Siirry sisältöön
Julkaistu : 20.12.2017

Pikamatkanvaraaja on brändilojaaliton hintahaukka. Hän on digimatkailija, joka voi roikkua verkossa pitkäänkin etsiessään unelmakohdettaan ja parasta mahdollista hinta-laatusuhdetta matkan ostamiseksi. Hän katselee lentotarjouksia, matkapaketteja ja kohteen minivideoita. Hän vertailee ruudultaan huone-, parveke- ja uima-allasnäkymiä.

Verkkomatkailija käy läpi verkkokeskustelujen suosituksia, TripAdvisorya sekä surkeimmat hotellit -sivustot. Lopuksi hän katsoo – jos uskaltaa – vielä senhetkisen tilisaldonsa ja aika-akkunansa ennen päätösklikkaamista. Maksuohjelma kyllä tietää jo hänen luottokorttinsakin numeron; etusormen isku ja taas mennään. Hammasharja ja kalsarit on hetkessä pakattu. Ei muuta kuin matkaan!

Varsinkin verkossa asuvat opiskelijat hyödyntävät halpakanavia ja pikalähtöjä. Ostetaan menolippu maailmalle; paluun voi jättää hyvin avoimeksi, sillä sen hetken mieliala ja budjetti voivat siirtää kotiintuloa.

Osalle ostovoimaisia nuoria aikuisia elämä on huoletonta, ja sitoumukset ovat helposti siirrettävissä.

Opintojaksot, luennot ja tehtävät eivät enää pitele menohaluista pulpetissa, vaan opintoja voi suorittaa miten, missä ja milloin vain. Me korkeakouluttajathan olemme valmentaneet heidät kilpailukykyisiksi kansainvälisille työmarkkinoille, mutta moni tuntee maailman jo paremmin kuin kotikontunsa. Heidän mailinsa sinkoilevat toiselta puolelta maapalloa jo ensimmäisenä opintovuonna:

”Ei me tulla luennoille, ku me napattiin pikareissu Alpeille. Me voidaan myös ottaa digitutkimuskurssi täältä Ausseista. Kehitetään yhtä ekoresorttia.” Vai mitä sul on tarjota. Tai jos ei käy, ni voitsä skypettää sun luentos tai tubeta sun räppisi?”

Terkuin Taru, Maru & Siru (se on meidän hauva) Kuvahaun tulos haulle surullinen hymiö

Haaga-Heliassa onkin runsaat kymmenen vuotta tutkittu ja kehitetty uuden sukupolven majoituspalveluja yhdysvaltalaisten hotelli- ja konseptisuunnittelijoiden Matt Phillpsin ja Ron Swidlerin sekä hollantilaisen designerin ja innovaattorin Geoff Mareen kanssa. Ari Björkqvistin hotellitrendi-opintojaksoilla on suunniteltu hostellia, Hotel Haagan, Pärnun, Saariselän ja Ähtärin hotelleja.

Majoituskonseptien, huoneiden ja palvelujen kehittämisen lähtökohtana on ollut asiakaslähtöisyys. Opiskelijoiden tehtävänä on ollut piirtää matkailijaprofiileja ottaen huomioon X-, Y- ja Z-sukupolvien kameleonttimainen majoitus- ja ostokäyttäytyminen.

Toisena suunnittelulähtökohtana ovat olleet halpalentoyhtiöt, Uber ja Airbnb, jotka ovat tehneet palveluistaan helposti varattavia, ostettavia ja käytettäviä. Pääargumentteja ovat sujuvuus, nopeus, tehokkuus ja trendikkyys.

Ylempää restonomitutkintoa suorittavat taas ovat joutuneet tutkimaan majoitusmarkkinoita uusia konsepteja laajemmin ja strategisemmin, sillä toimintamallien ideoimista haasteellisempaa on tehdä jakelukanava-analyyseja ja ennakoida riskejä. Monien matkakohteiden markkinointitykit, tuotto- ja hotellinjohtajat ovat oppineet dynaamisen toiminta- ja hinnoittelukulttuurin kantapään kautta. Äkkinäinen lakko, ilmastonmuutos, terrori-isku, onnettomuus tai sotatilanne saattaa muuttaa matkailijoiden suunnitelmat hetkessä. On reagoitava heti! On löydettävä korvaavat kohteet! On uusittava hinnat ja myyntitaktiikat!

Tulevina kohteiden kehittäjinä heidän on opittava systematisoimaan asiakastrendien ja palveluinnovaatioiden keruu. On oivallettava, miten matkakohteen pitää uusiutua sekä toiminnallisesti että markkinoinnillisesti. Esimerkiksi Levi julkistaa vuosittain yksi tai kaksi kohde-, tuote- ja palvelu-uutuutta, kuten lentoyhteys, hotelli, ravintola ja hiihtohissi. Samaan tapaan tärkeä tutkimuspartnerimme Finavia pyrkii jatkuvasti pitämään Helsinki-Vantaan ravintola- ja ruokatarjonnan kiinnostavana säädellen ja hioen vuokralaistensa konseptikehitystä.

 

Kirjoittaja on Haaga-Helian elämys- ja hyvinvointitalouden yksikön yliopettaja V. A. Heikkinen.