Katja: Tiedätkö sinä mitä on osaamisen tunnistaminen? Tarkastelemme tässä Osaamiskaista -podcast-sarjassa osaamista, sen tunnistamista ja tunnustamista eli osaamisen näkyväksi tekemistä.

Osaamiskaista -podcast-sarja perustuu Haaga-Helian osaamisen tunnistamiseen liittyvään kehittämistyöhön. Laajemmin kyse on osa kuuden ammattikorkeakoulun yhteistyöstä, jossa tavoitteena on edistää joustavaa osaamisen kehittämistä ja tunnistamista sekä lisätä korkeakoulujen saavutettavuutta. Podcast-sarjassa pohdimme, että mistä me puhumme, kun puhumme osaamisen tunnistamisesta ammattikorkeakoulussa. Entä miten osaamme paremmin auttaa opiskelijoita tunnistamaan aiemmin hankittua osaamista ja sanoittaa sitä? Mitkä ovat opiskelijalle ja arvioiville opettajille mielekkäitä tapoja näyttää osaaminen? Entä mitä työnantajat voivat hyötyä osaamisen tunnistamisesta?

Riitta: Aika isoja aihekokonaisuuksia ja mielenkiintoisia kysymyksiä. Tässä podcast-sarjan jaksossa käymme läpi Haaga-Helian osaamisen tunnistamisen mallin ja siihen liittyviä käsitteitä. Asiasta keskustelemassa ovat Haaga-Helian lehtorit Riitta Räisänen ja Anne Ruuska-Kärkkäinen sekä projektipäällikkö Katja Kuuramaa.

Katja: Meillä Haaga-Heliassa osaamisen tunnistaminen on jaettu kolmeen osa-alueeseen: hyväksilukuun, näyttöihin ja opinnollistamiseen. Olemme kokeneet, että tämä kolmijako selkeyttää osaamisen tunnistamista ja siitä käytävää keskustelua. Mitä nämä termit sitten tarkoittavat? Kerrotko, Anne, ensin meille tuosta hyväksiluvusta.

Anne: Hyväksiluku tarkoittaa aiemmin, alle 10 vuotta sitten, suoritettujen korkeakoulu opintojen soveltumista osaksi tutkintoa. Eli tällöin olet Haaga-Helian tutkinto-opiskelija. Opiskelijaksi olet voinut tulla joko suoraan todistushaulla toiselta asteelta – eli lukion tai ammattioppilaitoksen käytyäsi – tai pääsykokeiden kautta, tai niin sanotun väylähaun kautta, eli olet suorittanut avoimessa ammattikorkeakoulussa tietyn määrän opintoja, joita kutsutaan polkuopinnoiksi.

Hyväksilukemisen muotoja on kaksi: korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaamisella tarkoitetaan opintovaatimuksiin kuuluvien opintojen korvaamista eli tällöin sekä suorittamasi opintojen että Haaga-Helian opintojen osaamistavoitteet vastaavat toisiaan. Sisällyttäminen puolestaan tarkoittaa, että opinnot liitetään sellaisinaan osaksi tutkintoa, tällöin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta, mutta sisällön tulee toki sopia suoritettavaan tutkintoon.

Riitta: Esimerkiksi opiskelijalla on aikaisemmin muualla suoritettuja korkeakouluopintoja kuten esimerkiksi englanti tai markkinointi suoritettuna jo ja tämä on siis sitä korvaamista. Sisällyttäminen puolestaan on, että meillä esimerkiksi tradenomiopiskelija on opiskellut aiemmin sosionomiopintoja muualla ja siellä opintoihin sisältynyt vuorovaikutusta tai viestintäopintoja ja nämä sisällytetään opintoihin. Ja kaikenkaikkiaan15 opintopistettä voi olla

ihan jotain muuta korkeakouluopintoja ja se voidaan sisällyttää Haaga-Helian opintoihin. Opiskelija on opiskellut historiaa aikaisemmin jossakin korkeakoulussa ja sieltä opinnoista saadaan se 15 opintopistettä tutkintoon.

Katja: Okei, meillä on siis aiempien opintojen hyväksiluku ja siihen kuuluu korvaaminen ja sisällyttäminen. Entä mitä näytöt ovat? Kerrotko, Riitta, näytöistä.

Riitta: Näytöt puolestaan tarkoittavat, että opiskelija näyttää jo olemassa olevaa osaamistaan käytännössä. Näyttöjä voivat tehdä sekä tutkinto-opiskelijat että avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Näyttöjen avulla avoimen opiskelijat voivat kerätä opintopisteitä esimerkiksi edellä mainittuihin polkuopintoihin, jos he haluavat hakea tutkinto-opiskelijaksi. Näytöissähän ideana on, että on turha suorittaa kursseja sellaisista asioista, joita jo osaa. Näin pääsee rivakasti eteenpäin opinnoissa ja keskittymään niihin asioihin, joissa on vielä uutta opittavaa ja täydennettävää.

Katja: Nyt me on siis käyty läpi hyväksiluku ja näytöt. Sitten on vielä kolmantena se opinnollistaminen. Opinnollistaminen eli Work&Study, kuten me opinnollistamista Haaga-Heliassa kutsumme, yhdistää opiskelun ja työn tai harrastuksen, eli opiskelijalle kertyy työssä, harrastuksessa tai vaikka luottamustoimessa opintojaksojen osaamistavoitteisiin sopivaa osaamista.

Ja oleellista on siis, että näytöissä näytetään jo olemassa olevaa osaamista, mutta opinnollistamisessa kasvatetaan opintojakson mukaista osaamista työssä, harrastuksessa tai muissa tehtävissä. Osaaminen todennetaan ja arvioidaan opintojakson arviointikriteereillä. Eli opinnollistamisessa yhdistyvät siis teoria, käytäntö ja oman oppimisen reflektio.

Katja: Entä mitä hyötyä opiskelijalle on osaamisen tunnistamisesta?

Riitta: No mä voisin ainakin sanoa, että erityisesti näytöt auttavat hahmottamaan ja sanoittamaan omia jo hankittuja tietoja ja taitoja sekä ymmärtämään, mitä osaamista pitää vielä hankkia lisää. Samalla oppii myös reflektoimaan omaa osaamistaan, omia tapojaan oppia ja sitä mihin suuntaan on menossa oman osaamisensa suhteen.

Anne: Kyllä ja opinnollistaminen ja oppiminen yleisemminkin hyödyttää myös organisaatiota, jossa työskentelee. Opinnollistamistehtävissä voi kehittää omaa työtään, organisaatiotaan ja työyhteisöään. Eli se on sellainen win-win tilanne kaikille, eikä tietenkään pidä unohtaa yhteiskunnallista ulottuvuutta, eli koulutustason nousua ja sitä kautta buustia taloudelle ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle.

Katja: Kun jo hankittua osaamista tunnistetaan, niin tämä ilman muuta joustavoittaa opiskelua ja mahdollistaa entistä paremmin opiskelun, työn tekemisen ja arjen hallinnan eli elämän eri osa-alueiden yhteensovittamisen. Sitten se mahdollistaa myös keskittymisen niihin tärkeisiin asioihin, joita vielä täytyy opiskella ja oppia. Kokonaisuutena se tietenkin kaiken kaikkiaan nopeuttaa myös valmistumista.

Tuleeko teille, Riitta ja Anne, mieleen joitain esimerkkejä millaisiin tarkoituksiin meidän opiskelijamme ovat käyttäneet osaamisen tunnistamista?

Riitta: Mulle tulee ainakin pari esimerkkiä mieleen. Meillä Haaga-Heliassa on opiskelijoita, jotka työskentelevät isoissa kotimaisissa tai kansainvälisissä firmoissa johtotehtävissä ja heillä motivaattorina opiskeluun toimii tutkintotodistuksen saaminen, koska se mahdollistaa esimerkiksi johtoryhmäpaikan, etenemisen työelämässä tai palkan korotuksen. Nämä opiskelijat ovat jo kerryttäneet kokemusta ja oppia työssä ja erilaisissa haastavissa työtehtävissä. Näin tavoitteena on erityisesti osaamisen validointi eli osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja sitä kautta virallinen tutkintotodistus.

Toinen esimerkki tulee myös mieleen, että meillä on opiskelijoita yrittäjyyden taustalta ja nämä opiskelijat ovat tehneet valtavasti erilaisia töitä, tehtäviä ja projekteja oman yrityksen kautta ja silloin heidän osaamisensa on hyvin moninaista esimerkiksi ovat tehneet myyntiä, markkinointia, yrityksen pyörittämistä, taloushallintoa, kirjanpitoa, viestintää ja siellä on valtavasti osaamista mitä voi näyttää.

Anne: Toisena esimerkkinä opiskelijoista voisi olla henkilö, jolla on aiempi korkeakoulututkinto esimerkiksi sairaanhoitajan tutkinto, restonomi tutkinto tai yliopistossa suoritettu alempi korkeakoulututkinto, kanditutkinto. Heillä saattaa olla useampia vuosia työkokemusta omalta, aiemmin opiskelemaltaan alalta, ja ovat sitten päätyneet vaihtamaan alaa. Ei ole järkevää opiskella kurssimuotoisesti koko korkeakoulun tutkintoa uudelleen, koska niistä löytyy yhtäläisyyksiä toimialoista riippumatta esimerkiksi perusopintoihin liittyviä viestinnän, yrittäjyyden, kielten ja työyhteisötaitojen osalta. Näitä osaamisia voidaan siis hyvin tunnistaa myös osaksi uutta opiskeltavaa tutkintoa.

Katja: Tärkeä huomio oppijan kannalta on myös, että osaamisen tunnistaminen mahdollistaa jatkuvaa oppimista. Nyt kun aikuiskoulutustuen päätyttyä kaikilla ei ole mahdollisuutta opiskella kokopäiväisesti useampaa vuotta. Osaamisen tunnistamisen avulla opintoja voi tehdä työn ohella ja näyttää jo aiempaa osaamista ja siten nopeuttaa omaa opiskelupolkuaan ja ylipäätään mahdollistaa opiskelu ja oman osaamisensa kehittäminen.

Riitta: Aivan, erilaisiin elämäntilanteiden muutoksiin saa apua osaamisen tunnistamisesta. Tämä voi mahdollistaa entistä paremmin perheen, uran, opiskelun, harrastuksen, urheilu-uran yhdistämisen ja auttaa tunnistamaan niitä taitoja, joita jo on aikaisemmin hankkinut. Lisäksi aiemmista tutkinnoista ja osaamisesta tulee uudella tavalla merkityksellistä, kun sitä voi hyödyntää näyttämällä olemassa olevaa osaamista ja hankittaessa uutta.

Ja on tosi tärkeää myös, että pystyy konkreettisesti kertomaan omasta osaamisestaan, sanoittamaan omia taitojaan. Tästä on hyötyä erityisesti työnhaussa ja omaa urasuuntaa pohtiessa ja miettiessään kehittymistään.

Anne: Ei tässä podcastissa tietenkään pysty kaikkia esimerkkejä käymään läpi osaamisen tunnistamiseen liittyen, koska tilanteet ovat niin yksilöllisiä ihan jokaisella opiskelijoilla.

Riitta: Me kannustammekin kaikkia opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa pohtimaan ja käymään keskusteluja, mitkä olisivat niitä kohtia, missä oppimista tapahtuu ja nähdä eri tilanteet ja tapahtumat jatkuvana oppimisen kenttänä.

Anne: Kyllä ja haastamaan korkeakouluja miettimään osaamista uudella tavalla ja miettimään uusia ratkaisuja osaamisen tunnistamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Omalta osaltamme teemme Haaga-Heliassa jatkuvasti töitä sen eteen.

Katja: Kyllä ja mielestämme osaamisen tunnistaminen hyödyttää kaikkia: opiskelijoita, opetus- ja ohjaustyötä tekeviä, korkeakouluja, työnantajia ja organisaatioita sekä yhteiskuntaa yleisemminkin, tuottaahan se oman osaamisen tunnistavia yksilöitä, jotka myös hahmottavat sekä omia että organisaatioiden kehittämiskohteita.

Katja: Kiitos kun kuuntelit tämän jakson Osaamiskaista-podcast-sarjastamme. Muissa jaksoissa pohditaan muun muassa, millaista ohjausosaamista tarvitaan osaamisen tunnistamisessa, kuinka oman osaamispolkunsa saa näkyväksi ja mitä työnantajat hyötyvät osaamisen tunnistamisesta.

Tämä podcast on tuotettu osana kuuden ammattikorkeakoulun yhteistyötä. 6AMK-yhteistyössä ovat mukana Haaga-Helian lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK. Yhteistyötä rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.