Tulevaisuuden työtä käsittelevät tutkimukset tarjoavat tärkeää taustatietoa korkeakoulujen arkeen. Tulevaisuustaidoilla on kova kysyntä muuttuvassa maailmassa. Tämän olemme huomanneet myös kansainvälissä hankkeissa.

Tutkittua tietoa tulevaisuuden työelämätaidoista

Tulevaisuuden työelämätaidoista ilmestyy vuosittain kansainvälisten organisaatioiden julkaisemia raportteja. Maailman talousfoorumi WEF (2020) pitää oleellisina osaamisina tulevaisuuden työelämässä viestintää, luovuutta, kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja.

Ihmisten ja koneiden erot korostuvat. McKinsey & Company (2021) ja OECD (2018) muistuttavat siksi tunneälyyn liittyvien pehmeiden taitojen merkityksestä tulevaisuudessa. Niitä ovat empatia, ketteryys, proaktiivisuus, sinnikkyys, uteliaisuus, vastuullisuus ja yrittäjyys.

Tulevaisuusraporttien lisäksi kiehtovaa tietoa tulevaisuuden osaamisesta löytyy kirjoista. Suomalainen futuristi Elina Hiltunen ja monet muut tulevaisuustutkijat kertovat, että varmin tapa selvitä tulevaisuuden työelämässä on kehittää itseään ja osaamistaan sekä valmistautua jatkuvaan muutokseen.

Amerikkalainen organisaatiopsykologi Adam Grant haastaa lukijansa uudessa ”Think Again” -kirjassaan ajattelemaan uudelleen ja oppimaan pois kangistuneista kaavoista. Jokaisen kannattaa avoimin mielin miettiä omaa rooliaan tulevaisuuden työelämän kehittäjänä ja muutosjohtajana.

Tulevaisuuden innostavista osaajista voi lukea Perttu Pölösen kirjoissa, joiden mukaan omaa identiteettiään ei tule enää sitoa ammattiin vaan osaamiseen.

Tulevaisuustaitoja olemme viime aikoina tutkailleet monista eri lähteistä. Ne ovat tärkeitä Haaga-Helian koordinoimassa SUCSESS-hankkeessa, jossa kehitämme korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, opiskelijoiden työllistymistä ja työelämätaitoja sekä jatkuvan oppimisen edellytyksiä Etelä-Afrikassa – maassa, jonka työttömyysluvut ovat maailman kärkeä.

Tulevaisuuden työelämätaitoja tukeva pedagogia

Hankkeen koulutuksissa olemme nostaneet esille ammattikorkeakouluista tuttuja pedagogisia ja teknologisia ratkaisuja. Tutkiva oppiminen sekä sen alalajit kuten kokemuksellinen ja käänteinen oppiminen ovat opiskelijakeskeisiä oppimistyylejä, joiden avulla tulevaisuustaitoja harjoitellaan.

Tutkivassa oppimisessa opiskelijat ottavat vastuun omasta oppimisestaan ja etsivät proaktiivisesti yhdessä toisten kanssa ratkaisuja ongelmiin. Viestinnällä, luovuudella, vuorovaikutuksella sekä monella muulla tulevaistaidolla on tärkeä rooli tutkivassa oppimisessa.

Vaikka eteläafrikkalaiset kollegamme ovat olleet innostuneita uudenlaisista oppimismenetelmistä, ovat heidän satapäiset opiskelijaryhmänsä todellinen haaste. Eteläafrikkalaiset ovat ehkä siksi olleet erityisen kiinnostuneita digitaalisista sovelluksista kuten Padletista ja Flingasta, joilla voi tuoda myös isoille ryhmille interaktiivisuutta ohjaukseen. Teknologisen osaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa.

Yritysyhteistyön kautta tulevaisuuden työelämäosaamista

Suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on läheiset työelämäyhteydet ja valmistuneet opiskelijat työllistyvät hyvin alansa tehtäviin.

Opiskelijat oppivat jo opintojensa aikana käytännön työelämätaitoja tehdessään projekteja elinkeinon kanssa. Opinnoissa käytetään uusimpia työvälineitä ja työpaikkojen arki tulee tutuksi myös työharjoittelun kautta. Suurten kokonaisuuksien oppiminen yhdessä työelämän ja toisten opiskelijoiden kanssa antaa hyvät mahdollisuudet tulevaisuustaitojen harjoitteluun.

Haaga-Helian Porvoon kampuksella olemme jo useamman vuoden ajan tuoneet kaikki koulutusohjelmat yhteen toteuttamaan Design Sprint -viikkoa, jonka aikana opiskelijat suunnittelevat tuote- ja palvelukokonaisuuksia paikallisille yrityksille. Samaa konseptia olemme suositelleet eteläafrikkalaisille kumppaneillemme menetelmäksi tulevaisuustaitojen oppimiseen.

Etelä-Afrikassa monipuoliset työelämäyhteydet ovat vielä kaukana todellisuudesta. WEF:n (2020) tulevaisuuden työelämätutkimuksen mukaan eteläafrikkalaiset yritykset näkevät tärkeänä varsinkin ongelmanratkaisutaitojen, teknologia- ja innovaatio-osaamisen koulutukset. 

Juuri yritysyhteistyötä, luovuutta ja ongelmanratkaisuosaamista edistävä Design Sprint -konsepti on kiinnostava ja hyvin soveltuva menetelmä partnerikouluillemme. Näihin taitoihin panostamme myös tulevissa koulutuksissamme. 

Lähteet:

• Grant, A. 2021. Think Again – The Power of Knowing What You Don’t Know. WH Allen. 
• Hiltunen, E. 2019. Tulossa huomenna – Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme. Docendo.
• McKinsey & Company 2021. Future of Work.
• OECD 2018. Future of Education and Skills.
• Pölönen, P. 2019. Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava.
• Pölönen, P. 2020. Tulevaisuuden identiteetit. Otava.
• World Economic Forum 2020. The Future of Jobs Report 2020.