Pro
Siirry sisältöön
Pedagogiikka

3AMK-ratkaisuja opiskeluhyvinvointipalveluiden kehittämiseen

Kirjoittajat:

Katri Luukka

hyvinvointivalmentaja, yliopettaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Noora Mononen

opintopsykologi
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Manne Pyykkö

opintopsykologi
Laurea-ammattikorkeakoulu

Jenni Virtanen

opintovalmentaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Rosa Weckman

opintovalmentaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 15.12.2023

Tiivistelmä

Tämä artikkeli perustuu siihen, että 3AMK-liittouman ammattikorkeakouluissa tavoitellaan opiskelijalähtöistä ja samalla parempaa opiskelijakokemusta opiskeluhyvinvointipalveluissa. Artikkelin alussa avataan 3AMK-liittouman opiskeluhyvinvointipalvelujen kehittämistä Haaga-Helian opintovalmennuksen, Laurea Wellbeing -konseptin ja Metropolian liikennevalopalvelumallin näkökulmista. Artikkelissa tehdään myös katsaus opiskelijalähtöisyyden periaatteisiin ja palveluvalikoimaan opiskeluhyvinvointipalveluissa. Artikkelin loppukoonnissa kerrotaan, mitä olemme oppineet yhteistyössä ja yhteisessä kirjoittamisprosessissa opiskeluhyvinvointiin liittyvien asioiden äärellä sekä minkälaisia mahdollisuuksia näemme opiskeluhyvinvoinnin yhteistyölle ja kehittämiselle jatkossa.

Artikkelissa haetaan vastauksia kahteen kysymykseen:

  1. millaisin kehittämiskeinoin Haaga-Heliassa, Laureassa ja Metropoliassa on edistetty opiskeluhyvinvointipalveluita ja
  2. miten voisimme jatkossa kehittää opiskeluhyvinvointipalveluja yhä enemmän opiskelijalähtöisiksi palveluiksi.

3AMK-liittouman opiskeluhyvinvointipalvelut

Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut muodostavat 3AMK-liittouman (Ylönen 9.3.2021), johon perustuen myös kolmen ammattikorkeakoulun opiskeluhyvinvointipalveluiden henkilöstö on tiivistänyt yhteistyötä jo useiden vuosien ajan. Kaikissa 3AMK-korkeakouluissa opiskeluhyvinvoinnin edistämisen eteen tekee töitä moninainen joukko ammattilaisia. Opiskelijaa lähimpänä ovat oman tutkinto-ohjelman henkilökunta, opiskelijayhdistykset ja opiskelijakunta. 3AMK-korkeakoulujen opiskelijahyvinvointipalveluissa matalan kynnyksen lyhytohjausta opiskelukykyä ja -hyvinvointia koskevissa huolissa tarjoaa korkeakoulusta riippuen esimerkiksi opintopsykologi, opintokuraattori, opintovalmentaja sekä hyvinvointivalmentaja. Lisäksi keskusteluapua ja yhteisöllistä hyvinvointityötä niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin tarjoavat myös seurakuntayhtymien oppilaitospapit.

Opiskeluhyvinvointipalvelut ovat opiskelijoiden tukena, kun opiskelukykyyn tai hyvinvointiin liittyvät asiat huolettavat. Tällaisia asioita ovat muun muassa ajankäyttö, motivaatio ja keskittymisen pulmat sekä tilanteet, joissa oma jaksaminen tai elämäntilanne pohdituttavat. Myös lievissä mielialaa tai ahdistuneisuutta koskevissa kysymyksissä voi olla yhteydessä opiskeluhyvinvointipalveluihin. Opiskeluhyvinvointipalveluiden toimijat tarjoavat pääsääntöisesti lyhytkestoista yksilö- ja ryhmäohjausta.

Opintovalmennus edistämässä opiskeluhyvinvointipalveluja Haaga-Heliassa

Tässä luvussa esittelemme Haaga-Helian uutta opiskeluhyvinvointipalveluiden osaa, opintovalmennusta. Opintovalmennus tarjoaa matalan kynnyksen tukea opinnoissa jaksamiseen ja opintojen edistämiseen. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen tuen tarpeen kasvu on havaittu sekä kansallisella tasolla (Parikka ym. 2021) että Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Yksi tapa vastata kasvaneeseen tuen tarpeeseen on Helia-säätiön rahoituksella käynnistetty opintovalmennus, johon on palkattu kaksi opintovalmentajan nimikkeellä työskentelevää asiantuntijaa. Opintovalmennus käynnistettiin vuonna 2022 ja sen rahoitus on viidelle vuodelle. Tavoitteena on tarjota tukea opiskelijoille, joiden opinnot ovat viivästyneet tai opintojen imu alkanut heikentyä. Palvelua toteutetaan yksilöohjauksena, mutta yhtä tärkeäksi osaksi opintovalmentajien työtä on muodostunut myös yhteisöllinen työ sekä vertais- ja mentorointitoiminnan kehittäminen. Opintovalmennus on osa opiskeluhyvinvointipalveluita yhdessä opintopsykologien ja korkeakoulupapin palveluiden kanssa.

Opintovalmennuksen ytimen muodostaa yksilövalmennus, jota on tarjolla kaikille tutkinto-opiskelijoille 1–5 tapaamiskertaa. Yleisimmät syyt opintovalmennukseen hakeutumiseen ovat jumiutunut opinnäytetyö, opintoihin paluu tauon jälkeen sekä motivaatioon ja jaksamiseen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on tukea voimavarakeskeisesti opiskelijan toimijuuden vahvistumista ja ohjata opiskelijaa löytämään omien voimavarojensa kautta ratkaisuja tilanteeseensa. Opintovalmennus osana muita yksilöllisiä opiskeluhyvinvointi- ja ohjauspalveluita lisää opiskelijan valinnanvapautta ja mahdollisuutta saada juuri omaan tarpeeseen sopivaa ohjausta. Opintovalmentajien vastaanotoille saapuneista opiskelijamääristä voidaan päätellä, että yksilölliselle valmennukselle on tarvetta. Vähintään yhtä tärkeäksi on koettu opiskelijavertaisuuteen ja yhteisöllisyyteen painottuvan toiminnan kehittäminen, mikä tukee laajemmassa mittakaavassa opiskelijoiden hyvinvointia ja sitä kautta opintojen edistymistä.

Yhteisöllistä työtä opintojen rakenteissa

Opintovalmennuksen keskeinen tavoite on kiinnittyminen opintojen rakenteisiin ja näkyvyys opiskelijoille eri opintojen vaiheissa. Ajatuksena on, että kurssivierailut, näkyvyys kampuksilla ja opiskelijoille mielekkään ryhmätoiminnan kehittäminen mahdollistavat aidosti opiskelijoiden tarpeisiin vastaavan ja matalan kynnyksen palvelun luomisen. Tässä avainasemassa on ollut yhteistyö opetus- ja ohjaushenkilökunnan sekä opiskelijakunnan kanssa. Opintovalmennuksen yhteisöllisen työn painopiste on luoda vertaistukeen pohjaavaa toimintaa. Perustelu tähän on selkeä. Positiiviset suhteet vertaisiin opiskelijoihin vahvistavat opintoihin kiinnittymistä ja sitä kautta toimivat ehkäisevänä tekijänä opiskelu-uupumukselle (Salmela-Aro ym. 2021, 2022). Vertaistuki opinnoissa voi tukea myös opiskelutaitojen kehittymistä (Räisänen ym. 2021).

Opintojen alkuvaiheessa opintovalmentajat tekevät yhdessä muiden hyvinvointitoimijoiden kanssa kurssivierailuja, joissa palveluiden esittelyn lisäksi käsitellään opiskeluhyvinvointiin liittyviä teemoja. Yhteistyössä muun henkilöstön sekä opiskelijakunnan kanssa järjestetään ryhmätoimintaa, kuten keskusteluryhmiä, Pomodoro-tekniikkaan pohjaavia opiskeluhetkiä ja kielikahvilatoimintaa. Kaksi selkeää opintojen solmukohtaa, joissa erityisesti on havaittu olevan tarvetta opiskelun tuelle, on opintoihin paluu tauon jälkeen sekä opinnäytetyövaihe. Opintoihin palaajille on tarjolla yhteistyössä Nyyti Ry:n kanssa toteutettu opiskelijavertaisuuteen pohjaava Takaisin opintoihin -mentorontia. Mentorointi tarjoaa aktoreille tukea opintoihin paluuseen sekä opintoihin kiinnittymiseen ja mentoreille mahdollisuuden kehittää kohtaamis- ja ohjaustaitoja. Yksilövalmennuksella on opintoihin paluun tukemisessa myös selkeä rooli ja jatkossa tavoitteena on kehittää myös ryhmämuotoista valmennusta opintoihin uudelleenkiinnittymiseen.

Opinnäytetyövaiheessa oleville opiskelijoille opintovalmentajat järjestävät “Riittävän hyvä oppari” – vertaisryhmiä. Tarve opinnäytetyön vertaisryhmille on noussut sekä opiskelijoilta itseltään, että opinnäytetyön ohjaajilta. Erityisesti tarve vertaistuelle on ollut opiskelijoilla, joiden opinnäytetyöprosessi on venähtänyt ja elämän muut kuormitustekijät vaikeuttavat opinnäytetyöhön keskittymistä. Ryhmät perustuvat vertaisilta saatavaan tukeen sekä opintovalmentajien tarjoamiin harjoitteisiin ja tehtäviin, joilla tuetaan kirjoitusprosessia ja hyvinvointia. Opinnäytetyövaiheeseen liittyvät haasteet näkyvät myös opintovalmennuksen yksilövastaanotoilla ja opinnäytetyön jumiutuminen onkin yleisin yksittäinen syy ottaa yhteyttä opintovalmennukseen. Tästä syystä loppuvaiheen opiskelijoiden tuki on keskeinen opintovalmennuksen tulevaisuuden kehityskohde ja kehittämistä tehdään yhteistyössä opinnäytetyön ohjaajien kanssa.

Opintovalmennuksen arviointia

Vuonna 2022 käynnistetty opintovalmennus on löytänyt lyhyessä ajassa luontevan paikan osana Haaga-Helian opiskeluhyvinvointipalveluiden kokonaisuutta. On tunnistettu ne vaiheet opiskelijoiden opintopolulla, jolloin opintovalmennuksen tarve korostuu: opinnäytetyövaihe sekä opintoihin palaaminen tauon tai viivästyksen jälkeen. Tavat toteuttaa valmennusta ovat vakiintuneet ja etenkin vertaisuuteen pohjaavan ryhmätoiminnan tarve ja vaikuttavuus on tunnistettu. Yksilöllisen valmennuksen ja ryhmätoiminnan tarjoaminen tukevat toisiaan. Luontevia tukipolkuja on syntynyt, kun opiskelija huomaa vertaisryhmässä kaipaavansa myös yksilöllistä tukea tai kun yksilövalmennuksessa käynyt opiskelija rohkaistuu lähtemään mukaan ryhmätoimintaan. Seuraava vaihe palvelun kehittämisessä on toiminnan juurruttaminen ja linkittäminen vielä vahvemmin opintojen rakenteisiin, esimerkiksi opinnollistamisen kautta.

Haaga-Helian opintovalmentajille tarjoamat työskentelyn puitteet, kuten työnkuvan joustavuus ja rahoitus, mahdollistavat hyvin palvelun joustavan kehittämisen opiskelijoiden tarpeita vastaaviksi. Tuki työn kehittämiselle löytyy jo Haaga-Helian arvoista, joissa korostuu hyvinvoiva korkeakouluyhteisö. Erilaisten vertaisryhmien ja ryhmävalmennuskonsteptien kokeilu opiskelijoilta nousseiden toiveiden tai havaittujen tarpeiden pohjalta on tehty mahdolliseksi ja työn vapaus mahdollistaa myös tiiviin yhteistyön tekemisen Haaga-Helian muiden toimijoiden kanssa.

Laurea Wellbeing -konsepti edistämässä opiskeluhyvinvointipalveluja Laureassa

Seuraavaksi esittelemme Laurea Wellbeing -konseptin (kuvio 1).

Kuvio 1. Laurea Wellbeing -kuvaus.

Laurealla on opetustoiminnan ohella myös opiskeluhyvinvointiin tähtääviä palveluita. Vaikka näiden kahden toiminnon välillä on paljon yhteistyötä, on opetus- ja hyvinvointitoiminnan välillä myös selvä ”palomuuri”. Opiskelijoiden oikeusturvan nimissä tarvitaan pelisääntöjä, jotka eriyttävät toimintoja toisistaan. Esimerkiksi opintopsykologin vastaanotolla käyminen on täysin luottamuksellista, eikä opetushenkilöstö saa tietää, ketkä ovat palvelua käyttäneet. Sama pätee myös muihin opiskeluhyvinvoinnin palveluihin.

Laurea Wellbeing -konseptia lähdettiin kehittämään, kun havaittiin, että opiskelijakyselyissä ilmeni usein puutteellista tietoa opiskeluhyvinvointipalveluista. Opiskelijoilla oli myös virheellisiä käsityksiä palveluiden saatavuudesta, kuten se, että opintopsykologin vastaanotolle olisi vaikea päästä. Koronapandemian aikainen eristys ja sosiaalinen etäisyys saattoivat osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden mielikuviin ja käsitykseen opiskeluhyvinvointipalveluista. Palveluista tiedottaminen ei oikein mennyt perille tuutoreidenkaan kautta, sillä informaatioita oli jo valmiiksi paljon uusille opiskelijoille jaettavaksi. Tieto opiskeluhyvinvointipalveluista ei ole myöskään välttämättä jäänyt opiskelijoiden mieleen sillä hetkellä, kun huoli ei ole ollut itselle akuutti.

Opiskelijoiden ohjautuminen opiskeluhyvinvointipalveluiden piiriin on vähentynyt osittain myös sen myötä, kun ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuolto siirtyi YTHS:lle. Ennen muutosta oman kampuksen terveydenhoitajat ohjasivat opiskelijoita opintopsykologeille ja muille opiskeluhyvinvointitoimijoille. Tässä tilanteessa kaikki opiskeluhyvinvointia edistävät toimijat yrittivät tavoittaa opiskelijoita itsenäisesti, omien väylien kautta, mutta huonolla menestyksellä. Palveluille oli aitoa kysyntää ja asiakastyytyväisyys oli korkea, mutta tunnettavuus opiskelijoiden keskuudessa oli vähäistä.

Laurea Wellbeing -konsepti ratkaisuna näkyvyyden lisäämiseksi

Lähtökohdaksi otettiin brändäämisen ja markkinoinnin opit ja benchmark-kohteeksi valittiin hyvinkin erilainen palvelukenttä: Lapin matkailu. Lapin hiihtokeskukset ovat kilpailleet keskenään vuosikymmeniä, mutta alussa jokainen paikallinen palveluyritys pyrki edistämään vain omaa liiketoimintaansa heikolla menestyksellä. Koirarekiajelu Kuusamon erämailla, erinomainen ravintola Rukalla ja laadukas majoitus samassa paikassa eivät yksittäisinä palveluina houkutelleet asiakkaita riittävästi. Ratkaisuksi muodostui ajatus, jossa kaikki toimijat yhdistäisivät voimansa ja houkuttelisivat asiakkaan ensin esimerkiksi Rukalle. Rukalla asiakas todennäköisesti käyttäisi muitakin palveluita, kun nälkä yllättäisi tai yöpyminenkin tulisi ajankohtaiseksi. “Ruka” brändättiin keihäänkärkenä, neljällä kirjaimella ja valkoisella fontilla punaisen taustan edessä. Viestiä toistettiin eri kanavissa, mikä auttoi viestin painamista asiakkaiden mieliin.

Samoilla periaatteilla Laureassa lanseerattiin ”Laurea Wellbeing” -kattokäsite ja brändi, jonka alle kasattiin kaikki opiskeluhyvinvointitoimijat. Visuaalinen ilme ja muotokieli luotiin yhtenäiseksi Laurean muun ilmeen ja linjausten kanssa. Opiskelijat ja henkilöstö törmäävät brändiin monesta suunnasta; niin verkossa kuin kampuksilla. Kampuksilla on rolluppeja, esitteitä ja näyttömainoksia, jotka ohjaavat hakemaan lisätietoja Laurea Wellbeing -palvelujen verkkosivuilta. Uusille opiskelijoille on ”opiskeluhyvinvoinnin approja”, jolloin he pääsevät fyysisesti katsomaan, missä esimerkiksi erityisopettajan ja opintopsykologin vastaanottotilat sijaitsevat. Lisäksi erilaisissa tapahtumissa henkilökunnalla on Laurea Wellbeing -T-paitoja päällä ja myös opiskelijakunta, Laureamko on levittänyt sanomaa.

Laurea Wellbeing -konseptin vaikuttavuuden arviointia

Reilussa kahdessa vuodessa Laurea Wellbeing -konsepti on vakiinnuttanut paikkansa. Tunnettavuus on kasvanut merkittävästi opiskelijakyselyissä, minkä opiskelijayhdistys Laureamko on myös tuonut esille. Tämäntyyppinen keihäänkärki tai sateenvarjokäsite ikään kuin kutsuu opiskelijoita vuoropuheluun ja herättää kysymyksen: ”Okei, Laurea Wellbeing – mutta mitä se sisältää?” Laurea Wellbeing -konseptia voisi ajatella myös ikään kuin eräänlaisena kansiona, jolloin yksittäiset opiskeluhyvinvointipalvelut olisivat tiedostoja sen sisällä. Palvelun tuottajien näkökulmasta konseptointi on puolestaan auttanut selkeyttämään keskinäistä työnjakoa.

Liikennevalopalvelumalli edistämässä opiskeluhyvinvointipalveluja Metropoliassa

Kolmantena esittelemme Metropolian opiskeluhyvinvointipalveluissa viimeisen kahden vuoden aikana kehitetyn liikennevalopalvelumallin (Luukka & Mononen 2023). Oman jaksamisen liikennevalot ovat olleet käsitteenä esillä jo pidemmän aikaa Metropolian opiskeluhyvinvointipalveluiden uusien opiskelijoiden orientaatioissa. Liikennevalopalvelumallissa keskeisinä tekijöinä ovat opiskelijan opiskelukyky ja hyvinvointi, ja niiden tueksi tarjotut vihreän, keltaisen ja punaisen valon palvelut (kuvio 2).

Kuvio 2. Metropolian opiskelijan tarpeista lähtevä opiskeluhyvinvoinnin liikennevalopalvelumalli.

Vihreän valon palveluiden piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka arvioivat sekä opiskelukykynsä että hyvinvointikokemuksensa hyviksi. Tällöin opiskelijan opinnot etenevät tavoitteellisesti (40–60 op/lukuvuosi) ja myös hyvinvointikokemus on itse arvioituna hyvä (8–10/10). Koska opiskelijan opiskelukyky ja hyvinvointi ovat hyviä, tutkinnoissa tapahtuva opinto-ohjaus ja tutortoiminta sekä erilaiset muut preventiiviset ohjaustoimet, kuten opiskelijayhdistysten ja kerhojen toiminta, voivat toimia riittävinä toimenpiteitä edistämään ja ylläpitämään opiskelijan korkeakouluopintoja.

Keltaisen valon palveluiden piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka arvioivat sekä opiskelukykynsä että hyvinvointikokemuksensa tyydyttäviksi. Opiskelijan opinnot etenevät tyydyttävästi (20–<40 op/lv) ja hyvinvointikokemus on myös tyydyttävä (4–7/10). Keltaisen valon palveluissa opiskelukyky ja opiskeluhyvinvointi ovat alentuneet, jolloin opiskelija itse hakeutuu tai hänet ohjataan opiskeluhyvinvointipalveluiden asiakkaaksi. Keltaisen valon palveluissa ohjaustapaamisten tavoitteena on, että opiskelija saisi vahvistettua opiskelukykyänsä ja hyvinvointiansa sekä kiinnittyisi takaisin opintoihin. Keltaisen valon palveluista voidaan opiskelijoita ohjata edelleen sekä vihreän että punaisen valon palveluiden piiriin.

Punaisen valon palveluiden piiriin sijoittuvat opiskelijat, joiden opinnot etenevät heikosti (< 20 op/lv tai vähemmän), opinnot ovat keskeytyneet ja/tai hyvinvointikokemus on heikko (0–3/10). Punaisen valon palveluissa opiskelija tarvitsee usein tehostettuja tukitoimia myös korkeakoulun ulkopuolelta (YTHS, muut sosiaali- ja terveyspalvelut, viranomaiset ja/tai järjestöpalvelut) opiskelukyvyn ja -hyvinvoinnin kohentamiseksi ja opintoihin takaisin kiinnittymiseksi. Kaikki punaisten valojen alueelle itsensä arvioivat opiskelijat eivät tarvitse ohjausta YTHS:lle, terveys- tai muihin tukipalveluihin. On myös hyvä huomata, että monet opiskelijat käyttävät Metropolian opiskeluhyvinvointipalveluita YTHS:n ja muiden terveyspalveluiden rinnalla. Liikennevalopalvelumallia kehitettäessä on havaittu, että erilaisista yksilöllisistä syistä johtuen opiskelijan opiskelukyky voi olla hyvä ja samanaikaisesti hyvinvointikokemus heikko tai päinvastoin.

Liikennevalopalvelumallin vahvuudet ja kehittämiskohteet

Metropolian opiskeluhyvinvointipalveluiden henkilöstö testasi liikennevalopalvelumallia ohjaustapaamisilla maaliskuussa 2023. Pilottijakson lopussa tiimi teki yhteenvedon, jossa tunnistettiin seuraavia vahvuuksia ja kehittämiskohteita ohjaustapaamisten aikana (Luukka & Mononen 2023):

Vahvuuksia

Liikennevalopalvelumalli toimii yksilötapaamisissa visuaalisena ohjaustyövälineenä. Se auttaa opiskelijaa ja ohjaajaa muotoilemaan ohjaustapaamisissa opiskelukykyyn ja hyvinvointiin liittyviä muutostoiveita ja tavoitteita sekä tutkimaan yhtäältä niihin liittyviä hidasteita kuin edistymisen askeliakin. Malli auttaa rakentamaan yhteistä ymmärrystä opiskelijan elämäntilanteesta, opiskelukyvystä ja hyvinvointikokemuksesta.

Malli tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden arvioida omaa opiskelukykyä ja hyvinvointikokemusta. Mallin avulla opiskelija voi tunnistaa opintojen sujumiseen ja jaksamiseensa liittyviä tekijöitä, ja huomata, että vaikka yksi elämän osa-alue olisi esimerkiksi punaisen valon alueella, niin samanaikaisesti muilla osa-alueilla kokemus voi olla parempi.

Selkeä visuaalinen malli liikennevaloista ohjaa pysähtymään opintopolun haastavissa vaiheissa. Malli tarjoaa työkalun opiskelukyvyn ja -hyvinvoinnin muutoksen havainnointiin ja tunnistamiseen sekä opiskelijalle että työntekijälle. Se auttaa hahmottamaan opiskelijan kokonaistilannetta: millainen opiskelukyky ja hyvinvointi on ollut aikaisemmin, millainen se on nyt ja millainen se voisi olla tulevaisuudessa, ja auttaa näin näkemään yksilöllisen prosessin arvon oman tilanteen edistämisessä.

Mallin avulla voidaan yhdessä pohtia, millaisista tukitahoista opiskelija hyötyisi (esim. opinto-ohjaus, opiskelijayhdistys, kerhotoiminta, opiskeluterveydenhuolto, sosiaalihuolto, kolmannen sektorin järjestöt). Näin opiskelijan ja ohjaajan on helpompi päättää, mitä aiheita käsitellään opiskeluhyvinvointipalveluiden lyhytaikaisen yksilöllisen ohjausprosessin aikana.

Malli on riittävän yksinkertainen ja helppokäyttöinen ohjaustapaamisten eri vaiheissa muun muassa alkuarvioinnissa ja tavoitteiden asettamisessa tai myöhemmin muutosprosessin arvioinnissa.

Kehittämiskohteita

Pilotissa havaitsimme, että malli ei sovellu käytettäväksi akuutissa kriisitilanteessa alkuvaiheen tapaamisiin, etenkään ensimmäiselle tapaamiselle. Se on kuitenkin käyttökelpoinen tapaamisten loppupuolella, kun toipuminen on edistynyt ja ollaan siirtymässä takaisin opintojen pariin.

Liikennevalopalvelumalli ei myöskään tarjoa korkeakoulutasolla laajempaa tietoa opiskelijoiden yleisestä opiskelukyvystä tai hyvinvoinnin tasosta, sillä nämä molemmat voivat nopeasti muuttua ja vaihdella ohjaustapaamisten aikana kuormitustason ja elämäntilanteiden mukaan.

Liikennevalopalvelumallin merkitys opiskeluhyvinvointipalvelujen kehittämisessä

Tavallisiin liikennevaloihin verrattuna liikennevalopalvelumallissa valojen järjestys on päinvastainen, koska vihreä valo on ylhäällä ja punainen valo on alhaalla. Valojen epätavallisella järjestelyllä Metropolian opiskeluhyvinvointipalveluissa halutaan korostaa ennaltaehkäisevän ohjaustyön merkitystä korkeakouluissa. Mitä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin panostetaan ja opiskelijoiden hyvää opiskelukykyä ja hyvinvointia tuetaan, sitä vähemmän muita terveys-, sosiaali-, kuntoutus- tai muita tukipalveluja tarvitaan myöhemmin.

Liikennevalopalvelumalli auttaa pitämään ohjausprosessin fokuksen opiskelijan tarpeissa ja opiskelukontekstissa. Näkyvin etu on mallin yksinkertaisuus ja joustavuus visuaalisena ohjauksen työkaluna. Kuten aikaisemmin todettiin, vaikeudet yhdellä tai useammalla elämänalueella voivat heikentää hyvinvointikokemusta tai opiskelukykyä hetkellisesti. Ohjaustapaamisissa tekemämme kokeilun perusteella huomasimme, että opiskelijan liikennevalon väri voi muuttua ja tilanne helpottaa melko nopeastikin lyhytkestoisen ohjausprosessin aikana.

Kohti opiskelijalähtöisempiä opiskeluhyvinvointipalveluja 3AMK-liittoumassa

Opintovalmennus, Laurea Wellbeing -konsepti ja Liikennevalopalvelumalli opiskelijalähtöisyyttä edistämässä

Opetus- ja kulttuuriministeriön Visio 2030 -tiekartassa mainitaan opiskelijalähtöisyys ajantasaisen osaamisen ja kehittämistyön perustana (OKM 2023). Karvin auditointien painotuksissa 2018-2024 puolestaan mainitaan, että auditointimalli on aiempaa opiskelijakeskeisempi (Karvi 2023a). Auditointimalli perustuu ministerikokouksen (2015) hyväksymään EU:n laadunvarmistuksen periaatteisiin ja suosituksiin eurooppalaisille korkeakoulualueille (ESG). Suosituksissa nostetaan erikseen esille opiskelijakeskeinen oppiminen, opetus ja arviointi (Karvi 2023b). Sekä OKM:n käyttämällä opiskelijalähtöisyyden että Karvin opiskelijakeskeisyyden käsitteiden sisällöissä on hyvin paljon samakaltaisia piirteitä. Ammattikorkeakoulut ovat laajasti ottaneet käyttöön opiskelijalähtöisyyden käsitteen kuvaamaan opetussuunnitelmatyöhön, opetukseen, ohjaukseen ja oppimisympäristöihin liittyvää kehittämistyötä. Myös tässä artikkelissa on päädytty käyttämään opiskelijalähtöisyyden käsitettä kuvaamaan ohjauspalveluiden kehitystyötä, jota teemme 3AMK-liittouman ammattikorkeakouluissa paremman opiskelijakokemuksen saavuttamiseksi opiskeluhyvinvointipalveluissa.

Ohjaus voidaan määritellä yhteistoiminnaksi, jossa ohjattavalle merkityksellisiä prosesseja edistetään niin, että ohjattavan toimijuus vahvistuu (Vehviläinen 2020, 10). Kun opiskelijalähtöisyys otetaan ohjauspalveluiden kehittämisen keskiöön, fokus suuntautuu luonnollisesti opiskelijan aktiivista toimijuutta edistäviin tekijöihin opiskeluhyvinvoinnissa. Näitä tekijöitä voidaan edistää nostamalla esiin opiskelijan itsensä asettamat tavoitteet ja toiveet oman ja koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi, tarjoamalla opiskelijalle mahdollisuuksia vaikuttaa, suunnitella ja arvioida toimintaa sekä ratkoa ohjausprosessiinsa ja omaan tilanteeseensa liittyviä haasteita, ja tekemällä tuen hakemisesta ja vastaanottamisesta ohjauspalveluista ja vertaisilta mahdollisimman sujuva osa opiskelija-arkea. (Vehviläinen 2020.)

Haaga-Helian opintovalmennuspalvelua on kehitetty opiskelijalähtöisesti opiskelijoilta nousseiden tarpeiden pohjalta. Tämä näkyy etenkin monenlaisena ryhmätoimintana, jota kehitetään vertaistuen ajatuksen pohjalta. Aito opiskelijalähtöisyys edellyttää opiskelijoiden osallistamista päätöksentekoon ja palveluiden tuottamiseen, mihin vertaisuuteen pohjaavan toiminnan kehittämisellä pyritään. Opiskelijalähtöisyys vaatii kuitenkin vielä työtä ja kehittämistä, esimerkiksi systemaattisempaa palautteen keräämistä, vertaismentoroinnin juurruttamista ja opiskelijoiden osallistamista ryhmien suunnitteluun.

Myös Laureassa on opiskelijalähtöisesti kehitetty erilaisia palveluratkaisuja opiskeluhyvinvointipalveluissa. Laurea Wellbeing -konseptissa opiskelijalähtöisyys konkretisoituu opiskelijoille siten, että opiskelijoita puhuttavien kysymysten avulla opiskelija osaa paremmin hakeutua eri palveluiden äärelle ja tehdä itselle sopivimman palveluvalinnan. Laurea Wellbeing -konseptissa tavoitteena on ollut, että opiskelijan tarpeisiin perustuvat palvelukuvaukset toimivat apuvälineinä kohtaamaan opiskelijaa hänen elämäntilassaan.

Metropolian liikennevalopalvelumallissa opiskelijoiden tarpeet ja tarjolla olevat tuen muodot hahmotellaan kolmen valon mukaisesti. Malli tarjoaa visuaalisen työvälineen opiskelijalähtöiseen palveluohjaukseen. Palvelujen kehittämistyössä on lähdetty liikkeelle ennaltaehkäisevästä tuesta, ja sen vuoksi vihreän valon palvelut muodostavat perustan opiskeluhyvinvointipalveluille ja niiden kehittämiselle. Jatkossa opiskelijoita voisi yhä enemmän osallistaa palvelujen tuotteistamiseen ja tuottamiseen esimerkiksi vertaisohjauksen keinoin. Liikennevalopalvelumalli on luonut Metropolian opiskeluhyvinvointipalveluiden tiimille käyttöön yhteisen opiskelijalähtöisen palvelurungon, jonka kehitystyö jatkuu edelleen.

Kaikissa kolmessa korkeakoulussa on tunnistettu opiskelijoiden tarpeet ja kehitetty opiskeluhyvinvoinnin palveluratkaisuja niiden pohjalta. Yhteisenä haasteena olemme kuitenkin havainneet, että opiskelijoiden osallistaminen palveluiden tuotteistamiseen ja tuottamiseen on haastavaa. Seuraavaksi tarkastelemme opiskelijalähtöisyyttä osana opiskeluhyvinvointipalveluiden kehittämistyötä niihin liittyvien haasteiden ja löydettyjen ratkaisujen kautta.

Haasteita ja ratkaisuja opiskeluhyvinvoinnin opiskelijalähtöisyyteen

3AMK-liittouman opiskeluhyvinvointipalveluiden kehittämisen keskiössä ovat opiskelijoiden tarpeet ja toiveet mahdollisimman hyville oppimiskokemuksille. Toimintaa ohjaa myös korkeakoulujen keskeinen tavoite opiskelijoiden ajantasaisesta valmistumisesta. Tämä tavoite on usein linjassa myös opiskeluhyvinvointipalveluihin hakeutuvien opiskelijoiden pyrkimysten kanssa. Kuitenkaan ei ole tavatonta, että muuttuneen elämäntilanteen tai vahvistusta kaipaavien opiskelutaitojen takia opiskelija haluaa opiskella suositeltua hitaampaan tahtiin tai kokonaan keskeyttää opintonsa.

Edellä kuvatusta syntyy mielenkiintoinen näkökulma opiskelijalähtöisyyteen, sillä korkeakoulun tavoitteet ja opiskelijan tavoitteet opintojen etenemiselle eivät ole aina samansuuntaisia. Opiskelijalähtöisyyteen keskeisiä haasteita tuovat opiskelijan hitaampi tavoiteaikataulu opintojen tavoitteelliselle etenemiselle kuin tutkinto-ohjelman suunnittelema aikataulu. Hitaampi tutkinnon suorittaminen aiheuttaa usein ristiriitaa opiskelijan elämäntilanteessa, mikä saa aikaan tarvetta hakeutua saamaan tukea opiskeluhyvinvointipalveluista. Opiskelijalähtöisyyden periaatteen mukaisesti opiskeluhyvinvointipalveluissa keskitytään opiskelijan itse määrittelemiin tavoitteisiin, vaikka ne olisivat ristiriidassa korkeakoulun tavoitteiden kanssa. Ristiriita kuitenkin hälvenee, jos ajateltaisiin niin, että opiskelijan ja korkeakoulun yhteisenä tavoitteena voisi olla opiskelijoiden opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin vahvistaminen ja edistäminen. Hetkellisesti hitaampi eteneminen opinnoissa tai opintojen tauottaminen saattaa pitkällä aikavälillä olla oikea ratkaisu opiskelukyvyn palautumiseen, mikä taas palvelee sekä opiskelijan että korkeakoulun tavoitteita.

Opiskelijalähtöisyyttä edistäisi opiskelijoiden yhä vahvempi osallistaminen erilaisten toimintojen tuotteistamiseen ja tuottamiseen. Käytännössä osallistaminen voi näkyä mahdollisuutena työharjoitteluun tai opinnäytetyön tekemiseen opiskeluhyvinvointiin liittyvien toimintojen puitteissa. Myös vertais- tai muuhun opiskeluhyvinvointia edistävään toimintaan osallistuminen ja sen kehittäminen voitaisiin opinnollistaa osaksi opintoja. Opinnollistaminen aktivoisi ja motivoisi opiskelijoita kehittämään sekä omaa että yhteisöllistä hyvinvointia edistäviä palveluita. Opiskelijalähtöisyyttä edistäisivät myös tukiopiskelijatoiminta, opintopiirit, vertaisryhmät ja tutor-toiminta, jotka ovat osoittautuneet tarpeellisiksi vertaistuen muodoiksi korkeakouluopinnoissa.

Vertaistuki opiskelijalta opiskelijalle on aito ja luonnollinen auttamisen ja tukemisen muoto. Hyvät vertaissuhteet ja sosiaalinen tuki korkeakouluopiskeluissa edistävät opiskeluhyvinvointia, opinnoissa koettua merkityksellisyyttä sekä opintoihin sitoutumista (Dahlman 22.5.2023). Kun opiskelija on itse saanut apua, sitä myös herkemmin antaa eteenpäin ja sitoutuminen korkeakouluyhteisöön vahvistuu. Vertaistoiminnan tavoitteena voisi olla esimerkiksi, että jokainen aloittava opiskelija saisi ainakin yhden uuden opiskelukaverin ensimmäisen lukukauden aikana. Uusien avausten, kuten erilaisten vertaisryhmien tuotteistamisessa ja markkinoinnissa, voisi hyödyntää esimerkiksi tutkinto-opiskelijoiden tai opiskelijakunnan edustajien näkemyksiä. Opiskeluhyvinvointitoimijoiden rooli on toimia puitteiden luojana ja tarvittaessa keskustelun fasilitoijana. Vertaisuuden erilaisten muotojen hyödyntäminen ja mahdollistaminen tukee sekä yksilön hyvinvointia ja oppimista että koko yhteisön organisaatiokulttuurin kehittymistä opiskelijalähtöisemmäksi.

Opiskeluhyvinvointipalveluiden henkilökunnalle kertyy arvokasta ilmiötason tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tuen tarpeista eri tutkinnoissa. Hyvinvoinnin kokonaiskuvasta muodostunutta tietoa voitaisiin aktiivisemmin hyödyntää tutkinto-ohjelmien opetuksen kehittämisessä, ja näin purkaa opiskelijoiden mahdollisia toimijuuden esteitä korkeakouluopinnoissa. Tiivistämällä yhteistyötä ja avointa dialogia hyvinvointitoimijoiden, opiskelijoiden, opiskelijakuntien ja tutkinto-ohjelmien kanssa sekä osallistumalla organisaatiotason kehittämishankkeisiin opiskeluhyvinvointipalvelut voivat edistää opiskelijalähtöisyyttä korkeakouluyhteisössä.

Seuraavaksi tarkastelemme opiskelukykymalliin perustuvaa opiskeluhyvinvoinnin palveluvalikoimaa kokonaisuutena ja sitä, miten Haaga-Helian opintovalmennus, Laurea Wellbeing -konsepti ja Metropolian liikennevalopalvelumalli ovat osana kokonaisuutta.

Opiskelukykymalli ohjaamassa 3AMK-liittouman opiskelijalähtöistä palveluvalikoimaa

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) opiskelukykymalli on YTHS:n ja Työterveyslaitoksen kehittämä malli, joka pohjaa työkykymalliin mutta huomioi myös opiskeluun liittyvät erityispiirteet. Opiskelukykymalli koostuu neljästä osa-alueesta: 1) opiskelijan omat voimavarat, 2) opiskelutaidot, 3) opetus ja ohjaus ja 4) opiskeluympäristö, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. (Kunttu 2021, YTHS 2023, YHTS 2022). Opiskelukykymalli tarkastelee opiskelijalähtöisesti opiskelijan omaa toimijuutta suhteessa korkeakouluyhteisön toimintaan. YTHS:n opiskelukykymallia käytetään Suomessa yleisesti korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvykkyyden kuvaajana. Se toimii myös 3AMK-liittouman opiskeluhyvinvoinnin toimijoiden työskentelyn yhteisenä viitekehyksenä, johon perustuen palveluvalikoimaa ammattikorkeakouluissa tuotetaan ja kehitetään opiskelijalähtöiseen suuntaan.

Olemme 3AMK-liittouman opiskeluhyvinvoinnin toimijoiden kesken pohtineet, minkälainen on meidän YTHS:n opiskelukykymalliin perustuva palveluvalikoimamme. Tunnistimme, että kaikissa kolmessa ammattikorkeakoulussa on seuraavia samankaltaisia palveluita opiskeluhyvinvointipalveluissa (Luukka 7.6.2023):

  1. omaohjauspalvelut verkossa
  2. yksilöohjauspalvelut kampuksella tai verkossa
  3. ryhmämuotoiset ohjauspalvelut kampuksella tai verkossa
  4. opiskelijoiden vertaisohjauspalvelut ja
  5. yhteisölliset hyvinvointipalvelut.

Näissä viidessä erilaisessa palvelumuodossa kukin ammattikorkeakoulu on valinnut itselleen tärkeitä kehittämiskohteita viime vuosien aikana. Haaga-Heliassa on kehittetty yksilöllisten ohjauspalveluiden kokonaisuutta lisäämällä palveluvalikoimaan opintovalmennuspalvelu sekä vertaisuuteen pohjaavia ryhmätoimintoja. Laureassa puolestaan on tehty kaikkia opiskeluhyvinvointiin liittyviä palveluita tunnetuiksi opiskelijoille Laurea Wellbeing -konseptin avulla, mikä on lisännyt palvelujen tunnettavuutta opiskelijoille. Metropolian opiskeluhyvinvointipalveluissa on aloitettu omaohjauspalveluiden kehittämistä testaamalla esimerkiksi opiskelijan tuen tarpeita kartoittavaa digitaalista yhteydenottosovellusta, kokoamalla opiskelijoita usein puhuttuttavista aiheista webinaarisarjatallenteita katsottavaksi sisäiseen verkkoon sekä rakentamalla opiskeluhyvinvointipalveluista Q&A-tyyppinen sisäverkon sivu. Lisäksi opiskelijoiden vertaisohjauspalveluita on edistetty siten, että sosiaalialan opiskelijat ovat toimineet tukiopiskelijoina muiden koulutusten tutkinto-opiskelijoille MMKK-hankkeen rahoituksella (Arponen 2023). Lisäksi insinööriopiskelijoille on toteutettu työelämämentorointia, jossa on myös vertaisohjauksen piirteitä (Iranto 2023). Liikennevalopalvelumalli on kehitetty opiskelukyvyn ja -hyvinvoinnin arviointiin sekä parhaiten opiskelijalle sopivien palveluiden pariin ohjauksen tueksi. 3AMK-liittouman opiskeluhyvinvointipalveluissa on tehty erilaisia valintoja sen suhteen, millaisilla kehittämistoimenpiteillä palveluita edistetään opiskelijalähtöiseen suuntaan. Kaikissa korkeakouluissa kuitenkin tunnistettiin yhteinen tarve jatkaa palvelujen kehittämistä opiskelijalähtöisempään suuntaan muun muassa osallistamalla opiskelijoita palvelujen tuotteistamiseen ja tuottamiseen, vahvistamalla yhä enemmän opiskelijoiden vertaisohjauksen muotoja ja edistämällä yhdessä digitaalisten opiskeluhyvinvointipalvelujen kehittämistä.

Yhteiskehittämällä 3AMK-kumppanuutta edistämässä

Erilaisten opiskeluhyvinvointia tukevien palveluiden ja ohjauksen tarpeiden moninaisuuden äärellä pysähdyimme pohtimaan opiskeluhyvinvointipalveluiden roolia osana korkeakoulujemme rakenteita ja samalla tehtäväämme olla edistämässä organisaatioidemme tavoitteiden saavuttamista. Pohdimme lisäksi niitä mahdollisia ristiriitoja, jotka muodostuvat opiskelijoiden yksilöllisten tavoitteiden ja korkeakoulun tavoitteiden välille. Tämän artikkelin yhteiskirjoittamisen myötä 3AMK-liittouman vuosia kestänyt yhteistyö on muuttunut tavoitteellisemmaksi toiminnaksi, jossa haluaisimme yhä enemmän yhteiskehittää opiskelijalähtöisempiä palveluja.

Tulevaisuudessa haluaisimme tiivistää 3AMK-hyvinvointitoimijoiden yhteistyötä ja osallistaa opiskelijoita palveluiden tuotteistamiseen ja tuottamiseen tähtäimenä kehittää aidosti kestäviä ja opiskelijalähtöisiä opiskeluhyvinvoinnin ratkaisuja esimerkiksi yhteishankkeiden kautta. Opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen hyvinvointia tukevien palveluiden tuottamisessa tukee aktiivisen toimijuuden kehittymistä korkeakoulyhteisön jäsenenä sekä oman ja kanssaopiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin edistäjänä. Yhteinen opiskelijalähtöinen kehittämistyö tarkoittaisi näin ollen sekä opiskelijoiden osallisuuden että opiskeluhyvinvoinnin toimijoiden moniammatillisen osaamisen yhdistämistä kaikkien 3AMK-opiskelijoiden eduksi.

Lähteet

Dahlman, T. 22.5.2023. Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogi. Luettu: 1.6.2023.

Iranto, A. 7.8.2023. Helsingin insinöörien ja Metropolian yhteinen mentorointiohjelma jatkuu, tule mukaan mentoriksi! Helsingin Insinöörien blogi. Luettu 8.8.2023.

Karvi 2023a. Korkeakoulujen auditoinnit 2014-2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). Luettu 24.10.2023.

Karvi 2023b. Laadunvarmistuksen periaatteet ja suositukset eurooppalaisella korkeakoulutusalueella (ESG) (pdf). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). Luettu 24.10.2023.

Kunttu, K. 2021. Opiskelukyky. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Kosola, S., Seilo, N., Väyrynen, T., Aalto-Setälä, R. & Ripatti-Toledo, T. (toim.). Opiskeluterveys, s. 37–53. 2., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Luukka, K. 7.6.2023. Yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Diaesitys: Opiskelijalähtöisen Liikennevalopalvelumallin kehittäminen palvelumuotoilulla, työseminaari. Helsinki.

Luukka, K. & Mononen, N. 8.5.2023. Traffic Light Service Model: a visual counselling tool in Metropolia Student Wellbeing Services. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogi. Luettu: 10.5.2023.

Parikka, S., Holm, N., Ikonen, J., Koskela, T., Kilpeläinen, H., & Lundqvist, A. 2021. Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys, elintavat ja opiskeluryhmään kuuluminen. KOTT 2021-tutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Luettu: 27.3.2023.

Räisänen, M., Postareff, L. & Lindblom-Ylänne, S. 2021. Students’ experiences of study-related exhaustion, regulation of learning, peer learning and peer support during university studies. Eur J Psychol Educ, 36, s. 1135–1157.

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Ronkainen, I. ym. 2022. Study Burnout and Engagement During COVID-19 Among University Students: The Role of Demands, Resources, and Psychological Needs. J Happiness Stud, 23, s. 2685–2702.

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Vinni-Laakso, J., & Hietajärvi, L. 2021. Adolescents’ longitudinal school engagement and burnout before and during COVID-19: The role of socio-emotional skills. Journal of Research on Adolescence, 31, s. 796–807.

Vehviläinen, S. 2020. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus. Helsinki.

YTHS. 2023. Opiskelukyky. Luettu: 6.7.2023.

Teemanumeron artikkelit

Tämä artikkeli on osa Dialogia ja rajapintoja: 3AMK kehittää ammattipedagogista osaamista -teemanumeroa. Teemanumeron muut artikkelit ovat