Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Kestävää matkailua edistämässä Kaakkois-Aasiassa

Kestävä matkailu nähdään usein vain pienten paikallisryhmien puuhasteluna, eikä ymmärretä, että myös massamatkailu voi olla kestävää, jos sitä kehitetään hallitusti.

Julkaistu : 23.10.2020

Ennen koronaa Vietnamin ja Thaimaan matkailuluvut olivat kovassa nousukiidossa. Matkailun taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin oli siis syytä kiinnittää huomioita. Tähän tarpeeseen syntyi syksyllä 2017 kansainvälinen TOURIST-hanke (TOURIST 2020a).
Maailman matkailujärjestö UNWTO (2020) määrittelee kestävän matkailun ”matkailuna, joka ottaa huomioon niin nykyiset kuin tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset keskittyen kävijöiden, elinkeinon, ympäristön ja paikallisyhteisön tarpeisiin”.

Haaga-Helian TOURIST-tiimi eli Annika Konttinen (vas.), Leena Grönroos, Eva Holmberg ja Jarmo Ritalahti.

TOURIST-hanke alkoi kuiluanalyysilla kestävän matkailun strategioiden selvittämiseksi partnerimaissa. Analyysissa käytettiin Maailman Talousfoorumin (WEF 2017) matkailun kilpailukykyraportin mittareita. Tämän jälkeen järjestettiin kestävään matkailuun liittyviä koulutustilaisuuksia partneriyliopistoilla Thaimaassa ja Vietnamissa. Koulutuksissa pyrittiin luomaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä ovat kestävän matkailun haasteet ja ratkaisut. Koulutuksissa käsiteltiin myös kestävien matkailuinvestointien innovatiivisia rahoitusmahdollisuuksia kuten joukkorahoitusta.

Yhteisömatkailussa voivat paikalliset olla mukana

Vieraillessamme Vietnamissa ja Thaimaassa huomasimme, että paikallisten partnereiden ymmärrys kestävästä matkailusta syveni sitä mukaa kun projekti eteni. Aluksi he eivät kiinnittäneet juurikaan huomiota kestäviin valintoihin, mutta projektin edetessä he tutustuttivat meidät paikallisiin erikoisuuksiin, kuten asukkaiden vetämiin kierroksiin Phuketin vanhassa kaupungissa (Worrachaddejchai 2020) ja ekoturismiin suuntautuneisiin vuoristokyliin Pohjois-Thaimaassa (Williamson 2020).

Monet asiantuntijat ja aasialaiset partnerimme vannovat yhteisömatkailun (CBT, community-based tourism) nimeen. Tämä matkailun muoto tarjoaa paikallisille mahdollisuuden olla mukana kehittämässä ekologisesti kestävää ja paikalliskulttuurin huomioivaa turismia pienryhmille (Boonratana 2009). Haasteita esiintyy toki vieläkin. Kestävä matkailu nähdään usein vain pienten paikallisryhmien puuhasteluna, eikä ymmärretä, että myös massamatkailu voi olla kestävää, jos sitä kehitetään hallitusti.

Ekologinen kestävyys on avaintekijä matkailukohteen kilpailukyvyn kannalta

Vierailimme viime vuoden joulukuussa Hanoin lähellä Trang Anin kuvankauniissa maailmanperintökohteessa (UNESCO 2020), jossa ekologista kestävyyttä vaalittiin paikallisten sosiaalisen kestävyyden kustannuksella. Paikalliset olivat saaneet luovuttaa riisipeltonsa suositun matkakohteen käytettäväksi ja säännöllistä työtä on tarjolla vain jonkin verran.
Kohteen luonnonkaunista ympäristöä vaalitaan esimerkiksi käyttämällä soutuveneitä moottoriveneiden sijaan. Kohdetta hoidetaan hyvin, mutta saavutettavuus julkisella liikenteellä on ongelmallista.

Perusinfrastruktuurin puuttuminen onkin projektin kokemusten perusteella merkittävä haaste Kaakkois-Aasiassa. Matkailijamäärien kasvaessa muun muassa roskat, harmaavesi ja moottoriveneiden öljyt menevät suoraan luontoon.

Ollakseen aidosti kestävä matkailukohteen tulee huomioida niin ihmiset, ympäristö kuin talouskin. Mitään osa-aluetta ei tule korostaa toisten kustannuksella. Julkinen sektori on avainasemassa, kun halutaan saavuttaa ekologista kestävyyttä.

Annika Konttinen (vas.) ja Eva Holmberg opintoretkellä Vietnamin Trang Anin maailmanperintökohteessa

Hankkeen vaikutukset jäävät elämään

Osaamiskeskukset partneriyliopistoissa jatkavat kolmevuotisen projektin jälkeenkin. Niihin on projektin avulla hankittu laitteita ja teknologiaa. Jatkossa ne tarjoavat kestävään matkailuun liittyvää koulutusta opiskelijoille, yrityksille sekä julkisen puolen toimijoille.

Toinen konkreettinen tulos on Kaakkois-Aasian kestävän matkailun asiantuntijaverkoston luominen. Projektin aikana on järjestetty kaksi kansainvälistä konferenssia (USSH 2019; Kasetsart University 2020), jotka ovat poikineet uusia konferensseja eri puolilla maailmaa.

TOURIST-projekti päättyy ensi keväänä loppukokoukseen Suomessa. Partnerit pääsevät toivottavasti vierailemaan esimerkiksi Suomenlinnassa, joka on matkailun kestävän kehityksen edelläkävijä maassamme. Vierailukohteiksi on suunniteltu myös pieniä ja keskisuuria kestävään matkailuun suuntautuneita yrityksiä.

Koska yhteistyö monien tahojen kanssa on toiminut erityisen hyvin, suunnittelemme jo jatkoprojekteja. On mukava tietää, että samat ihmiset ovat mukana myös tulevaisuuden projekteissa. Yhdessä voimme muuttaa maailmaa!

TOURIST-projekti: Hankkeen tavoite on luoda kestävän matkailun ja innovatiivisten rahoitusmenetelmien osaamiskeskuksia Thaimaahan ja Vietnamiin. Lisää projektista voit lukea täältä.

Lähteet: