Dialogia ja rajapintoja: 3AMK kehittää ammattipedagogista osaamista

Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia-ammattikorkeakoulujen yhteistyön juuret opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamiseksi ja henkilöstön verkostoitumisen edistämiseksi ovat pitkällä (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia 2020). Nämä pääkaupunkiseudun kolme suurinta ammattikorkeakoulua ovat muodostaneet vuodesta 2017 lähtien liittouman, joka luo uutta osaamista alati muuttuvan työelämän tarpeisiin ja vie ammattikorkeakoulupedagogiikkaa maailmalle. Liittoumaa on kuvattu korkeakoulupoliittiseksi innovaatioksi (Rauhala 2021). Yhteistyötä tehdään esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI), oppimistoiminnassa, yrittäjyyteen ja tekoälyyn liittyen sekä koulutusviennissä. Yhteistyö muotoutuu kunkin korkeakoulun strategian ja profiilin pohjalta.

Vuoden 2023 aikana 3AMK-korkeakoulupedagogiikan yhteistyötä on vahvistettu luomalla ammattipedagoginen tutkimus- ja kehittämiskampus, jonka tehtävänä on ammattipedagogiikan tutkiminen ja näkyvyyden lisääminen. Toiminnan keskiössä ovat 3AMK-henkilöstön osaamisen tukeminen sekä erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen erityisesti pedagogisen osaamisen vahvistamisen näkökulmasta. (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia 2023.) Kampus edistää korkeakoulujen henkilöstön välistä vuorovaikutusta tuomalla henkilöstöryhmiä yhteen, sopimalla yhteisistä toimintatavoista ja tuottamalla julkaisuja oppimistoiminnan monipuolisista käytänteistä. Toiminnassa pyritään laajaan vaikuttavuuteen.

Ammattipedagoginen tutkimus- ja kehittämiskampus tukee yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, tukea yritysten uudistumista ja nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli alueellisen elinvoiman kehittäjinä ja työ- ja elinkeinoelämän uudistajina. Niillä on keskeinen tehtävä vastata osaajatarpeisiin eri toimialoilla. Ne ovat tärkeässä roolissa, jotta voidaan saavuttaa tavoite nuorten aikuisten koulutustason vahvistamisesta. (Hallitusohjelma 2023.)

Ammattipedagogisella tutkimus- ja kehittämiskampuksella on selkeä tilaus suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomella on edessään suuria rakenteellisia uudistuksia. Tällä hetkellä haasteena on erityisesti hidas tuottavuuden kasvu. Kesäkuussa 2023 julkaistujen Tilastokeskuksen ennakkotietojen (Tilastokeskus 2023) mukaan työn tuottavuus yksityisellä sektorilla laski vuonna 2022, vaikka työn tuottavuuden trendi on ollut jo lähes kymmenen vuotta hitaasti kasvava. Kestävän kasvun uralle pyritään pääsemään muun muassa nuorten ja työikäisten koulutustason merkittävällä parantamisella sekä panostuksilla tutkimukseen, investointeihin ja innovaatioihin. Suomen T&K-toiminnan rahoitus on tavoitteena nostaa vaiheittain neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (Hallitusohjelma 2023). Käytännössä se tarkoittaa sitä, että myös ammattikorkeakoulujen rooli julkisen talouden tukeman TKI-toiminnan osalta tulee entisestään vahvistumaan.

Korkeakoulupedagogiikka on merkittävässä roolissa siinä, miten osaamisen kehittämisessä todella onnistutaan yhteiskuntamme tavoitteiden näkökulmasta.

Vaikka korkeakoulututkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden suhteellinen osuus on Suomessa kasvanut 1990-luvulta lähtien, olemme jääneet jälkeen useista OECD-maista (OEDC 2023). Konkreettisena ratkaisuna tähän korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan Suomessa mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samalla korkeakoulujen aloituspaikkoja tullaan lisäämään varsinkin kasvukeskuksissa. (Hallitusohjelma 2023.)

Ammattipedagoginen tutkimus- ja kehittämiskampus pystyy tukemaan ammattikorkeakouluja aluekehittämistyön edistämisessä sekä työelämässä tarvittavien osaajien ja osaamisen kouluttamisessa. Ammattipedagoginen tutkimuskampus kehittää korkeakoulupedagogiikkaa, joka on merkittävässä roolissa siinä, miten osaamisen kehittämisessä todella onnistutaan yhteiskuntamme tavoitteiden näkökulmasta. Korkeakoulupedagogiikka voi parhaimmillaan yhdistää korkeakouluympäristössä tapahtuvan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä oppimisen siten, että lisäarvoa syntyy niin opiskelijalle, alueen yrityksille kuin julkisille organisaatioille. Pedagogisen osaamisen kehittyminen auttaa rakenteellisten haasteiden ratkaisussa.

Muuttuvat osaamistarpeet haastavat ja mahdollistavat

Korkeakoulujen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Koulutuksen järjestäjien yhtenä keskeisenä tehtävänä on vastata jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin ja tuottaa sellaisia kompentensseja, jotka vastaavat aikamme haasteisiin.

Nykyhetkessä haasteet ovat mittasuhteiltaan valtavia: Esimerkiksi kaksoissiirtymänäkin (twin transition) tunnettu vihreä siirtymä ja digitalisaatio läpileikkaavat kaikki ammatti- ja toimialat. Muutosajureina toimivat EU:n tavoite pyrkiä ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maanosaksi maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen taustalla ovat ilmastonmuutos ja luonnon ekologisen kantokyvyn ylittyminen. Digitalisaatioon panostamisen nähdään vahvistavan myös hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. (Eurooppa-neuvosto 2019.) Digitalisaatio liittyy olennaisesti myös kansalliseen Digivisio 2030 -hankkeeseen, jossa pyritään selvittämään esimerkiksi erilaisia mahdollisuuksia tukea opiskelukykyä digitaalisessa ympäristössä. Tekoälyllä on tärkeä rooli, kun korkeakoulut rakentavat opiskelun tueksi ohjaus- ja neuvontapalveluja. (Digivisio 2023.) Tämä haastaa myös korkeakoulujen opetushenkilöstön digipedagogiikan osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Muuttuvat osaamistarpeet ovatkin käsillä olevan teemanumeron “3AMK kehittää ammattipedagogista osaamista: Dialogia ja rajapintoja” synnyn taustalla. Näemme, että muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen vaatii monialaista ja moniäänistä keskustelua pedagogiikan viitekehyksessä, ja tätä tavoitetta täyttämään julkaisemme tämän ammattipedagogisen osaamisen kehittämisen teemanumeron.

Teemanumerossa kannustamme dialogiin erityisesti seuraavista teemoista:

Tervetuloa dialogiin!

Teemanumeron tavoitteena on tehdä näkyväksi ennen kaikkea tämän hetken 3AMK-liittoumaa puhuttelevia ajankohtaisia teemoja ja kutsua laajempi korkeakouluyhteisö mukaan dialogiin. Lisäksi haluamme tehdä näkyväksi ammattipedagogista tutkimus- ja kehittämistyötä, lisätä ammattipedagogisen tutkimuksen ja kehittämistyön kansallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä lisätä työelämää palvelevaa soveltavaa työssäoppimisen tutkimusta. Teemanumeron keskiössä ovat tulevaisuuden osaamisen kehittäminen ja siihen liittyvät pedagogiset mahdollisuudet.

Ammattipedagoginen tutkimus- ja kehittämiskampus on vasta tiensä alussa, mutta uskomme, että se tulee tarjoamaan merkittävän foorumin uutta osaamista tukevien pedagogisten ratkaisujen tutkimiseen. 3AMK ammattipedagoginen kampus tuo yhteen pääkaupunkiseudulla 35 000 opiskelijaa ja 2 000 työntekijää. Siihen liittyy myös 60 alueen elinkeinoelämää uudistavaa käynnissä tai hakuvaiheessa olevaa hanketta.

Teemanumeron tavoite on kannustaa sinut, hyvä lukija, pedagogiseen dialogiin omassa korkeakoulussasi ja korkeakoulurajat ylittäen. Keskustelut tekoälyn vaikutuksesta oppimiseen, osaamismerkkien hyödyntäminen osana jatkuvan oppimisen mikrokredentiaaleja ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen painotukset ovat vain muutamia esimerkkejä kaikista niistä ajankohtaisista teemoista, jotka rakentavat siltaa kohti seuraavaa 3AMK-teemanumeroa.

Tarvitsemme kahvipöytäkeskusteluja, tarvitsemme käytäväkeskusteluja, tarvitsemme spontaaneja kohtaamisia, tarvitsemme dialogia ja yhteisiä rajapintoja. Toivomme antoisia lukuhetkiä teemanumeron parissa!