Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Astiat kiertoon ja lehmänlanta polttoaineeksi
Julkaistu : 29.10.2020

Sustainable Brand Index on Euroopan suurin riippumaton vastuullisuustutkimus. Vuonna 2020 tutkimukseen osallistui 9 500 suomalaista ja siinä arvioitiin 195 brändiä. Suomessa luotetaan kotimaisuuteen ja kärkipään yrityksiin ei päässyt ainuttakaan ulkomaista brändiä.

20 vastuullisimmaksi miellettyä brändiä (Kuva: Shutterstock)
20 vastuullisimmaksi miellettyä brändiä (Kuva: Shutterstock)

Vahvaa viestintää

Meijeriyhtiö Valio miellettiin vastuullisimmaksi brändiksi jo seitsemättä kertaa putkeen. Maidontuotannon ympäristövaikutuksista on keskusteltu kiivaasti ja meijeriyhtiön suuri suosio yllätti. Valion brändi nojaa vahvasti kotimaisuuteen ja yrityksen vahvuus piilee vastuullisuusviestinnässä. Yritys pitää ääntä teoistaan ja toteuttaa mm. Hiilijalanjäljillä – podcastia yhdessä ruokavaikuttaja Nata Salmelan kanssa.

Valio pyrkii edistämään kiertotaloutta ja kehittämään kotimaisesta maidontuotannosta ympäristöystävällisempää. Yrityksen tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä tavoitetta Valio on kouluttanut noin 250 maitotilayrittäjää ns. hiiliviljellijöiksi ja koettaa keksiä tavan hyödyntää lehmänlantaa polttoaineena. Vastauksena kasvimaitojen kasvaneeseen kysyntään on Valio laajentanut reviiriään myös kaurapohjaisiin tuotteisiin.

Vihrein valinta

Juna on jo nyt vihrein valinta – tätä kuvaamaan VR on vaihtanut brändinsä värimaailman aikaisemmasta punaisesta vihreään. Vaikka junalla matkustaminen on jo lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin muilla liikennevälineillä, pyrkii VR muokkaamaan toimintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan mm. parantamalla energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä vuoden 2020 aikana. Ympäristöystävällisyys onkin VR:n valttikortti.

VR:n arvostus on noussut samalla kun ympäristöasiat ovat alkaneet puhuttaa. Juna on ympäristöystävällisin tapa matkustaa. (Kuva: Shutterstock)

Mobiilisovelluksen avulla vastuullisempia valintoja

Listan kärkipäähän sisältyi monia S-ryhmän alla olevia brändejä. S-ryhmä viestii asiakasomistajilleen useissa eri kanavissa, mm. Yhteishyvä-lehdessä sekä S-mobiili – sovelluksessa. Kun asiakas höylää S-etukorttia kaupassa, bensa-asemalla taikka hotellissa, kerää S-ryhmä siitä itselleen arvokasta dataa. S-mobiilin kautta myös kuluttaja voi saada arvokasta tietoa omasta ostokäyttäytymisestään. Sovelluksessa on Luken kanssa yhteiskehitetty hiilijalanjälkimittari, josta kuluttaja näkee omien ostostensa hiilijalanjäljen kategorioittain. Tämän lisäksi sovelluksesta voi seurata mm. ruokaostosten ravintosisältöä sekä kotimaisuusprosenttia taikka sitä kuinka paljon muovipusseja ostaa.

S-ryhmä pyrkii hyödyntämään ja pienentämään hävikkiä. Punalappukampanja nousi hitiksi muutama vuosi takaperin ja tänä vuonna Sokos-taloon avattiin Happy Farmer -ravintolakonsepti. Ruokalista muokataan satokausien mukaan. Menussa hyödynnetään samassa talossa olevan S-marketin hävikkiä ja näin säästetään myös kuljetuskustannuksia!

Voimaa yhteisöllisyydestä

Keskon kaupat panostavat laatuun, tuoreuteen ja vastuullisuuteen, eivätkä halvimpaan hintaan. Kauppiaat ovat Keskon kaupoissa keskiössä ja he saavat vaikuttaa kaupan valikoimaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. K-market Redin kauppias murehti rusehtuneiden banaanien kohtaloa ja päätti ottaa yhteyttä Suomen Jäätelöön. Tästä yhteistyöstä hyötyivät molemmat osapuolet ja sen hedelmänä syntyi hävikkibanaanijäätelö Bananasajäämä.

Oman kylän kauppa -tunnuslause kuvaa kaupan sitomista osaksi paikalliskulttuuria. Yhdessä tekeminen on vahvasti Keskon toiminnassa mukana. Paikallisia otetaan mukaan tempauksiin ja talkoisiin. Esimerkkinä monivuotinen K-Kalapolut-yhteishanke WWF:n kanssa. Talkoissa uhanalaisten kalalajien kutuesteiden avaamisessa toimivat yhdessä K-kauppiaat, paikalliset maanomistajat ja vapaaehtoiset talkoolaiset.

Kotimaisuus on valttia

Niin Elovena kuin Myllyn Paraskin nojaavat vastuullisuudessaan erityisesti suomalaisuuteen raaka-aineissa sekä tuotannossa. Lähes kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa ja Myllyn Paras vakuuttaa valmistavansa ulkomailla vain tuotteita, joiden tuotantoa ei Suomessa ole. Ulkomailta tuotavat vastuullisuuden kannalta riskialttiit raaka-aineet, kuten palmuöljy, ostetaan vain sertifioituna. Yritykset panostavat ympäristöystävällisyyteen mm. vähentämällä päästöjään, tehostamalla raaka-aineiden ja energian käyttöään sekä huomioimalla tuotteidensa koko elinkaaren. Kuluttajille brändit näyttäytyvät erityisesti vahvana kotimaisena vaihtoehtona, joka on sekä turvallinen että terveellinen valinta.

Läpinäkyvyys lisää luottamusta

Fazerin Whistleblowing -palvelun kautta myös kuluttajat pystyvät anonyymisti raportoimaan havainnoistaan, jotka ovat ristiriidassa yrityksen eettisten periaatteiden kanssa. Fazer panostaa vahvasti tekojen lisäksi juuri vastuullisuudesta viestimiseen ja on koonnut verkkosivuilleen kattavan paketin yrityksen tavoitteista, toimista sekä niiden merkityksestä. Lukuisten hankkeiden ja sitoumusten lisäksi helposti ymmärrettävät mittarit ja kattava raportointi edistävät luottamusta sekä toiminnan läpinäkyvyyttä. Tiivis vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa auttaa sekä ymmärtämään kuluttajakäyttäytymistä että vastaamaan kuluttajien tarpeisiin onnistuneesti.

Vastuullisuus osana arjen valintoja

Fiskars tuo vastuullisuuden teot osaksi ihmisten arkea. Vastuullisuus on osa yrityksen strategiaa ja tavoitteet konkretisoituvat kuluttajille mm. uutena Vintage-palveluna. Palvelun kautta voi ostaa ja myydä käytettyjä Iittalan astiastoja, sekä valikoimana tuotteita, jotka on valmistettu 100 % kierrätetystä lasista. Kiertotalouden malli on vahvasti läsnä myös Fiskarsin pyrkimyksissä tuottaa 0 % kaatopaikkajätettä ja valmistaa pakkausmateriaalit 100 % kierrätettäviksi vuoteen 2030 mennessä. Innovatiivisella otteellaan Fiskars haluaakin olla mukana inspiroimassa kuluttajia kohti vastuullisempia valintoja.

Suomen lippu
Suomalaiset pitävät kotimaisuutta tärkeänä osana vastuullisuutta. (Kuva: Shutterstock)

Suomalaisten vastuullisuuden vaakakupissa painaa erityisesti kotimaisuus. Vastuullisuuden toteuttamisessa teot ovat ratkaisevin asia, mutta niistä tulee myös viestiä avoimesti oikeissa kanavissa. Mikäli teoista ei viestitä, ei niitä ole juurikaan hyötyä yritykselle. Myös Haaga-Helian on mahdollista kehittää brändiään vastuullisempaan suuntaan panostamalla vastuullisiin tekoihin sekä niistä viestintään. Kaikilla tarkastelemillamme yrityksillä on selkeät tavoitteet vastuullisuuden kehittämiseksi ja suurimmalla osalla listan kärkipään yrityksistä on kattavat vastuullisuusraportit selkeine mittareineen. Tavoitteiden ja arvojen pohjana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Yhdessä tekemisen tärkeys korostui yritysten vastuullisuustyössä. Yhteistyön avulla voidaan mm. vaikuttaa positiivisesti paikalliskulttuuriin, kehittää vastuullisempia tuotteita ja palveluita, tukea kiertotaloutta sekä lisätä näkyvyyttä. Haaga-Helian hanketoiminnan ytimessä on yhdessä kehittäminen. Yritykset ovat lähteneet tekemään rohkeitakin kokeiluja ja yhteishankkeita kohti vastuullisempaa liiketoimintaa. Uudet vastuulliset innovaatiot luovat brändille positiivista näkyvyyttä.

Haaga-Helian tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnassa (TKI) haluamme olla osallisina kehittämässä vastuullisempia toimintaympäristöä. Elämykselliset palveluinnovaatiot TKI-toiminnan hankkeiden kautta vastuullisia toimintatapoja saadaan jalkautettua myös tulevaisuuden ammattilaisille. Sustainable Cooking for The Planet -hankkeessa ruokatuotannon opiskelijat kokkailevat reseptejä vaihtoehtoisista proteiininlähteistä. Vastuullisen Matkailun Portaat -hankkeessa kehitetään digitaalista oppimiskokonaisuutta vastuullisesta matkailusta. Jokaisessa hankkeessa tehdään vähintään kevyt vastuullisuuskartoitus.

Vastuulliset teot puhuvat puolestaan! Selvitimme, mitä tekevät Suomen vastuullisimmat brändit. Sustainable Brand Indexin tutkimuksessa listataan Suomen vastuullisimmiksi miellettyjä brändejä. Nappasimme listasta kärkikymmenikön ja kartoitimme kiinnostavia esimerkkejä niiden vastuullisuustyöstä!