Podcast: Inklusiivinen ohjaus ammatillisessa koulutuksessa

Puhuja 1

Tervetuloa kuuntelemaan, mitä on inklusiivinen ohjaus ammatillisessa koulutuksessa. Olen Eija Honkanen Haaga-Heliasta ja mun kanssani on keskustelemassa Sini.

Puhuja 2

Hei kaikille, olen Sini Bask Haaga-Helian ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Puhuja 1

Me puhutaan inklusiivisesta ohjauksesta ja siihen liittyy paitsi se inklusiivinen osa, kaikkien mukaan ottamista ja kaikkien aktiiviseksi toimijaksi mukaan saattamista, niin siihen liittyy myös erityistä tukea, erityisopetusta, ohjausta, uraohjausta ja muuta palvelua, mikä on opiskelijalle tarjolla.

Korkeakoulussa tämä erityinen tuki määrittyy yksilöllisistä ohjaus- ja opetusjärjestelyistä ja sitä ohjaa yhdenvertaisuuslaki ja erilaiset kansainväliset sopimukset pääosin.

Ammatillisessa koulutuksessa elokuun alusta voimaan tullut laki määrittää sitä, että erityinen tuki on opiskelijalle oikeus, jos hän sitä tarvitsee, ja se toteutetaan erityisopetuksena. Ja sitten siellä määritellään vielä, että se erityisopetus on ajanmukaista, tarkoituksenmukaista, monipuolista, monikanavaista, erilaisia opetus- ja ohjausmenetelmiä hyödyntävää, erilaisissa tarkoituksenmukaisissa oppimisympäristöissä opiskelijaa tukevaa. Ja tämä erityinen tuki on tarjolla myös sinne työelämässä tapahtuvaan oppimiseen.

Mutta mitä sitten ohjauksen puolella, Sini?

Puhuja 2

Nämä inklusiivisuuden teemat kulkee niin käsi kädessä, ettei niitä toisistaan voi irrottaa voimakkaasti. Kun meillä on kohtalaisen inklusiivinen koulutusjärjestelmä ja ammatillinen koulutuskin, niin se tarkoittaa sitä, että erityistä tukea ja vaativakin erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat on siellä yhdessä muiden kanssa oppimassa ja uraansa rakentamassa. Ja näin ollen jokaisella on yhtäläinen oikeus toisaalta saada tarvitsemansa tuki, mutta myös saada tarvitsemansa ohjaus, jolloin sen ohjauksen näkökulmasta pyritään siihen inklusiiviseen lähestymistapaan.

Omalta mukana ovat osaltaan lähellä olevat aikuiset, vertaiset, opettajat, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sekä muiden tahojen ammatillinen henkilöstö ja tietysti myös lastenhuoltajat, kotijoukot. Virallisesti se ohjaus alkaa siellä perusopetuksessa oppilaan ohjauksena. Sitten sitä tarjotaan myös toisella asteella ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa ja sitten korkea-asteella näin koulutuksen puitteissa.

Uraohjaus taas on semmoinen termi, jolla viitataan toisaalta näiden äsken mainittujen eri oppilaitosten puitteissa tarjottavaan koulutus-, työ- ja myös muihin elämänvalintoihin liittyvään ohjaukseen tai sitten vaikkapa työnhakuvalmennuksiin ja vastaaviin. Mutta toisaalta uraohjausta toteutetaan myös muissa ympäristöissä kuin oppilaitoksissa ja kouluissa, esimerkiksi ohjaamoissa, työvoimapalveluissa, yksityisten toimijoiden puitteissa ja lisäksi erilaisilla vaikkapa digitaalisilla alustoilla. Eli uraohjausta on mahdollista saada.

Ja sitten tietysti ohjaus sellaisenaan, sitä on koko ajan läsnä kaikkialla monenlaisten toimintojen ohessa.

Eli se inklusiivinen lähestyminen siihen ohjaukseen on sitä, että ammattilaiset jokainen osaltaan on tietoisia siitä, että kun he ovat tekemisissä erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kanssa, mitä tahansa opinnoissa ja niiden rajapinnoissa tai työelämässä ja opintojen jälkeen ja työelämän rajalla tapahtuu, niin he ovat sitä ohjausta siellä toteuttamassa. Siellä on mukana opettajat, työelämän edustajat, työvalmentajat ja ohjaavaa vaikutusta, niin kuin mä sanoinkin tuossa, on mitä suurimmassa määrin myös kotijoukoilla ja vertaisilla ja erilaisilla vastaan tulevilla ihmisillä siinä matkan varrella. Sitä tehdään teoilla ja sanoilla yhdessä.

Puhuja 1

Kyllä, ja esimerkkinä olemalla. Se on myös yksi sellainen, että täytyy olla unelmia ja sitten toisaalta täytyy olla samaistumisen kohteita.

Opinto-ohjaus vaihtelee korkea-asteella jonkun verran, koska sitä ei ole säädetty samalla tavalla laissa kuin esimerkiksi perusopetuksessa, lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Ja siellä myös sitä opinto-ohjausta toteuttavat toimijat vaihtelevat. Osassa korkea-asteen oppilaitoksissa sitä tekee tutoropettaja, opinto-ohjaaja tai joku muu tai kaikki nämä yhdessä tai oman työnkuvansa puitteissa, että se on hyvin vaihtelevaa. Ja myös opinto-ohjausta toteuttavien koulutus ja osaaminen on hyvin erilaista, jos ajatellaan tutoropettajaa tai opinto-ohjaajaa. Eli osalla on opinto-ohjaajan koulutus ja osalla taas ei. Toki ohjauksen osaamista on siellä paljon. Ja ammattikorkeakoulussa tämä opinto-ohjaus on jonkun verran systemaattisempaa verrattuna yliopistoon.

Tämä yksilöllinen henkilökohtaistettu ohjaus on hyvin tärkeää opiskelijalle, koska siinä hän tulee näkyväksi ihmisenä ja hänen tavoitteensa, osaaminen ja unelmat ovat keskiössä. Ja opinto-ohjaukseen tulisikin olla oikeaa aikaan sille opiskelijalle niiden opintojen aikana, eli silloin kun hän itse kokee, että hän sitä tarvitsee. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa, kun lähdetään vaikka työelämään oppimaan, se on monta kertaa sellainen paikka, mihin liittyy paljon sellaista opinto-ohjauksellista asiaa, jota opiskelija tarvitsee ja tukee. Ja opinto-ohjaus on sitten ennakoivaa ja inklusiivista ja opiskelijan tarpeet huomioivaa.

Puhuja 2

Ammatillisen koulutuksen näkökulma on sinänsä hyvin mielenkiintoinen. Lakisääteisesti perusopetuksessa ja lukiossa sitä opinto-ohjausta on tarjottava, mutta ammatillisessa koulutuksessa tällaista velvoitetta ei ole ainakaan vielä. Toisaalta iloksemme voi todeta sen, että ammatillisessa koulutuksessa siihen ohjaukseen ja opinto-ohjaukseen ja uraohjaukseen panostetaan todella paljon Suomessa. Ja se myös näkyy siinä, että se mahdollistaa sitä inklusiivista lähestymistä.

Se hyvä, inklusiivinen ohjaus on termeistä ja näistä moninaisista ohjausympäristöistä riippumatta aika pitkälti myös laadullinen kysymys. Miten tehdään asioita? Hyvän ohjauksen kriteereissä määritellään näitä asioita melko tarkasti, ja inklusiivisuus on siellä yhtenä suurena merkittävänä tekijänä.

Se laadukas inklusiivinen ohjaus ilmenee ohjauksellisina valintoina ja tekoina sekä myös sellaisena suhtautumisena, että jokainen ymmärtää sen oman tekemisensä ohjauksellisen vaikutuksen ja merkityksen. Sellainen inklusiivinen ohjaus toteutuu laadukkaasti silloin, kun se on monikanavaista. Se huomioi erityisesti ohjattavan vahvuudet ja mahdolliset haasteet. Ja toisaalta keskittyy rakentamaan niiden vahvuuksien varalle sellaisia realistisia, mutta unelmia täyttäviä urapolkuja.

Hyvä ohjaaja siinä omassa ohjaamisen arjessa käyttää monenlaisia välineitä ja kaikki aistit ottaa myös ohjauksen käyttöön. Toiminnalliset keinot, esimerkiksi mapping tai pelillistäminen, erilaiset visualisoinnit, piirtämiset ja myös digitaaliset selkokieliset työkalut, joita meillä tänä päivänä on paljon käytössä, ne tukevat ohjauksen kognitiivista ulottuvuutta erilaisten ohjattavien tarpeiden näkökulmista. Se tekee siitä myös saavutettavaa.

Puhuja 1

Kyllä, ja tuo saavutettavan ohjauksen tunnusmerkki on, että se on monipuolista. Siinä on tarjolla monenlaisille oppijoille ja monella lailla menetelmät ovat erilaisia, kuten mainitsit. Se on tosi tärkeää, jos ajatellaan opiskelijoita. Korkeakoulussa 17 prosenttia opiskelijoista kokee, että he tarvitsisivat tukea opinnoissaan. Erityisen tuen päätöksellä opiskelevia opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa on 12–15 prosenttia. Sitten heistä vielä 10 prosenttia on vaativan erityisen tuen opiskelijoita. Tämä on nyt Inklu-hankkeessa viimeisin havainto, mikä me on tehty. Saatikka sitten, meillä on paljon maahanmuuttajaopiskelijoita, jotka tarvitsevat monikanavaista ja selkeää materiaalia.

Tämä kaikki ohjaus on digitaalisesti, fyysisesti, sosiaalisesti ja psykologisesti saavutettavaa ja turvallista, unohtamatta tietenkään sitä, että me puhutaan samaa ja ymmärrettävää kieltä sen opiskelijan kanssa ja käytetään sellaisia käsitteitä, että se opiskelija ymmärtää, mistä on kyse. Ja ainakin selitetään, jos on opeteltavia käsitteitä. On tietenkin varmistettava se, että opiskelija ymmärtää siihen ohjaukseen liittyvät asiat ja mitä tapahtuu ja että hän on itse siinä keskiössä ja aktiivisena toimijana. Ja tämä ymmärryksen varmistaminen koskee ihan kaikkia opiskelijoita.

Puhuja 2

Joo, tässä tullaan sellaisten käsitteiden kuin toimijuus ja kielitietoisuus alueelle. Ja semmoinen kielitietoinen ohjaus tietysti on lähtökohdaltaan sen inklusiivisen ohjauksen kannalta ihan välttämätöntä. Ja nyt tässä kun puhutaan kielestä ja kielitietoisuudesta, niin en tarkoita ainoastaan sitä puhetta ja siihen liittyviä asioita, vaikka toki ohjauksessa puhe on hyvin keskeisessä roolissa. Ja siksi tämä kieli myös on sellainen seikka, mikä ohjaajan on välttämätöntä huomioida. Mutta hyvä ohjaus on paitsi kielitietoista myös kehotietoista ja huomioi sen ohjattavan kehollisen todellisuuden ja läsnäolon ja osaa hyödyntää kehon asioita ohjautumisen kanavana. Koska sitä kehoa tarvitaan siihen.

Kun niitä jo tarvitaan ja sitten jos siihen kieleen ja sen oppimiseen liittyy ylimääräisiä lisähaasteita, vaikkapa sen takia, että kielitaito on vasta kehittyvä tai on sellaisia oppimiseen liittyviä haasteita, jotka haastaa myös sitä kielellistä ilmaisua, niin sitten siinä tulee tämä kehon kielen käyttö vielä erityisen korostuneesti esiin. Ja toisaalta samalla tavalla se keho myös siinä sitten kääntyy voimavaraksi ja keinoksi sen ohjauksen laadukkaalle toteuttamiselle.

Mutta kuten sanoin, se ohjaus on myös paljon puhetta, jossa kieli nousee ihan sellaisenaankin tärkeään keskiöön. Ja se koskee kaikkia inklusiivisesti, ei ainoastaan sellaisia, joille suomi on vieras tai toinen kieli, vaan myös kaikkia sellaisia ihmisiä, jotka tässä maailmassa toistensa kanssa puhuu. Koska me ammattilaiset usein puhutaan ammattilaisten kielellä ja sitten taas ohjattava ei välttämättä ymmärrä asioita samasta lähtökohdasta käsin, jolloin ohjaajan ollakseen inklusiivinen on hyvä olla tarkka siinä, miten viestii, minkälaista kieltä käyttää, minkälaisiin yhteyksiin sen kielen kiinnittää, jotta se tulee käsitettäväksi ohjattavalle.

Minkälaisia termejä meillä on käytössä ohjauksen suhteen ja miten niitä voisi avata niin, että ne tulee ymmärrettäväksi. Miten eri ikä ja eri kulttuuritausta, erilaiset oppimisen haasteet vaikuttaa siihen, että pystyy osallistumaan siihen viestintään toimijana oman asiansa äärellä. Ja sitten tietysti on myös erittäin tärkeää sen toimijoiden kannalta, että me tiedetään ja voidaan olla varmoja siitä, että ohjattava oikeasti on ymmärtänyt ne asiat. Ei me voida sitä tietää, ymmärtääkö hän ne samalla tavalla kuin me ammattilaiset tai ohjaajat. Niin sitten toiveena on se, että hän ymmärtää ne sillä tavalla, että ne vievät hänen omaa asiansa eteenpäin ja hänen omaa toimijuutta ja elämää.

Ja samalla se kieli luo arvoja, oletuksia, todellisuuksia, jotka korostaa tiettyjä asioita ja pistää toisia katveeseen, jolloin kun me ohjaajina sitä kieltä tehdään ja kieltä käytetään, niin me aina myös luodaan yhteiskuntaa ja arvoja ja todellisuutta. Inklusiivisimmillaan se ohjaus varmaankin on silloin, kun merkityksiä ymmärretään ja merkityksiä rakennetaan ohjattavien kanssa yhdessä niin kehotietoisesti kuin kielitietoisesti, jolloin me päästään yhdessä rakentamaan uria ja tulevaisuutta.

Puhuja 1

Usein se on niin, että selkeä kieli ja aidosti avoin ja läpinäkyvä vuorovaikutus ja vuoropuhelu on oivia ratkaisuja tähän inklusiiviseen ohjaukseen pyrittäessä. Minulle tulee jotenkin mieleen tästä, kun puhutaan nyt näin, että se inklusiivinen ohjaus on myös vastuullista ja jotenkin tämän kestävän kehityksen periaatteiden mukaista myöskin.

Tuossa opinto-ohjauksessa on hyvä muistaa myös se yksilöllisen ohjauksen rinnalla tämä vertaistuen voima. Se on aivan mahtavaa ja sitä tarvitaan, että ryhmässä tai pienessä ryhmässä tai pareittain on mahdollisuus ohjata sellaisia teemoja, jotka on yhteisiä, ja sitten ne opiskelijat saa tukea toisistaan. Ne voi samaistua toisaalta toistensa tilanteisiin, pohtia niitä yhdessä, tuoda eri näkökulmia esille, vaihtoehtoja, kannustaa toisiaan ja toisaalta sitten myös löytää niitä uusia näkökulmia yhdessä.

Puhuja 2

Kyllä, olet ihan oikeassa Eija siinä. Tuolla peruskoulun puolella pyritään vastaamaan näihin ohjattavien yksilöllisiin tarpeisiin esimerkiksi tehostetulla opinto-ohjauksella, jota tarjotaan erityisesti niille, joilla on tarve saada tehostetumpaa ohjausta. Se olisi varmasti tervetullut myös ammatilliseen koulutukseen. Opetushallitus pitää hyvänä käytäntönä tämän tyyppisiä toimia ja niitä toteutetaan varmasti käytännössä jo nyt, vaikka sitten tämmöistä termiä tai ajattelutapaa ehkä siellä ei niinkään käytetä.

Nähtäväksi nyt sitten jää, kuinka tämä huomioidaan, kun seuraavan kerran ammatillisen koulutuksen lakia uudistetaan. Me ehkä pitäisimme täällä opettajakorkeakoulussa kannatettavana suuntana kehittää opinto-ohjausta mitä suurimmassa määrin siellä ammatillisella toisella asteella ja miksipä myös ei lukiossakin. Tämän tietysti toivoisi koskevan kaikkia, eli olevan inklusiivista tämän kehityksen, ei yksin erityisen tuen tarvitsijoita, vaan myös sellaisia, joilla on esimerkiksi erityisiä lahjoja, jolloin sitten lahjakkaat, kyvykkäät opiskelijat pystyisivät opinnoissaan ja urallaan etenemään yksilöllisesti.

Puhuja 1

Kyllä, sinä olet siinä mielessä ihan oikeassa, että tätä tehostettua opinto-ohjausta toteutetaan jo paljon. Me on inklu-hankkeessa seurattu ammatillisissa oppilaitoksissa tätä opinto-ohjauksen toteutumista ja siellä on niitä tehostetun opinto-ohjauksen tekoja todella paljon ja jotkut on kirjoittanut näitä jopa ohjaussuunnitelmia. Me on Hannu Seppälän kanssa kirjoitettu tästä artikkeli ja oltu viemässä tätä asiaa myös näkyvästi eteenpäin.

Opinto-ohjauksen suunnitelma ei ole pakollinen, mutta se on hyvä tehdä ja se ihan selkeästi ohjaa opinto-ohjauksen prosessien toteutumista koulutuksessa ja sitten sen seurantaa ja arviointia, että miten se toteutuu. Ammatillisia oppilaitoksia tekee tätä ja Opetushallitus myös suosittelee tätä, koska se ei ole mikään määräys eikä edellytys, mutta selkeästi se ryhdistää sitä opinto-ohjauksen toteuttamista ja auttaa siinä, että miten niitä vastuita jaetaan ja miten sitä toteutetaan.

Tämä tehostettu opinto-ohjaus on laadukasta, saumatonta ja hyvin suunniteltua yhteistyötä erityisopettajan, opinto-ohjaajan, työpaikkaohjaajan, opiskeluhuollon ja muun ohjaavan henkilöstön kanssa sekä tietenkin se opiskelija on siinä keskiössä ja jos opiskelija on alaikäinen, hänen huoltajansa on siinä mukana. Ja tämä tehostettu opinto-ohjaus kirjataan aina sen opiskelijan HOKS:iin.

Puhuja 2

Nämä HOKS:it ja niiden erilaiset versiot henkilökohtaistamisen välineenä meidän eri oppilaitoksissa, eri koulutusasteilla on mun mielestä semmoinen inklusiivisen ohjauksen suuri vahvuus. Ohjaajan näkökulmasta se HOKS ei ole mikään paperi tai digitaalinen dokumentti oikeastaan, vaikka sitäkin se on, vaan ensisijaisesti se on sitä, että meillä on joku väline, jossa me kuvataan se ohjauksen prosessi, käydään vuoropuhelua eri ammattilaisten ja huoltajien ja ennen kaikkea ohjattavan itsensä ja eri ohjaavien tahojen välillä.

Se on siis ihan semmoinen ohjauksen työväline ja viestintäpaikka, jonka kautta sitä ohjausprosessia hallitaan, arvioidaan, suunnitellaan, edistetään, tallennetaan ja yhdessä rakennetaan yhteistyössä kaikkien osallisten kanssa kohti niitä siinä määritettäviä tavoitteita.

Mutta nyt meillä taitaa Eija olla vielä muutama vinkki annettavaksi niille, jotka haluaa inklusiivista ohjausta toteuttaa.

Puhuja 1

Joo, nostaisin esille sen, että jos pitäisi nostaa tästä tämmöisiä pääasioita, niin on hyvä muistaa, että se ohjaus on opiskelijaa varten, että se on yksilöllistä, riittävää ja oikea-aikaista. Toinen pointti olisi ehkä sellainen, että monenlaiset opiskelijat ja ohjattavat tarvitsevat monenlaisia ohjauksen tapoja ja keinoja.

Puhuja 2

Joo. Sitten tulee vielä mieleen, että opiskelijan elämä on kokonaisuus, että ohjauksen on huomioitava tämä ja otettava mukaan myös ne opiskelijan huoltajat, koska ne on tärkeitä alaikäisten opiskelijoiden osalta. Tulisiko sulle vielä jotain mieleen?

No, ehkä se ohjauksen kieli on avain moneen asiaan. Kuka puhuu? Miten puhuu? Kenen kielellä puhuu? Kenen asiaa puhuu? Milloin puhuu?

Puhuja 1

Milloin puhuu? Joo. Ja sitten hei, on hirveän hyvä muistaa se, että ohjaaja ei ole yksin. Että mukana on ohjaamassa joukko muita ammattilaisia ja opiskelijan vertaisia kannattaa myös ottaa tähän mukaan ja työelämän edustajat. Inklusiivinen ohjaus tehdään yhdessä.

Vastuullisesti.