Saksan kielen tarve matkailualalla on kasvussa mutta opiskelu vähenee

Kuvitellaan tilanne, jossa saksalainen matkailija saapuu Helsinkiin ensimmäistä kertaa. Hän on varannut hotellin, suunnitellut vierailuja nähtävyyksiin ja odottaa sujuvaa, miellyttävää kokemusta. Lentokentällä kaikki toimii englanniksi, hotellissa hän saa palvelua englanniksi ja ravintolassa tilaus onnistuu englanniksi. Kaikki sujuu – mutta jokin puuttuu. Hän ei koe oloaan täysin kotoisaksi.

Kun vastaan tulee palvelutilanne, jossa häntä puhutellaan saksaksi, kokemus muuttuu välittömästi henkilökohtaisemmaksi ja turvallisemmaksi. Tämä ei ole marginaalinen tilanne, vaan koskee suurta matkailijaryhmää.

Saksalaiset ovat yksi suurimmista matkailijaryhmistä Suomessa

Helsingin matkailutoimiston vuoden 2025 tilaston mukaan Helsingissä on lähes 80 hotellia ja niissä yhteensä noin 28 000 vuodepaikkaa. Yöpymisiä kertyi yli neljä miljoonaa, joista yli puolet oli ulkomaalaisten tekemiä. Suurimmat matkailijaryhmät tulevat Yhdysvalloista ja Saksasta.

Myös valtakunnallisesti tarkasteltuna saksalaiset korostuvat, sillä Tilastokeskuksen vuoden 2025 majoitustilaston mukaan Suomessa eniten ulkomaalaisten yöpymisiä kirjattiin Saksasta saapuneille matkailijoille.

Lisäksi saksalaiset ovat Helsingin risteilymatkustajista suurin ryhmä. Helsingin Sataman vuoden 2025 vuosikertomuksen mukaan kaupunkiin saapui 101 kansainvälistä risteilyalusta ja noin 175 000 risteilyvierasta, joista suurin osa oli saksalaisia.

Samaan aikaan Haaga-Heliassa saksan kielen opintojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2005 opiskelijat suorittivat lähes 4500 opintopistettä saksan kielen opintoja, mutta vuoteen 2025 mennessä määrä on laskenut 75 prosenttia.

Ristiriita on ilmeinen, kun yksi suurimmista matkailijaryhmistä tulee Saksasta, mutta heidän kielellään palvelevien osaajien määrä vähenee jatkuvasti.

Ostopäätös syntyy useimmiten asiakkaan omalla kielellä

Ratkaisu vaatii toimia useilta tahoilta.

• Korkeakoulujen, kuten Haaga-Helian, tulisi tarkastella kielitarjontaansa suhteessa työelämän tarpeisiin ja vahvistaa saksan kielen asemaa osana hospitality-alan koulutusta.
• Yritysten puolestaan tulisi tunnistaa kielitaidon merkitys kilpailuetuna ja kannustaa henkilöstöään kehittämään saksan osaamista esimerkiksi koulutusten ja rekrytointikriteerien kautta.
• Myös yksittäisillä työntekijöillä ja opiskelijoilla on roolinsa. Saksan kielen opiskelu ei ole pelkästään kielitaidon hankkimista, vaan investointi asiakaskokemukseen ja omaan työmarkkina-arvoon.

Lopulta kyse on ajattelutavan muutoksesta. Englannilla pärjää, mutta saksalla palvellaan paremmin. Liike-elämässä tiedetään, että ostaminen onnistuu englanniksi, mutta ostopäätös syntyy useimmiten asiakkaan omalla kielellä.

Sama pätee Suomessa saksankielisiin matkailijoihin ja siihen, millaisen kuvan he vievät mukanaan maasta. Saksalainen matkailija ei odota aivan täydellistä kielitaitoa, vaan merkkiä siitä, että hänet huomioidaan. Saksalaiselle matkailijalle kokemus ei kuitenkaan muodostu sujuvuudesta vaan myös tunteesta, että hän tulee kohdatuksi, hän tuntee olonsa varmaksi ja että palvelu tuntuu henkilökohtaiselta. Erityisesti vanhemmille matkailijoille oman kielen käyttäminen luo turvallisuuden tunnetta.

Liian usein Suomessa ajatellaan tehokkuuden kautta, kun asiat hoituvat englanniksi niin kaikki on kunnossa. Me voisimme enemmän hyödyntää sitä, että saksankieliset ovat jo nyt suuri asiakasryhmä Helsingissä. Meidän ei tarvitse niinkään houkutella heitä vaan ylipäätään palvella paremmin. Se on pieni ero käytännössä, mutta iso ero matkailijan kokemuksessa ja siinä, palaako hän uudelleen Suomeen vai ei.

Kuva: Shutterstock