Maija] Hyvää päivää ja tervetuloa kuuntelemaan huomisen hotellissa podcastia. Tänään meillä on aiheena älykäs rakentaminen osana tulevaisuuden hotelleja. Ja siitä, et mitä se oikeastaan edes on, meillä on täällä kertomassa Oskar Järnefelt ABB:ltä. Tervetuloa!

[Oskar] Kiitos!

[Maija] Sä oot segment manager ABB:llä, ja hospitality on nimenomaan tää sun osa-ala. Haluaisitko ensin vähän avata, että mitä ABB oikeastaan tekee ja mitä sä oikeastaan teet?

[Oskar] Joo, no ABB on globaali, oikeestaan sähköalan tuotteita valmistava yritys. Eli ollaan globaali, mutta myös suomalainen. Eli meillä on tehdas esimerkiksi Porvoossa, mikä tekee tämmösiä sähköasennuskalusteita ja tuotteita rakennuksiin.

Eli aika moni kyllä edelleen tunnistaa ABB:n, ehkä et me ollaan siellä voimalaitos tai jossain sähköntuotannossa mukana, mutta me ollaan oikeasti rakennuksissa. Ja yhä enemmän älykkäissä rakennuksissa, missä on sitten enemmän tekniikkaa ja tämän päivän ja jopa tulevaisuuden älyä.

[Maija] Joo. Miks sä oot Oskar tällä hospitality puolella? Vähän kerropa sun taustaa, koska siellä on mielenkiintoisia

[Oskar] [puhuu päälle] Joo ja siellä on kaikenlaista. No sähköalalla tietysti ollut melkein, no mitähän kakskyt kaheksan vuotta ehkä ollu aika lailla ja tullu nähtyä kaikenlaista. Ja sit tää älykäs talotekniikka vei jossain vaiheessa mennessään ja sitä kautta oon ollut nyt ABB:lle neljätoista vuotta. Ja nyt ihan selvä globaali trendi on oikeastaan näissä hotelleissa ja näissä et näitä tulee todella paljon ympäri Eurooppaa, ympäri maailmaa ja varsinkin Suomessa, pohjoisessa niin me on nähty et tässä on ihan oikeasti iso bisnes, ja nimenomaan näissä älykkäissä hotelleissa.

Ja okei, sit sähköalalla tietysti ollu kauan ja hotellit on ollu sillai lähellä sydäntä jo ihan nuoresta, et mä oon asunut pari vuotta hotellissa.

[Maija] Tää on varmasti sun täytyy avata tätä vähän enemmän meidän kuulijoille.

[Oskar] Putkea ei hotellissa kaksi vuotta ei missään välillä käyty vaan, no okei, siinä on sellanen tarina, että… Äiti piti hotellissa ravintolaa, oli siellä johtajana ja sitte asuttiin siinä ikään kun talonmiehen asunnossa että, se oli aika hauskaa aikaa siinä nuorena poikana, niin tuli nähtyä sitä hotellielämää jo silloin. Ja tietysti sitä ravintolaelämääkin, että ne kävelee kuitenkin käsi kädessä toi hotellit ja ravintolat.

[Maija] Kyllä. Eli mielenkiintonen hospitality-alan tausta myös sulla tietyllä tavalla.

[Oskar] Joo.

[Maija] Hei, no sitte ku puhutaan älykkäästä rakentamisesta, niin mitä se älykäs rakentaminen nyt sitten oikeesti on?

[Oskar] Joo no sitäkin on tietysti monen tasosta, mutta… Mitenhän se nyt? No jos mä lähden nyt sieltä hotellista liikkeelle, niin siellä ehkä se… Kaikki toiminta pitää olla täysin automaattista, et se asiakas ja henkilökunta ei tarvii säätää mitään, vaan se pitää olla mahdollisimman helppokäyttöinen.

Olla vähän turvallinenkin tietysti, elikkä se lisää sitä turvallisuutta liittyen kaikenlaisiin hälytyksiin ja muihin. Se pitää olla ehkä jopa mukautuva, eli kaikki toimii keskenään siellä hotellissa tai yleensäki rakennuksessa. Ja siellä voi olla semmosia toimintoja, mitä sä et edes ehkä tiedä. Tai hotellin omistajakaan ei välttämättä tiedä, että tällaista tarvitaan. Tai se voi olla joku erillinen järjestelmä, mikä sen tekee tänä päivänä ja kaikki voitais liittää toisiinsa.

Eli se älykkyys on jotain muuta kun ehkä tämmöstä älykkäitä laitteita. Ehkä se on enemmän niitä palveluita ja kaikkea, mitä liittyy siihen hotelliin tai sen toiminnan pyörittämiseen. Ja ne enemmän ja enemmän liittyy toisiinsa.

[Maija] Toi, me ollaan täällä puhuttu paljon järjestelmien välisestä integraatiosta, koska siinä meillä on hotellikentällä vielä jonkin verran tekemistä, kun siellä saattaa olla respatyöntekijällä parikymmentä eri salasanaa, millä pitää kirjautua erilaisiin järjestelmiin. Saatikka sitten tää tämmönen, onks se sitten taloautomaatio, talotekniikka, millä nimellä me tästä puhutaan, niin juurikin tämä, et miten kaikki toimii.

No sä oot ollu alalla kuitenki aika pitkään, niin kerrotko vielä siitä, että mitkä on ollu hotellialan isoimmat muutokset tähän rakentamiseen liittyen tässä sun uran aikana?

[Oskar] No yleistetään sitä vielä yleisesti niihin rakennuksiin, että otetaan vaikka esimerkiks ihan henkilöauto.

[Maija] Joo.

[Oskar] Eli se on aika hyvä esimerkki miten paljon tekniikka on edellä autoteollisuudessa tai autoissa, kun vertaa rakennuksiin.

[Maija] Joo-o.

[Oskar] Eli, jos sä meet autoon, niin sulla on yleensä siellä keskuslukitus. Sä istut autoon. Se auto voi lähteä vaikka tyyliin päälle. Painat kaasupoljinta, niin se lähtee liikkeelle. Ei tarvii vaihtaa vaihteita. Siellä on yks nappi mistä säädetään lämpötilaa, eli lämmitys ja jäähdytys toimii yhdestä laitteesta automaattisesti. Se voi jopa neuvoa säästämään energiaa.

Ja ihan samoja asioita saataisiin tehtyä ja saadaan tehtyä hotelleissa tai rakennuksissa yleensäkin. Sitten kun mennään vielä pidemmälle, niin siellä saattaa olla jopa se tekoäly tulossa niihin rakennuksiin, että se toimii siellä taustalla ja ohjaa asiaita, asioita vielä älykkäämmin kuin tavallaan se käyttäjä ite. Eli mahdollisuudet on tavallaan rajattomat.

[Maija] Kuulostaa ihan mahtavalta. Ja nythän sen huomaa. Mä ainakin huomaan, kun on ajanut lähestulkoon semmoisia 2020 vuoden jälkeen valmistuneita autoja ja sitten kun onkin pitänyt hypätä auton rattiin, mikä onkin valmistettu vaikka 2000-vuonna [naurahtaa], niin aika eri on se käyttäjäkokemus. Ja onko tämä itse asiassa tämä käyttäjäkokemus sitten se, kun sä menet sinne rakennukseen, niin onko se myös käyttäjäkokemusta tämä älykäs rakentaminen?

[Oskar] No on se ehdottomasti joo. Eli [rykäisee] se käyttö pitää olla helppoa ja mielellään automaattista. Mä voisin tuossa luetella jotain esimerkkejä, mutta vielä palatakseni siihen autoon, niin, sulla siinä vanhassa autossa ei varmaan edes ollut jäähdytystä.

[Maija] Joo. Voi joo, kyllä ikkunat auki veivaten. [nauraa]

[Oskar] Niin sama, sama voi miettiä taas rakennuksessa. Onko sulla kotona jäähdytys?

[Maija] Joo, ei oo.

[Oskar] Tai sitten on vieläkin on hotelleja, joissa ei ole jäähdytystä.

[Maija] Joo, kyllä.

[Oskar] Ja se taas ehkä jopa ohjaa valitsemaan semmoisen hotellin, jossa on jäähdytys. Tänä päivänä on aika kuuma kesäsin et se vaikuttaa myös siihen valintaan mihin sä meet.

Toinen juttu on vaikka sähköauton lataus. Jos ei sulla hotellissa ole sähköauton latausta ja asiakkaalla on sähköauto. Mihin sä menet? Minkä hotellin valitset? Eli myös se ohjaa pikkasen sitä valintaa mihin ihmiset menee, että minkälainen se tekniikka ja palvelut siellä on.

[Maija] Joo ja sit sä puhuit lämmityksestä ja jäähdytyksestä, autojen osalta ainakin yhden napin takaa.

[Oskar] Jo.

[Maija] Jos nyt on tämmönen uusi vaikka hotelli tai mikä tahansa muu rakennus, niin onko siellä lämmitys ja jäähdytys yhden järjestelmän takana?

[Oskar] No toivottavasti. [nauraa] Siis meidän ratkaisuissa se totta kai mietitään, et se on yhden napin takana, mutta ikävä kyllä niitä on kohteita, missä on vaikka kaukosäätimellä säädetään jäähdytystä ja sitten sulla on seinässä termostaatti, mikä ohjaa lämmitystä. Ja pahimmillaan ne molemmat tekee yhtä aikaa jotain, elikkä lämmitys lämmittää ja jäähdytys jäähdyttää ja se ei ole kovin energiatehokasta.

[Maija] Just ihanat, että otit nyt jo energiatehokkuudenkin tähän mukaan, koska sehän meitä kiinnostaa tietysti myös. Mutta mennään vielä tohon älykkääseen rakentamiseen ja tähän hotelliasiaan, että miten tää älykäs rakentaminen vaikuttaa hotellityöntekijään, hänen tehtäviin?

[Oskar] No, avataas tämä nyt vielä sieltä käyttäjän näkökulmasta. Elikkä kun käyttäjä tsekkaa vaikka huoneeseen sisään, kävelee sinne huoneeseen, avaa oven. Valot syttyy automaattisesti. Eli ei tarvi tulla pimeeseen huoneeseen.

Sitten asukas on siellä sisällä, säätää sitä lämpötilaa, jos haluaa sen lämmittää tai jäähdyttää tarpeen mukaan. Ja kaikki toimii automaattisesti. Siellä voi olla liiketunnistimet vessassa ynnä muuta, ynnä muuta. Siellä voi olla teeveessä jopa huoneen valojen ohjaus tai se voi olla ehkä tulevaisuudessa, tai se on jo käytännössä olemassa, että me voidaan puheella ohjata vaikka kaikkea, mitä siinä hotellihuoneessa on. Eli se käyttäjä saa siitä [rykäisee] todella paljon hyötyjä. Tavallaan se on helppokäyttöinen ja sitten se hotelli hyötyy siitä energiansäästöstä.

Mutta sitten se siivooja, kun tulee aikanaan, kun se kaveri on tsekannut sieltä huoneesta ulos. Itse asiassa siinä vaiheessa mielellään se varausjärjestelmä tiputtaa jopa lämpötilaa siellä huoneessa.

[Maija] Aivan.

[Oskar] Eli hotelli taas ei tarvitse tehdä mitään. Se hoituu automaattisesti. Mutta sitten kun se siivooja tulee sisään, se voi painaa yhtä nappia ja kaikki menee — kaikki valot menee täysille. Se näkee siivota, ja se asiakas, asiakas itsessään ei saa niitä siivousvaloja päälle. Vain se siivooja saa ne valot päälle, ja sitä kautta, taas se helppokäyttöisyys ja mukavuus ja kaikki, niin se tulee sieltä itse asiassa kaikille: käyttäjälle, henkilökunnalle ja hotellille.

[Maija] Niin just.

[Oskar] Ja jopa sille rakennuttajalle, joka tekee sen rakennuksen. Sekin säästää siinä.

[Maija] No tää, joo. Mahtava juttu ja toi, että helpottaa. Ja ihana että sä puhut asiakkaan kautta näistä asioista, koska suurin osa me-meistä kaikista on vieraillut joskus hotellissa. Niin se, juurikin se, et siitä käyttäjän näkökulmasta et mitä se tekee.

Ja tossa just se, että se älykäs rakentaminen siis helpottaa myös tän siivoojan työtä. Se helpottaa. Se, että sieltä automaattisesti menee ne lämpötilat sitten pienemmälle tai pois kun vieras on tsekkautunut ulos, niin ei tarvi sen hotellin, respan tai muun tehdä mitään toimenpiteitä erikseen, vaan ne tapahtuu taustalla automaattisesti.

[Oskar] Just näin.

[Maija] Nonni.

[Oskar] Koska se automaation pitää auttaa. Ei, se ei, se ei missään nimessä pidä olla riesa, vaan sen pitää auttaa sitä-Oikeastaan kaikkia, jotka siinä tilassa vierailee tai käyttää sitä.

[Maija] Joo, no sitten tämmöinen. Ehkä. En tiedä onko tämä dilemma, sä tiedät paremmin, mutta meillä on kiinteistön omistajia täällä Suomessa. Ja sitten meillä on hotelli operaattoreita. Ja tässä tullaan siihen, että sitten sen hotelli operaattorin hotellin johtaja tulee kuvioihin mukaan. Ja sitten tämä kiinteistön omistaja on kuitenkin tehnyt nämä ratkaisut tähän rakentamiseen liittyen, eikö näin?

[Oskar] Aika usein näin.

[Maija] Niin nyt hotellin johtajille, mitä heidän pitäisi vähintään tietää tästä rakentamisesta, älykkäästä rakentamisesta? Mitä pitäisi osata vaatia näiltä kiinteistöomistajilta?

[Oskar] Tosi hyvä. Hyvä kun nostit tämän esiin. Tää on tää on yksi vaikeimmista asioista, kun me toimitaan myös sähkösuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa, niin he ei osaa ehkä miettiä sitä, mitä tämä hotellin omistaja tai tai hotellin johtaja miettii. Tai se se operatiivinen toiminta siellä tarvii.

Eli kaikkien hotellin johtajien pitäisi miettiä sitä toiminnallisuutta, miten se huone tai se kokonaisuus siinä toimii. Kuinka se asiakas kirjautuu sisään, kuinka se saa sitä palvelua siinä tiskillä tai automaatilla ja kuinka se huone toimii? Miten ne huoneen toiminnot auttaa sitä asiakasta kokemaan sen jotenkin sen hotellin paremmin ja he osaa vaikka uudestaan tämän asiakkaan käymään siellä samassa hotellissa.

[Maija] Ja no toki hotellin johtajaa sitten kiinnostaa myös käyttökulut eli eli energiat ja tämmöset niin tuota. Eikö niin, että älykkäällä rakentamisella todella voimme myös karsia näitä tuota näitä kuluja?

[Oskar] Ehdottomasti, ehdottomasti. Eli, tottakai niin kuin kaikki muukin energiatehokkuustoimet mitä näissä uusissa hotelleissa tehdään versus vanhat sanotaan kymmenen kakskyt vuotta vanhat hotellit, niin ne auttaa. Mutta myös se automaatio tuo todella paljon säästöjä. Nimenomaan tällaiset automaattiset lämpötilan pudotukset, automaattiset valojen sammutukset kun ei ole ketään paikalla ynnä muuta.

Eli siellä on ihan valtava potentiaali säästää. Se voi olla kakskyt viiva viiskyt prosenttiakin parhaimmillaan sähkön säästössä.

[Maija] Vau.

[Oskar] Sitten otetaan vielä nämä kaikki muut mukaan. Lämpö, vesi. Sitten voidaan kaasujakin keittiössä muuta, että voidaanko niissäkin säästää.

[Maija] Ja älykkään rakentamisen avulla myös näissä voidaan säästää.

[Oskar] Joo ja aika usein siihen liittyy myös se mittaaminen. Eli jos me aletaan mittaa asioita, energioita, sähköä, kaasua, vettä, lämpöä, lämpötiloja, käyttöastetta, niin se alkaakin ohjaamaan. Että tästähän voidaankin säästää. Ja se on oikeastaan ainut tapa, että ensin mitataan ja sen jälkeen pystytään tekemään jotain toimia. Eli ihan normaalia datalla johtamista, mutta nyt se data onkin sieltä rakennuksesta kaivettua dataa.

[Maija] No niin, huhhuh! Tässä on nyt kaikki hotellin johtajat kirjoittaa muistiinpanoja tässä kohtaa-

[Oskar] Ja toivottavasti joo.

[Maija] Ja soittelee sulle luultavasti…

[Oskar] Voi sit kuunnella uudestaan.

[Maija] Totta. Eli Oskar Järnefelt on sitte se henkilö, joka teitä näissä asioissa myös osaa auttaa. Eiks ni? Joo noniin no mut sitten..

[Oskar] On meillä toki muitakin.

[Maija] On varmasti.

[Oskar] Meillä on viisituhattaviisisataa ihmistä Suomessa, että sieltä löytyy joku kyllä muukin vastaamaan.

[Maija] Okei, te pikkasen isompi organisaatio.

[Oskar] Pieni knoppitieto tähän. Meillä on Suomessa satatuhatta kahdeksansataa kesätyöntekijää vuosittain.

[Maija] Oho.

[Oskar] Satatuhatta plus kaheksansataa. Tiedätkö mistä se tulee?

[Maija] No en kyllä osaa arvata yhtään.

[Oskar] No, joka vuosi meillä on noin kahdeksansataa oikeaa kesätyöntekijää. Mutta sitten meillä on Porvoon tehtaalla satatuhatta mehiläistä.

[Maija] Aivan.

[Oskar] Ja ne on kesäisin tietysti töissä. Eli siellä on myös mietitty sitä sanotaan tämmöstä vihreitä arvoja. Ja meillä on todella paljon kaikenlaista aurinkopaneelia ja energiatehokkuushanketta tehty näissä meidän omissa tehtaissa. Jota on ympäri Suomea ja ympäri maailmaa tietysti. Mutta siis se ABB Mehiläinen on yksi pieni kulma siellä Porvoon tehtaalla myös.

[Maija] Mitäs ne siellä Porvoon tehtaalla sitten tekee?

[Oskar] No mitä ne tekee? Ne ne tekee siellä tietysti meille hunajaa ja ne annetaan asiakkaille. Ja totta kai se on pieni, semmoinen ehkä sellainen markkinointikikkakin, mutta kyllä ne edistää sitä paikallisesti sitä omaa aluetta siinä tehtaalla.

[Maija] Mahtavaa! Ja mehiläisten työehtosopimukset on kondiksessa kanssa.

[Oskar] Niin ne ei tarvii mitään soppareita joo.

[Maija] Sekin vielä. No niin. No mutta sitten mennään vielä nyt tähän. Sä ite otit puheeksi tämän nyt auton ja tän ajatuksen. Ja mä olen nyt siis pohtinut tässäkin podcastissa useampaan otteeseen, että milloin on se hetki ja järjestelmä ja voiko tämä älykäs rakentaminen auttaa, että kun mä kävelen mun älypuhelimen kanssa hotelliin sisään, astun siitä ovesta sisään.

Ni plim! Mulle tulee saman tien, et hei, sinut on tsekattu sisään. Sinun huoneesi on kolmesataakahdeksan. Pääset sinne tällä hissillä ja ovi aukeaa tällä sun älypuhelimella. Onko tämä mahdollista?

[Oskar] Niin, sehän on jo nyt tänä päivänä mahollista. Sä voit sen käsin tsekata sisään, avata sillä kännykällä sen oven. Se on täysin mahollista ja tehty. Mut en tiedä onko Suomes vielä tehty sitä, että sä ohjaat omalla kännykällä sitä huonettasi, valoja, lämmitystä, muita asioita.

Sekin on tehtävissä ja itse asiassa sitä harjoitellaan tos parhaillaan ja on harjoiteltu ja sekin on demomielessä tehty. Maailmalla sitä on käytössä, mut ei ehkä vielä Suomessa tai ei ole Suomessa.

[Maija] Eli siis-

[Oskar] Mut toivotaan, että kohta.

[Maija] Eli toisin sanoen rakennus voi tunnistaa mut mun kännykän avulla.

[Oskar] Joo, se voi tunnistaa monella tavalla, mutta se kännykkä on varmaan se helpoin. Mutta taas sitt pitää muistaa se, että se kännykkä ei oo missään nimessä pakollinen, vaan meillä on niin monenlaisia käyttäjiä, että pitää olla ne peruspainikkeet ja termostaatit seinissä.

Eli sen huoneen ja itse asiassa sen rakennuksenkin pitää toimia täysin itsenäisesti ilman internettiä-

[Maija] Aiva.

[Oskar] Ja ilman tekoälyä. Mut se tekoälykin saadaan sinne päälle, jos niin halutaan.

[Maija] No mahtavaa, että sanoit jo tekoälyn, koska nyt sitten kun aletaan miettiä rakentamista tulevaisuudessa ja tavallaan tätä tekoälyn osaa siitä, niin, nyt mä oon kuullut, että meillä on kaikkia tämmösiä suihkuja jo olemassa, mitkä ilmottaa mulle jollain värikoodilla, jos mä oon ollut siellä liian pitkään.

[Oskar] Joo.

[Maija] Ja kaikkia tämmösiä mahtavuuksia on jo saatavilla. Mut mikä ois nyt semmonen uusin keksintö, mikä me tullaan näkemään hotelleissa tulevaisuudessa, mikä ei vielä ole? Mikä se on se semmonen? Pystytsä paljastaan vaa, onks tää top secret?

[Oskar] No en mä. Mä en itse asiassa tiedä mikä se vois olla. Kaikki on teknisesti mahollista, mutta sitä täytyy ehkä innovoida jossain. Et mikä se on se juttu, mikä antaa sille asiakkaalle jonkun asiakaskokemuksen, että se tulee sinne uudestaan ja se saa siitä jonkun wow-efektin?

Se mä voisin sanoa, että Lapissahan ulkomaiset matkustajat menee kattoon niitä revontulia. Se on se wow-efekti siellä, että ei tarviiko sitä tehdä sinne huoneeseen, vaan se on se luonto ja kaikki muu.

[Maija] Mut onhan se tehty sinne huoneeseen kun siellä on niitä et lasikattoon lasikatto.

[Oskar] Just näin. Joo, tavallaan joo, se on se on yksi kulma se iglu-iglujuttu ja niissäkin ollaan oltu monessa mukana Suomessa ja jopa Grönlannissa, mutta. No joo, yks juttu on se revontulivahti. Se voidaan integroida vaikka siihen kosketusnäyttöön, mikä on siinä huoneessa. Siis pieni huone, termostaatti, missä on sitten myös revontulivahti.

[Maija] Mitä, mitä, mitä? No täähän nyt on siis aivan mulle ainakin täysin uutta. Eli se, että sä-sä varmaan ajattelet jo niin tiätkö kymmenen vuotta eteenpäin näitä asioita. En mä oo koskaan kuullukaan revontulivahdista.

Niin siis täähän on ihan mahtava juttu! Ja tämähän lisää juuri sitä asiakkaan saamaa arvoa. Et sen ei tarvi itse seurata jostain, että milloin on mahdollisuus nähdä revontulia, vaan et meillä on se siellä huoneessa olemassa. Vau!

Okei. No mites tämä tekoäly sitten on osana näitä rakentamisen älykkään rakentamisen ratkaisuja?

[Oskar] No meillä se on enemmän, se on siellä pilvessä, eli se saattaa olla ja optimoida esimerkiks energiankulutusta. Se liittyy ehkä enemmän– tai kaikki tää liittyy enemmän sinne sähkönjakeluun. Tää je-, tää ei missään nimessä näy sille hotellille oikeestaan muuta kun säästönä.

Ja missään nimessä se ei näy sille käyttäjälle, sille asiakkaalle toi tekoäly. Ainakaan mun mielestä vielä. Eli me pystytään seuraa jo energiankulutuksia ja optimoida niitä. Voidaan seurata huoltotarpeita. Huoltomies voi saada vaikka viestin, että nyt tämä tietty laite pitäisi huoltaa vaikka kuukauden sisällä, että sun sähköt ei katkee siitä rakennuksesta jos tulee joku ongelma.

Ja jatkossa ehkä se tekoäly oppii sen asiakkaan tai sen huoneen toimintaa ja mukautuu vaikka johonkin olosuhteisiin, lämpötiloihin, ulkolämpötiloihin ja niin poispäin että. Mä nään, että se tekoäly on siellä äänes pilvessä. Se ei oo ehkä vielä siellä rakennuksen sisällä kovin syvällä.

[Maija] No mikä sitten olisi tämmöinen niinku uusin? Eli siis nyt mennään siihen, että tää on sun ajatusmaailmassa varmaan jo viisi vuotta vanha keksintö. Mutta mikä olisi meille kuluttajille sellainen uusi innovaatio? Mikä me voidaan jo fyysisesti nähdä jossain suomalaisessa hotellissa? Onko esimerkiksi tämä revontulivahti jo jossain meillä Suomessa?

[Oskar] No niitä on, on varmasti on ja. No kaikenlaista, kaikenlaista on. Semmosta yhtä ainoaa tapaa ei oo oikeestaan, et missä olisi kaikki. Eli, eli sehän taas on hotellista kiinni hyvin pitkälti, et mitä he haluaa, minkälaisia palveluita, mitä ne, mitkä ne on ne ratkaisut.

Mut sanotaan näin, että…No toi sun mainitsema oven avaus sillä kännykällä, se ei vielä riitä, että se on ehkä se koko ohjaus siinä kännykässä. Sun oma mobiililaite. Sä ohjaat sillä kaikkea siellä ja se voi olla se puhe. Ite oon vähän skeptinen hotellissa puheohjauksiin, kun siellä pitää olla monta eri kieltä.

[Maija] Oh jees, mutta tässä ehkä tekoäly vois auttaa.

[Oskar] Niin, se sitte alkaa jo kääntää sen vaikka lennossa sen kielen. Kaikki tällaiset on ehkä tulevaisuuden juttuja.

[Maija] Kuulostaa ihan mahtavalta. No, kestävyys on tietysti tullut meillä tässä jo muutamaan otteeseen, mutta puhutaan pikkasen enemmän tästä älykkään rakentamisen hyödyistä osana tätä kestävyyttä.

No nyt sitten, jos lähdetään miettimään tätä taas sillain, että kaikki ymmärtää. Eli siis minä ymmärrän. Niin, jos meillä aukeaa tänään uusi hotelli, mikä on rakennettu nyt, ja sitten meillä on kymmenen vuotta sitten auennut uusi hotelli, joka on rakennettu nyt. Jos näissä on molemmissa käytetty rakennusteknisesti mahollisesti, mahollisimman tämmösiä uusia juttuja, niin kuinka paljon tämä kymmenen vuotta — se, että hotelli mikä aukeaa tänään, niin kuinka paljon enemmän energiansäästöä tai ylipäätään kaikkea säästöä me voimme siinä, siinä nyt sitten nähdä?

[Oskar] No jos se vaikka, sanotaan kymmenen vuotta sitten tehty hotelli on tehty jo vaikka meidän ratkaisulla. Sitä voidaan päivittää. Sitä voidaan ohjelmoida. Eli järjestelmät on ohjelmoitavia.

[Maija] Aivan.

[Oskar] Ne mukautuu sit sen hotellin tarpeen mukaan. Niistä voidaan tehdä just sellaisia kuin halutaan. Totta kai sitten, jos mietitään painikkeita seinässä, tunnistimia, niitä voidaan lisäillä myöhemmin sinne kohteisiin. Eli sitä energiatehokkuutta voidaan parantaa edelleen siitä kymmenen vuotta vanhasta hyvin helposti, kauhealla tai välttämättä ei tarvita isoja kauheita sähköasennustöitä, vaan se on enemmän ohjelmointia.

Eli kun puhutaan tämmösistä digitaalisista järjestelmistä, niin kaikki pystytään tekemään ohjelmoimalla, jopa etänä. Eli meillä on esimerkiksi pohjoisessa paljon, sanotaan tämmösiä kauppoja tai muita marketteja, mitkä ohjelmoidaan vaikka toiselta puolelta Suomea. Siellä ei välttämättä se ohjelmoija käy edes paikalla.

Ja pienellä ohjelmointimuutoksilla, vaikka sanotaan, lisäämällä joku tunnistin, liikeläsnäolotunnistin, me voidaan säästää yhdessä huoneessa vaikka kymmenen prosenttia energiaa, sähköä.

[Maija] Yhdessä huoneessa, mikä tarkoittaa-

[Oskar] Nii ja sit kun sä kertaat sen vaikka kuudellasadalla huoneella, niin se alkaakin olla jo aika iso summa euroissa. Eli sitten tullaan siihen myös siihen takaisinmaksuaikaan. Eli nää järjestelmät, digitaaliset ohjausjärjestelmät, automaatio. Se maksaa ittensä takasin muutamassa vuodessa.

Meillä on tossa yksi erittäin hieno hanke Pohjanmaalla, missä on muutamassa vuodessa se koko hotelliremontti, se energiatehokkuusremontti maksaa ittensä takasin ja sen jälkeen se alkaa säästää.

[Maija] Toihan on siis aivan mahtava uutinen kaikille Suomen hotellialan yrittäjille ja suomalaisille ketjuille ja muuta, että jos tämä on, että investoi, kaks vuotta se on maksanut ittensä takas ja sit se alkaa säästämään. Eiks niin?

[Oskar] Niin.

[Maija] Okei, ähm, no sitten, me ollaan Joelin kanssa täällä aikaisemmin pohdittu, että miten tämä yksittäinen asiakas siellä hotellissa, mitä hän voi tehdä. Ja me-me-kun puhutaan tästä huomisen hotellista, niin meiän ideathan lähtee välillä vähän villiksi. Ja sitten me mietittiin, että entä jos siellä onkin kuntosalihan on nykyään kaikissa hotelleissa. Ennen siellä oli aina ravintola tai yökerho, niin nykyään siellä on kuntosali.

Niin jos meillä ois tämmönen kuntosali, mikä on sitten jollakin tavalla integroitu tähän älykkääseen rakennukseen. Ja me voitais sitten Joelin kans, kun me yövytään täällä hotellissa, niin mennä sinne kuntosalille ja polkea vaikka pyörää ja tuottaa sähköä.

[Oskar] Joo.

[Maija] Niin, onko tämmönen sun mielestä ihan haihattelua vai voisko tässä olla jotain totuuden perää?

[Oskar] No varmasti kannattaa mennä pyöräilee, siitä ei pääse mihinkään. [nauraa] Joo, näin se on. No en mä usko et se sähkön tuottaminen sillä kannattaa, mutta… Ehkä sitä sähköä tai energiaa kannattaa käyttää vastuullisemmin siellä huoneessa, ja sitäkin tehdään jo. Eli hotelli voi antaa jotain etua sille käyttäjälle, kun hän säästää sähköä, lämpöä tai vettä.

Sä puhuit niistä vesihanoista, niin se on täysin tehtävissä, että sä käytät vähemmän kuumaa vettä. Sä saat vaikka kahvilipun respasta, kun sä tsekkaat ulos.

[Maija] Eli konkretia.

[Oskar] Kyllä.

[Maija] Aivan mahtavaa! Eli se hotellin käyttäjä voisi itse myös voi jo vaikuttaa näihin asioihin ja mikäli tämä hälytä halutaan… Käytännöksi, niin sitten tämä hotelli palkitsee juurikin vaikka kahvilipulla, aamiaislipulla siitä, et hei, sä olet käyttänyt seitkytviis prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen asiakas. Tai joku tämmönen, ja se nähdään kaikki sieltä taloautomaatiojärjestelmistä.

[Oskar] Ja mielellään kun se näkyis vielä siellä huoneessa.

[Maija] Aivan, että se-

[Oskar] Kun sä näkisit ite, että kuinka paljon olet käyttänyt sähköä, lämpöä, vettä, tämän vierailusi aikana. Oletko käyttänyt enemmän kuin keskivertoasiakas? Ja nyt tähän tulee ehkä se tekoäly. Nyt se Antti Merilehto siellä miettii, et millä sen tekis.

[Maija] Jo. Ei, soitetaan Antille ja otetaan hänet tähän mukaan ni.

[Oskar] No, Antti vielä ehkä tietää sen, että tai kysytään tekoälyltä miten se tehdään.

[Maija] Niin just.

[Oskar] Mutta sitten. Joo, toi on yksi kulma se tekniikka mukaan. Mutta sitten tätähän tehdään jo. Eli välisiivoukset. Sä voit jättää ne välistä. Säästät siinä jotain. En tiedä kompensoiko yksikään hotellista vielä asiakkaalle.

[Maija] Münchenissä olin sellaisessa hotellissa muutama vuosi sitten. Tai itse asiassa reilu vuosi sitten. Missä, jos ei ottanut välisiivousta, niin sai viidentoista euron arvoisen voucherin, minkä pystyi sitten käyttämään siellä aamiaisella.

[Oskar] Niin, mä kuuntelen kyllä sen tarinan. Ajattelet muistatko sen?

[Maija] Joo, eli ainakin en tiedä onko Suomessa tämä vielä käytössä, mutta mutta toi ehkä se tietoisuus siitä. Ja sitten just, että jos se olisi siellä nähtävillä sille asiakkaalle, että olet käyttänyt näin paljon ja tehnyt näin paljon, niin se saisi sen yksittäisen asiakkaan miettimään sitä asiaa vähän enemmän.

[Oskar] Kyllä.

[Maija] Tieto.

[Oskar] Ja näitä on tehty asumisessa. Siellä on tutkittu näitä asioita, ja kun sä näet sen kulutuksen, niin sä alat automaattisesti vähentää sitä kulutusta.

[Maija] Aivan. Joo.

[Oskar] Ja mielellään vielä, kun sitä vertaillaan johonkin toiseen käyttäjään.

[Maija] Niin totta kai, pikkukisa. Naapurin kanssa kilpailet. Näin se.

Hei mahtavaa! No sitten puhutaan nyt vähän suomalaisesta rakentamisesta, ja sä pohjoismaita tuossa mainitsitkin jo. Niin, miten me erotutaan kansainvälisesti tässä suomalaisessa rakentamisessa?

[Oskar] Joo, vielä siitä pohjoismaisuudesta sen verran, että tosiaan tää meidän Porvoon tehdas tuottaa näitä tuotteita Pohjoismaihin. Eli ABB:kin valmistaa tuotteita siellä missä niitä käytetään. Eli jos meillä on Keski-Euroopassa tehdas, se tuottaa niitä tuotteita pääsääntöisesti siihen Keski-Eurooppaan. Tai joku Kiina tai USA, niin siellä on omat tehtaat. Ei käytetä energiaa siihen tavaran rahtaamiseen ympäri maapalloa.

Mutta jos mennään tuohon itse rakentamiseen, niin sitten jos mietitään taas tätä pohjoismaita ja Keski-Eurooppaa, niin olosuhteet on aivan eri. Meillä on täällä kylmää lunta. Ja tietysti kaikki rakennusmääräykset ja kaikki kaikki muu on aivan eri. Saksassa tuuletetaan ikkunasta. Sä avaat ikkunan joko käsin tai siellä on jopa sähköllä aukeavia ikkunoita. Suomessa on ilmanvaihtokoneita, eli ei oikein voi verrata ihan suoraan vaikka Keski- tai Etelä-Eurooppaa Suomeen.

Mutta se mitä Suomessa tehdään, niin mielestäni tehdään hyviä rakennuksia. Toki joskus vähän kiireellä. Tekniikka on täällä todella hyvää. Sitä käytetään aika paljon. Ehkä automaatiota on yleisesti, sanotaan nyt vaikka se Saksa, niin siellä on ehkä vielä enemmän sitä käytössä, mutta täällä on ehkä enemmän sitten tällaista taloautomaatiota ja tämmöistä keskitettyä ratkaisua.

[Maija] Joo.

[Oskar] Mutta ollaan niin kuin Suomi on ehkä pidemmällä kuin muu tai sanotaan Pohjoismaat on edellä muuta Eurooppaa, ehkä.

[Maija] No onhan tuossa sekin, että meidän tosiaan kun täällä rakennetaan vaikka hotelli Suomessa, niin lainsäädäntö vaikuttaa. Ja sitten tietysti just tää, että meillä on kolkyt astetta lämmintä kesällä ja meillä voi olla kolkyt astetta pakkasta talvella, niin onhan se aivan eri kuin sitten se, että sä lähdet rakentamaan vaikka Espanjaan hotellia.

[Oskar] Just näin. Ja tähän liittyen mainitsin tuossa noista igluista, niin Suomesta on tosiaan viety Grönlanti-igluja. Siellä ne olosuhteet on pikkaisen vielä kovemmat kuin Suomessa, tai jossain Lapissakin. Siellä tuulee aina. Siellä on talvella tosi kylmä ja kesällä olisiko kymmenen astetta lämmintä maksimissaan.

Ja Suomesta siis on viety sinne igluja ja sinne on tehty meidän tekniikkaa ja ne toimii siellä aivan loistavasti ja niihin on jopa etäyhteys täältä Suomesta ja niitä pystytään valvoa vielä tämän takuuajan, takuuajan aikana tosiaan, että, se on hyvin erikoinen ja eksoottinen hanke ollut, että. Tosi jännä, että Grönlantiin saadaan suomalaista tekniikkaa ja tuommoisia igluja.

[Maija] Ihan mahtavaa, ihan mahtavaa! No sitten kun mietitään tulevaisuutta, niin mikä voisi olla tässä rakentamisessa Suomelle tämmöinen niinku mahdollisuus? Nyt juurikin olemme saaneet tuolta laivanrakennuspuolelta hienoja uutisia, että jäänmurtajat, mikä on kanssa semmoista spesifiä osaamista ehkä, niin niitä nyt saatiinkin kaupaksi USA:lle. Mutta mitkä vois olla semmoisia mahdollisuuksia meidän rakentamiselle?

[Oskar] No, moduulirakentaminen on aika yleistä tänä päivänä. Rakennetaan niin kun tehtaassa hyvin pitkälti ja ne viedään työmaille valmiit paketit ja ne liitetään toisiinsa ja se on yksi kulma.

Mutta yleisesti jos mietitään nyt taas tätä hotellia, niin sehän on taas siitä hotellista tai ketjusta tai siitä konseptista kiinni, mihin suuntaan he lähtee viemään. Et jos otetaan joku luksushotelli, siellä panostetaan siihen kohtaamisiin, palveluun, mutta myös aika usein teknologiaan. Hyviä esimerkkejä on tässä Helsingissäkin luksushotelli, mikä on täynnä tekniikkaa.

[Maija] Joo.

[Oskar] Tai sitten jos otetaan toinen kulma, nämä itsepalveluhotellit, missä juurikaan ei ole sitä henkilökuntaa. Siellä on aina ne siivoojat ja muuta, mutta ei ole vaikka respaa ja muuta. Niin sä tsekkaat sisään puhelimella, sielläkin pitää olla tekniikkaa.

[Maija] Ja siellä sen pitää toimia niinku todella, todella hyvin. Eikö niin?

[Oskar] Kyllä. Et tavallaan kaikki kohteet tehdään, se sitten minkälainen kohde tahansa, ne pitäisi tehdä älykkäästi. Se tekniikka, se oikeastaan pakotetaan niitten rakennusmääräysten kautta ja energiatehokkuuden kautta tähän automaatioon.

[Maija] Joo, kuulostaa todella mahtavalta.

[Oskar] Mut kuitenkin niin, että se inhimillinen puoli pysyy siellä jollain lailla.

[Maija] Ja juurikin tämä, että ne eri hotellien konseptit vaikuttaa siihen tosi paljon, että minkälaisia asioita halutaan, et meillä on, meillä on täälläkin ollut useaa eri segmenttiä näitä hotellinjohtajia vieraana ja kertonut heidän omaa näkökulmaa tähän, minkälainen heidän mielestään on tulevaisuuden hotelli.

Asiakkaiden tarpeet on erilaisia. Joku tulee viikoksi töihin ja joku tulee puolisonsa kanssa häämatkalle tai vuosipäivää juhlimaan tai muuta. Niin nehän on aivan täysin erilaiset tarpeet, jolloin se asiakas valikoi niiden senhetkisten tarpeidensa mukaisesti tämän konseptin, mihin hän minkälaiseen hotelliin hän haluaa mennä.

[Oskar] Mut silti se teknologia siellä taustalla. Sanotaan ne kaikki ne perusrutiinit. Nehän pitäisi toimia, välittämättä on se sitten luksusta tai tuommoista itsepalveluhotellia. Et itse asiassa, onko sillä sitten merkitystä? Pitäisikö siihen kuitenkin panostaa enemmän siihen automatiikkaan ja toimintaan, koska se säästää?

[Maija] Niin ja sitten, eikö niin, että kun tuossa aikaisemminkin puhuttiin jo siitä, että meillä on se kiinteistön omistaja, saattaa olla eri kuin se hotellin operaattori, niin tiedetäänkö sitä edes välttämättä nyt rakentamisvaiheessa, että kuka tähän tulee tai minkälainen toimija tähän tulee.

[Oskar] Niin ei välttämättä tiedetä. Se siinä onkin, että usein se operaattori valitaan sinne ihan loppumetreillä, että-

[Maija] Niin kyllä.

[Oskar] Se vaikuttaa myös kokonaisuuteen.

[Maija] Just näin. Hei, ihan mahtavaa Oskar, että sä oot avannut mulle ja varmasti monelle muullekin näitä älykkään rakentamisen asioita ja, ja tietyllä lailla jollakin tavalla mulle nousee nyt semmonen ajatus keskiöön, että se älykäs rakentaminen on itse asiassa käyttäjälle tietyllä lailla tosi huomaamatonta.

Mutta sitten siellä tulee nämä tämmöiset näkyvät elementit niinku mahdolliseksi, että minä voin itse vaikuttaa tähän kulutukseen, energiankulutukseen ja muuhun tai, tai tämän tyyppisiä asioita. Onko vielä jotain yhteenvetoa tästä? Minkälainen meidän tulevaisuuden hotelli tulee olemaan tai miten älykäs rakentaminen pitäisi tulevaisuudessa ajatella?

[Oskar] No teknologia, se on se mahdollistaja. Se ei missään nimessä korvaa sitä ihmistä. Se, te ootte puhunut myös täällä roboteista. Mä näen, että robotti hotellissa, niin se voi tehdä jotain asioita, mutta se ei edelleenkään ehkä korvaa sitä siivoojaa. Sitä tietysti haluttaisiin. Se ei korvaa ehkä sitä respaa, kun se on se sun oma kännykkä.

Ja silti niitä robotteja saattaa sinne ravintoloihin tai muualle tulla ja se ei todennäköisesti, se ei korvaa ketään. Henkilömäärä pysyy todennäköisesti aina samana. Se on nähty myös näissä tehtaissa, esimerkiksi meidän Porvoon tehtaalla. Meillä on tullut paljon robotteja. Ihmisiä on kuitenkin edelleen yhtä paljon, jos eipä enemmän. Eli siellä se valmistuskapasiteetti ja tehokkuus on vaan kasvanut.

Mutta sitten yleisesti se teknologia on se mahdollistaja. Se on se juttu. Se tekee asioita siellä taustalla ja se ei tarvii palkkaa. Se, se vapauttaa aikaa siihen oikeaan työhön.

[Maija] Mikä on se asiakkaan palveleminen, hotellissa ainakin.

[Oskar] Joo kyllä.

[Maija] Mahtavaa! Hei! Meillä on täällä meidän podcastissa tämmöinen vakiokysymys, ja nyt on aika esittää se sinulle. Oskar, mikä on sinun mielestäsi ihmisen ja koneen välinen suhde prosentteina asiakkaan palvelemisessa huomisen hotellissa?

[Oskar] No nyt kun tässä on juteltu hetki, niin. Mulla on täällä kirjoitettu ylös jotain, mutta mä muutan niitä lukuja. Hyvä. Mä oon tänne kirjottanut seitkyt prosenttia teknologiaa, mutta mä muutan sen kuuskyt.

Sen takia, että, tai, mä perustelen sitä kuuttakymmentä tai seittemääkymmentä ensin sillä, että niitä robotteja ei välttämättä sinne hotelliin tuu yhtään. Tai sitten niitä voi olla jokunen, tehdä jotain asioita, mutta se kolkyt tai nelkyt prosenttia siitä kokemuksesta niin ratkaisee se ihminen.

Se on oikeasti niin. Mä itekin tykkään käydä hotellissa, missä oikea, oikeasti on respa. Sekin toimii, että sä kirjaudut sisään puhelimella ja muuta, mutta on siinä jonkinlainen, se on se kokemus, kun sä meet sinne hotelliin ja siellä on ihminen ottamassa vastaan ja ovet aukeaa heti. Sun ei tarvi koodeja kaivaa puhelimesta ja muuta. Ja varsinkin ravintolat.

Siellä mä haluan, että mulle tehdään ruoka ja tarjoillaan, ihminen tuo sen. Toki se voi se robotti sielläkin tehdä vaikka mun paukun tai paistaa jonkun annoksen pihvinkin jopa, mutta, onks se sitten se juttu oikeesti?

[Maija] Niin se on se tunne, kokemus.

[Oskar] Eli mun luvut on kuuskyt ja nelkyt, teknologialle kuuskyt. No niin. Ja se liittyy nyt enemmän siihen rakennuksen toimintaan, ei siihen palveluun missään tapauksessa.

[Maija] Ja integrointi ja kaikki nämä, että saadaan kaikki sinne yksien salasanojen taakse, eiks näin? Siellä on talotekniikat ja kaikki eri järjestelmät mistä voi varata ja mitä kaikkea.

Hei miljoonasti kiitos, että sä soit meille tämän ajan ja tulit tänne vieraaksi. Kuuntelijoille hom-, kiitos kuuntelusta, pysykää kuulolla, seuratkaa meitä! Tämä jakso toivon mukaan avasi teille kaikille, mitä se älykäs rakentaminen oikeastaan edes on. Kiitos Oskar!

[Oskar] Kiitos!