Pro
Siirry sisältöön
Pedagogiikka

Oppimisen ytimeen – poikkeustilanne näytti, mikä opiskelussa on tärkeää

Opiskelijan ohjaus, palautteen anto, kommunikointi ja kannustava ilmapiiri vahvistavat motivaatiota, sitouttavat opiskelijaa opintoihinsa ja kiinnittävät yhteisöön, kirjoittavat Jari Laukia ja Taina Laivola.

Julkaistu : 02.10.2020

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu halusi selvittää opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta sekä etäopetuksesta ja -ohjauksesta Covi19-pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Kyselyn toteutti Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kysely toteutettiin toukokuussa 2020, jolloin opiskelijoilla oli takana runsas kaksi kuukautta kokoaikaista etäopiskelua.

Suomalaisessa koulutuksessa vallitsevia käsitteitä ovat osaamisperustaisuus ja itseohjautuvuus. Tässä artikkelissa lähestymme kyselyn tuloksia osaamisperustaisuuden näkökulmasta: Miten opiskelijat kokivat oppimisen ja osaamisen karttuneen? Mikä oli opettajan merkitys osaamisen saavuttamisessa? Miten itseohjautuvasti opiskelijat toimivat etäopetuksessa?

Yksi itseohjautuvuuteen liittyvä oppimiskäsite on konnektivismi, jonka mukaan oppiminen tapahtuu vahvasti digitaalisissa ympäristöissä rakennettujen verkostojen avulla (Nurmi 2010, 15-16). Pohdimme myös, mitä opittavaa ja käytänteiden muutostarvetta meillä on etäkevään kokemusten pohjalta.

Kysely toi esiin korkeakoululle huojentavan ja jopa yllättävänkin tuloksen. Yleisellä tasolla etäopinnot olivat edenneet hyvin ja etäopetus oli organisoitu hyvin. Kysely toi esiin arvokasta tietoa onnistuneista verkko-opetuskokemuksista sekä myös niitä haasteita, joita erilaiset ja eri tilanteissa olevat opiskelijat olivat kohdanneet.

Suhtautuminen kokoaikaiseen etäopetukseen jakoi opiskelijoiden mielipiteitä

Opiskelijoiden avoimet vastaukset voitiin luokitella siten, että noin 64 %:ssa vastauksista suhtauduttiin ainakin periaatteelliselta kannalta myönteisesti etäopetukseen. Etäopetus antoi opiskelijalle aikaa paneutua opintoihin. Myös etäopetuksen joustavauus muun muassa työn ja perheen kesken mainittiin hyvänä asiana. Joissakin vastauksissa toivottiin lisää etäopetusta verkkototeutukseen.

Opiskelijoiden avoimet vastaukset toivat esille eroja opintojaksojen toteutuksissa. Verkkototeutus saattoi saada aikaan todella innostuneita oppimiskokemuksia.

”X on onnistunut loistavasti. Hyvät ohjeet, väli tsekkaukset, joustoa opettajan puolelta. Muissa kursseissa ei ole ollut näitä välietappeja (opettajan kanssa zoomissa), joten muiden kurssien suoriutuminen on ollut hitaampaa. Ilman motivaatiota ja kynnys kysyä kysymyksiä ja saada itsellekkin tehtäviä auki muiden kysymyksistä on pienempi kun on pakollisia zoom välitsekkejä. X:lle tästä kurssista 10/10!

”Itselleni etäopetus on ollut todella positiivinen kokemus, sillä tehtäviä on voinut tehdä omassa tahdissa ja silloin kuin itsellä on aikaa. Keskittymiseni on myös parempaa kotioloissa kuin luokkahuoneessa. Olen saanut nopeasti opettajilta vastauksen sähköpostin kautta kun olen kohdannut ongelmatilanteita, ja tämä on ollut todella tärkeää etenemisen kannalta.”

Näistä vastauksista voidaan tulkita, että ajatus itseohjautuvasta opiskelijasta on toteutunut hyvin ja että etäopetus on antanut opiskelijalle joustavia yksilöllisiä mahdollisuuksia opiskeluun.

Noin 36 % vastauksista voidaan luokitella siten, että niissä suhtauduttiin ainakin kokoaikaiseen etäopetukseen kielteisesti. Joissakin vastauksissa todettiin ykskantaan, että etäopiskelu ei sovi vastaajan oppimistyyliin. Totaalinen etäopetus koettiin rasittavaksi ja kuormittavaksi. Kontaktit muihin opiskelijoihin olivat vähentyneet ja ryhmäytyminen heikentynyt. Jotkut vastaajat kokivat yksinäisyyttä ja erillisyyden tunnetta. Yksittäisissä tapauksissa ongelmia olivat aiheuttaneet harjoittelupaikan saaminen sekä opiskeluun liittyvien digitaalisten aineistojen puuttuminen. Vastaajan elämäntilanne, vaikkapa perheellisten kohdalla, saatettiin kokea opiskelua vaikeuttavaksi. Opiskelurytmin löytäminen oli vaikeaa.

”Tuntuu kuin olisin ainoa joka opiskelee, eikä se tunnu mielekkäältä. En saa tarpeeksi palautetta enkä apua. Etäopiskelu on ollut turhauttavaa ja yksinäistä, toivottavasti opiskelu ei siirry liikaa itsenäiseksi epidemian jälkeen.”

Few teachers have done a great job in keeping us motivated and offering us learning tools, but while doing that, they have also increased our workload at home.”

”Etäopiskelu on henkisesti raskaampaa, kun sosiaalisuus puuttuu.”

Toisinaan verkkototeutukset olivat olleet opiskelijalle erityisen haastavia ja vaikeita kokemuksia.

”Pääasiassa etäopetus on toteutettu hyvin, ottaen huomioon miten nopeasti tilanne tuli eteen pandemian levitessä. Jollain kurssi silti on vastaan tullut tilanne, jossa opettaja on ladannut kaiken oppimateriaalin nettiin ja sen pohjalta pitää tehdä viikkotehtäviä ja tentti. Mielestäni tämä ei oikein täytä etäopetuksen määritelmää, lähinnä itseoppimisen ”

Other teachers have completely disappeared and don’t even answer emails.”

…just giving extra assignments and no interaction or guidance was offered….. it just seems like no one cares at all and we had to ’save ourselves’ by learning, researching, and doing everything on our own without any support.”

”Nyt tunne on enemmänkin pakokauhua kun annetaan iso kasa monen kurssin tehtäviä kerralla, eikä minkäänäköistä aikataulua ole.”

Yleensä opiskelijat suhtautuivat poikkeustilanteeseen ymmärtäväisesti, vaikka he kaipasivatkin sujuvuutta opintojaksojen tekniseen toteutukseen. Toiveet kohdistuivat opintojakson rakenteeseen, opinnoista tiedottamiseen Moodlessa ja opetusteknologian parempaan käyttöön. Vaikeudet opetuksen sekä ryhmätöiden tekemisen vuorovaikutteisuudessa nousivat usein esille.

”Ylipäätänsä toivon ettei tämä johda jatkossa etäoppimisen lisääntymiseen lähiopetuksen kustannuksella. Etäluennoilla vuorovaikutus ja ryhmädynamiikka jää huomattavasti luokkatilaa vaisummaksi, siten vaikuttaen oppimiseen.”

It is difficult to work in a team and having discussions virtually. It is easier to share tasks in a team and write a short personal essay when discussion is required.”

Every time there is a a task for the team which is not compulsory, no one is doing them. If we are aiming to have the best grades, and our team mates don’t want to do the extra work, we have no alternatives.”

Kuitenkin osalla myös ryhmätyöt olivat sujuneet jopa erinomaisesti.

”Etäopiskelu on sujunut hyvin. Koulu ja opettajat ovat olleet aktiivisesti mukana etäopiskelussa järjestäen etäluentoja, tästä iso kiitos. Myös ryhmätyöt verkossa ja parityöt ovat sujuneet hyvin.”

Itseohjautuvuuden käsitettä pohdittaessa on huomattava, että kaikki opiskelijat eivät ole samalla tavalla itseohjautuvia. Pakottavissa olosuhteissa ja nopealla aikataululla kaikki opiskelijat eivät pystyneet rakentamaan oppimisverkostoja.

Etäopetuksen kehittäminen

Suhteellisen myönteisestä suhtautumisesta huolimatta opiskelijoiden vastauksissa esitetiin paljon kehittämisajatuksia. Noin 75 %:ssa vastauksista esitettiin parannusehdotuksia opetukseen. Opiskelijat toivovat opettajilta palautetta, neuvontaa ja ohjausta. Oppimistehtävät olivat niin vaikeita, että niihin olisi haluttu neuvontaa. Etäopetus ei myöskään saisi olla pelkästään itsenäistä oppimistehtävien tekemistä. Opiskeltavaan substanssiin paneutuvaa keskustelua ja vuorovaikutusta sekä opettajan että muiden opiskelijoiden kanssa kaivattiin. Vastauksissa toivottiin reaaliajassa tapahtuvaa opetusta ja luentoja, jolloin myös mielipiteiden vaihto olisi mahdollista. Joissakin vastauksissa kyllä ymmärrettiin myös se, että kokoaikaiseen etäopetukseen siirryttiin yhdessä yössä, eivätkä kaikki opettajat olleet valmistelleet opintokokonaisuutta alun perin etäopetusta silmällä pitäen. Joissakin tapauksissa tekniset ongelmat oppilaitoksen tai opiskelijan omissa laitteissa koettiin häiritseviksi. Kokonaisuudessa etäopiskeluun käyttävän tekniikan käyttöä ei kuitenkaan koettu ongelmalliseksi. Tekniikka luonnollisesti myös mahdollisti hyvän etäopetuksen.

Noin 25 % vastauksista voidaan luokitella siten, että niissä oltiin tyytyväisiä sekä etäopetukseen menetelmänä että etäopetuksen toteutukseen. Opiskelijat saivat palautetta ja ohjausta aina tarpeen mukaan. Näyttäisi myös siltä, että nuoret tai aloittavat opiskelijat kaipasivat enemmän opetusta ja ohjausta kokeneempiin opiskelijoihin verrattuna.

Opiskelijoilla oli erityyppisiä kehittämisehdotuksia runsaasti.

Ohjaus

  • Opettajien sitoutumista (palaute, tehtävien arviointi, välipalautteet ja toimeksiantojen välichekkaukset)
  • Osallistavaa ja vuorovaikutuksellista toimintaa ja palautetta
  • Opettajien aktiivisuus sähköpostiin ja moodle-viesteihin vastaamisessa

Opetus

  • Selkeät ja päivitetyt Moodle-sivut
  • Työskentelytapojen sopiminen ja esittely
  • Sähköiset materiaalit, e-kirjat ja videoluennot
  • Selkeät toteutussuunnitelmat ja aikataulut
  • Oppituntien rakenne ja aikataulu suunniteltu ja tehtävien deadline

Tuki

  • Avainhenkilöiden ”office hours” Zoomissa
  • Opinnäytetyöpajojen chat-palvelu ja/tai viikottaiset Zoom-kokoukset
  • Kysy opettajalta -etäluentoja
  • Opiskelijoiden kanssa keskustelupalsta tai Kysymyksiä-kenttä Moodlessa

Opetuksen järjestäminen

  • Non Stop kurssit (tehtävät ja materiaalit etukäteen, helposti hallittavat kokonaisuudet)
  • Yhteiset linjaukset etäopetuksen järjestämiseen
  • Sovitut oppimisalustat

Opiskelijoiden kehittämisehdotuksia voivat hyödyntää opettajat, ohjauspalvelut ja tukihenkilöstö. Myös hallinnossa voidaan kehittää toimia paremman opiskelijakokemuksen saavuttamiseksi.

Osaamisperustaisuus ja itseohjautuvuus

Osaamisperustaisuuden ja itseohjautuvuuden näkökulmasta koulutuksen tulisi ottaa huomioon erilaiset opiskelijat, heidän taustansa, ennen opintoja ja opiskelun aikana hankittu osaaminen sekä opiskelijoiden tulevaisuuden urasuunnitelmat. On myös harhaa ajatella, että kaikki opiskelijat olisivat samalla tavalla itseohjautuvia. Koronakevään opetus on, että etäopetus on hyvä suunnitella opiskelija huomioon ottaen. Vuorovaikutus, palaute ja oppimistehtävien taso ja tyyppi on hyvä muokata etäopetukseen soveltuviksi. Osaamisen saavuttamisessa opettajaa tarvitaan opettajana, ohjaajana, palauteen antajana, neuvojana, tukijana ja osaamisen arvioitsijana. Opiskelijoille on tarpeen etukäteen tiedottaa opintokokonaisuuden opetusmenetelmistä ja vaatimuksista. Yksilöllinen ohjaus on syytä mahdollistaa, oli opetusmenetelmä mikä tahansa. Yksilöllisen ohjauksen ja tarvittaessa opetuksen mahdollistaminen asettaa vaatimuksia opetuksen organisoimiselle ja hallinnoinnille. Etäopetus ei voi olla verkkoon siirrettyä suurryhmien frontaaliopetusta. Opettajien osaaminen opetusteknologian käytössä on välttämätön mutta ei riittävä ehto etäopetuksen toteutuksessa. Pedagoginen osaaminen on tärkeää. Etäopetuksen rinnalla kannattaa antaa opiskelijoille mahdollisuuksia kontaktiopetukseen.

Opettajan ja opiskelijan välisen vuorovaikutuksen lisäksi tärkeää on opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja verkostoituminen. Tämänkin poikkeustilannetta kuvaavan aineiston perusteella verkko-oppimisympäristössä on mahdollista rakentaa hyvää vuorovaikutusta, läsnäoloa ja opiskelijan rinnalla kulkemista. Nämä tukevat opiskelijan tiedollista oppimista, työssä ja elämässä yleensä tarvittavia metataitoja sekä ammatillista kasvua.

Tässä kyselyssä selvitettiin erittäin poikkeuksellisen ja yllättävän tilanteen opiskelijakokemusta. Aineistosta saadaan paljon ajattelemisen aihetta ja myös valmiita ratkaisuja siihen, miten parhaiten voidaan opiskelijan oppimista tukea verkkoympäristössä. Suunnittelun, ennalta luotujen rakenteiden sekä prosessin ohjauksen merkitys korostuvat.

Moninaiset opiskelijakokemukset tuovat selkeästi esille oppimisen ytimen. Opiskelijan ohjaus, palautteen anto, kommunikointi ja kannustava ilmapiiri vahvistavat motivaatiota, sitouttavat opiskelijaa opintoihinsa ja kiinnittävät yhteisöön. Eräs opiskelija kuvasi opiskelijakokemusta ytimekkäästi: ”Overall it was fine but the communication gap should be filled.” Tämä kuilu on korkeakoulun hyvä tiedostaa ja jokaisen opettajan kurottava kiinni onnistuneen oppimiskokemuksen varmistamiseksi.

Aineistoja:

  • Kysely opiskelijoille etäopiskelusta, etäopetuksesta ja -ohjauksesta poikkeustilanteen aikana. Haaga-Helia Ammatiilisen opettajakorkeakoulun tekemä kysely 05/2020. Taina Laivola, Jari Laukia.
  • Nurmi, H. (2010). Onko virtuaalimaailmassa helpompi muuttua kuin tavallisessa? Teoksessa P. Ihanainen, P. Kalli & K. Kiviniemi (toim.) Sosiaalinen media ja verkostomainen toiminta.