut vastaanottajien kynnystä ylipäätään lukea teksti alusta loppuun. Tämä on vahvistanut tarinallisten ja inhimillisten viestien roolia sekä pakottanut monet asiantuntijat siirtymään ajankohtaisempaan ja nopeampitempoisempaan viestintään somessa.  

Monille somettelun aloittaminen voi kuitenkin tuottaa vaikeuksia esimerkiksi ennakkoluulojen tai työkalujen puuttumisen takia. Esimerkiksi opettaja-tutkija-maailmassa korkea kynnys voi johtua tottumuksesta viestiä vasta, kun hankkeen tai tutkimuksen tulokset ovat valmiit. Tällöin on kuitenkin auttamatta jo liian myöhäistä. 

Asiantuntijat tarvitsevat lisää ymmärrystä siitä, miten somessa kannattaisi olla ja miten sen käytöstä saa mahdollisimman paljon irti.

Yksinkertaisesti monimutkaisesta asiasta 

Someläsnäolo tarkoittaa usein sitä, että asiantuntijan on löydettävä uusi tapa kommunikoida osaamisestaan: kaikki eivät puhu asiantuntijakieltä. Kapulakieli onkin yksi helpoimmista ansoista, mihin asiantuntija voi sortua. Uskottavampi asiantuntija on kuitenkin sellainen, joka kirjoittaa yksinkertaisesti monimutkaisesta asiasta. Mutkikas ja vaikeasti ymmärrettävä kieli harvoin vakuuttaa ketään, ei edes muita alan asiantuntijoita. 

Rajoitettu tila, nopea tahti ja sisällön valtava määrä vaativat asiantuntijalta taitoa kiteyttää asioita ja koukuttaa lukija jo otsikossa. Somessa ei ole tarvetta, tai välttämättä edes mahdollisuutta, kirjoittaa laajasti ja kaiken kattavasti. Asian tiivistämisen kannattaa kuitenkin nähdä uhkan sijaan mahdollisuutena. Parhaimmillaan se parantaa viestin ymmärtämistä, selkeyttää omia ajatuksia, jättää jäljelle aidosti oleellisen ja tuo asiantuntijalle uskottavuutta. 

Asiantuntijan on myös opittava eri kanavien funktiot ja tunnettava niiden yleisöt. Kieli ei ainoastaan liity siihen, miten puhutaan vaan myös millä kielellä puhutaan. Englannin kieli voi tulla kyseeseen, jos suurin osa kontakteista on muunkielisiä tai jos asiantuntijalle ja hänen verkostolleen on muuten tarkoituksenmukaista jakaa tekstiä esimerkiksi englanniksi.

Some ei uhkaa vaan mahdollistaa 

Tutkimusraportointikulttuurillekin on oma paikkansa. Sosiaalinen media ei sitä uhkaa tai haasta; se on kanava, jossa asiantuntija voi kommentoida kiinnostuksenkohteistaan, niiden kehityksestä sekä jakaa monivivahteisen työn – tässä tapauksessa amk-työn – hedelmiä. Oma taitolajinsa on sitten asioiden yksinkertaistaminen ja paketoiminen tiiviiseen muotoon ilman, että tarinallisuus kärsii. 

Olennaista on, ettei someen ryhdytä, vaan siellä käydään, pistäydytään ja ollaan valmiita jakamaan nopeitakin havaintoja ja löydöksiä. Asiantuntija voi brändätä itseään ja osaamistaan positiivisesti ketterillä postauksilla, joiden tekemisessä olla myös hieman pilkettä silmäkulmassa.  

Jos joskus menee metsään, niin se ei haittaa – suomalaiset ovat kirjaimellisesti neuloja heinäsuovassa. Haastammekin nyt kaikki tätä lukeneet jakamaan tätä somessa ja kertomaan omista some-käytännöistään.