Kuluttamisella on ihmiselle erilaisia merkityksiä, joista kenties perinteisimmät ovat tavaroiden ostaminen joko pidempiaikaiseen (kestävämmät kulutustavarat, sisustus, puutarha jne.) tai lyhytaikaiseen (ruoka, nopeasti kuluvat käyttötavarat) käyttöön.

Nykyisin kuitenkin ekologiset arvot ovat alkaneet ohjata monen yksittäisen henkilön ja yrityksen kulutuskäyttäytymistä ja suunta on monella kuluttajalla kohti kestävämpiä valintoja. Tämä on melkeinpä pakollista, sillä erilaisten ennusteiden mukaan maailmamme ei enää kestä kohtuutonta jätemäärää, joka tavaroiden kuluttamisesta syntyy.

Mitäpä jos tavaroiden sijaan panostaisimme yhä enemmän palveluihin? Palveluista ei yleensä jää samanlaista ympäristöä tuhoavaa vaikutusta kuin tavaroiden kuluttamisesta. Toki tarvitaan merkittävä asennemuutos, jotta siirtyminen tavarakeskeisestä ajattelusta palvelukeskeiseen ajatteluun olisi mahdollista. Tätä kysymystä olemme pohtineet mm. kurssillamme Esimies itsensä johtajana ja coachina.

Itseään johtamalla uudenlaiseksi kuluttajaksi

Siksi otankin esimerkiksi itsensä johtamisen, jonka ylläpitoon ja avuksi ihminen saattaa tarvita monenlaisia tavaroita ja palveluita. Hyödyllisimmäksi palveluksi nostan coachingpalvelut, joiden avulla ihminen oppii pikkuhiljaa omavaraiseksi ja säätelemään omaa kulutustaan, ja jonka saloihin Haaga-Heliassakin opiskelijoita perehdytämme.

Coachingissa on kyse mindsetin, määrätynlaisen ajattelutavan, muutosvalmennuksesta. Siinä coach auttaa coachattavaansa syvällisesti pohtimaan omaa tekemisen tapaansa, kuten omaa kuluttamistaan. Coachingin hyödyllisyys tulee siitä, että oivaltaessaan coachingista saamansa hyödyn, ihmiselle saattaa uuden näkökulman kautta avautua kokonainen uusi maailma uusine mahdollisuuksineen.

Kulutuskontekstiin istutettuna ihminen huomaa, että rahaakin säästyy, kun hän oppii elämään ilman ylimääräisiä tavaroita. Niiden sijaan hän alkaa panostaa elämyksiin, joita yrittäjät tarjoavat palveluiden muodossa. Koettuaan avartavia elämyksiä ihminen luontaisesti janoaa niitä lisää. Tästä hyötyvät varsinkin pienemmät yrittäjät, jotka usein ovat erikoistuneita elämyspalveluiden tuottamiseen. Tästä taas on selkeä yhteys yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja työllisyyden paranemiseen.

Virtuaalivalmennukset tarjoavat mahdollisuuden kestävämpään kuluttamiseen

Entäpä sitten henkinen kehittyminen? Tavarahamstraamisen tilalle suosittelen erityisesti henkistä tyydytystä tuovaa ja energisoivaa itsensä kehittämistä erilaisten virtuaalivalmennusten avulla. Ne eivät edellytä matkustamista, mikä palveluluonteestaan huolimatta tuottaa maailmaamme erilaisia päästöjä.

Virtuaalivalmennukset hyödyttävät omassa ammatissa, harrastuksissa ja ihmisenä kehittymistä. Mikä parasta, virtuaalivalmennuspalveluita voi käyttää oman aikataulun mukaisesti itselleen parhaassa paikassa. Tämä luonnollisesti lisää oppimista erityisesti vaikuttavuusnäkökulmasta. Toki jokainen käyttää sellaista yhdistelmää virtuaali- ja muista valmennusmuodoista, joka itselle parhaiten sopii. Niin meidän opiskelijammekin tekevät.

Lukija, haastan sinut pohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistäsi. Pohdi kaksi kertaa, ennen kuin ostat seuraavan mielestäsi välttämättömän tavaran. Palvelisiko sinua kenties paremmin jokin palvelu, kun ajattelet asiaa pidemmällä tähtäimellä? Haluaisitko oppia oivaltamaan, miten voit saada itsellesi enemmän henkistä hyvinvointia?