Siirry sisältöön
Työkierto ammatillisessa koulutuksessa

Kirjoittajat:

Julkaistu : 15.04.2019

Miten työkierto kehittää opettajan osaamista? Mitä asiasta ajattelevat ammatillisen koulutuksen johtajat ja elinkeinoelämän edustaja? Tämän kirjoituksen lähteenä ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtajan ja prosessijohtajan, ammattioppilaitoksen kehitysjohtajan sekä suuren kaupungin elinkeinojohtajan ajatukset.

Työkierto on yksi osaamisen kehittämisen tapa, jota sovelletaan myös oppilaitoksissa. Työkierrolla tarkoitetaan menettelyä, jossa työntekijät tai johtajat voivat omasta tahdostaan siirtyä määräaikaisesti toisiin tehtäviin. Esimerkiksi Haaga-Heliassa pilotoidaan parhaillaan työkiertoon liittyvää kokeilua, jonka tulosten perusteella päätetään, miten työkierto otetaan osaksi oppilaitoksen kehittämismenetelmiä.

Ammattikorkeakoulut pyrkivät kehittämään opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää useamman ammattikorkeakoulun opintoja, jotta opiskelijat omaksuisivat uudenlaisia tapoja erottautua työmarkkinoilla. Tämä tarkoittaa opettajan näkökulmasta mahdollisimman laajaa osaamista. Osaamista voidaan laajentaa esimerkiksi luomalla erilaisia työnkierron malleja. Tosin työkierron käsite saattaa olla vielä oppilaitoksessa määrittelemättä. Tarkoittaako se sitä, että opettaja toimii toisen aineen opettajana, kokonaan toisenlaisessa työssä, toisessa koulutusohjelmassa, toisen yksikön palveluksessa vai toisessa ammattikorkeakoulussa?

Osaamisen laajentaminen saattaa pelottaa opettajaa. Voinko laajentaa osaamistani ja kehittyä muuallakin kuin omassa yksikössäni? Katoaako entinen työni ollessani työkierrossa? Miksi minun pitäisi kehittää omaa työkokonaisuuttani? Nämä ja monet muutkin aiheeseen liittyvät kysymykset ovat ammatillisen opettajan mielessä hänen pohtiessaan, uskaltautuako työkiertoon. Työkierto kun ei ole pelkästään ammattikorkeakoulujen osaamisen kehittämisen tapa, vaan sitä sovelletaan myös ammatillisissa oppilaitoksissa.

Elinkeinoelämän näkökulmasta työkierto on pelkästään hyvä asia. Näin varsinkin silloin, kun opettaja lähtee työkiertoon elinkeinoelämän palvelukseen. Haaste tässä on se, mistä ammatillinen opettaja löytää sellainen elinkeinoelämän vastinparin, jonka kanssa vaihtaa työtehtäviä. Vastinparilla kun tulee olla edellytykset opettaa ammatillisessa koulutuksessa tai ammattikorkeakoulun ollessa kyseessä, edellytykset opettaa ammattikorkeakoulussa.


Artikkelin kirjoittaja on Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Heli Bergström (TkT, KM, MBA). Artikkelin pohjana olleet OPEKE-hankkeen haastattelut toteuttivat Heli Bergström ja Marja Brandtberg. Haastattelujen litteroinnit teki Marja Brandtberg.