Haaga-Helian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet tuottavat vaikuttavia ratkaisuja – näkymiä vuoden 2022 tuloksiin

Haaga-Helian yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy osaamisesta ja tiedosta, jota muodostuu oppimisen, tutkimisen, kehittämisen ja innovoinnin tuloksena. Koulutus ja sen hankkimisen myötä kehittyvä uuden oppimisen kyky on keskeinen yksilöä työuralla eteenpäin kantava taito ja samalla monen yrityksen elinehto. Ilman osaamista ei synny uusia palveluita, ratkaisuja ja tuotteita, joilla rakennetaan edelleen toimivia menestyskonsepteja. Laajasti ottaen osaamisella synnytetään työtä, menestystä ja hyvinvointia sekä kansakunnan menestyksen kannalta tuiki tärkeää tuottavuutta.

Haaga-Helian yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli (arvonluontimalli, ks. LIITE 1) kytkeytyy osaamiseen kaikissa ulottuvuuksissaan. Yhtäältä osaaminen rakentuu akateemisesti vaikuttavassa ja elinkeinoelämää hyödyttävässä soveltavassa tutkimuksessa, jossa henkilöstön oman osaamisen kehittyminen ja yritysyhteistyö kantavat hedelmää myös oppimistarjonnassa. Toisaalta osaaminen kulkeutuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi niiden valmistuneiden opiskelijoiden mukana, jotka ovat opintojensa osana olleet mukana joko TKI-toiminnassa tai toteuttamassa pienimuotoisempia projekteja yrityksille ja yhteisöille. Oppimisen ja osaamisen lisäksi kyky kehittää ja luoda uusia ratkaisuja ja toimintamalleja on tuottavuuskehityksen kannalta ensisijaista.

Haaga-Helia on osa Ulysseus-Eurooppa-yliopisto-allianssia, jonka myötä koulutus ja TKI-toiminta ovat kansainvälistyneet entisestään. Samalla osaaminen ja TKI-toiminnassa tuotettavat tulokset ja ratkaisut ovat monipuolistuneet. Oppiminen ja TKI-toiminta rakentuvat yhä laajemmissa kansallisissa ja kansainvälisissä ekosysteemeissä, joista hyvänä esimerkkinä on tässäkin raportissa erikseen mainittava Hungry for Finland -ruokamatkailuhanke.

Tässä raportissa läpivalaistaan Haaga-Helian vaikuttavuutta vuonna 2022 ja kuvataan sen selvittämistä. Vuoden aikana päättyneissä hankkeissa näkyvät mm. ensimmäiset pandemian sivuvaikutusten hoitoon kehitetyt ratkaisut (opiskelijahyvinvointi) ja toisaalta kehittyvän teknologian heijastuminen eri muodoissaan hankekehittämisessä. Kestävä kehitys on teema, joka ohjaa myös yritysten strategisia valintoja, ja siksi se näkyy vahvasti Haaga-Helian toiminnassa. Nyt käsillä olevassa raportissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat ensimmäistä kertaa mukana antamassa viitettä siitä, miten Haaga-Helian toiminta tekee maailmasta parempaa paikkaa elää.

Miten vaikuttavuutta ja vaikutuksia selvitettiin

Haaga-Heliassa mitattiin ja arvioitiin kaikkien samana vuonna päättyneiden hankkeiden vaikuttavuutta ensimmäisen kerran vuoden 2021 aikana päättyneistä hankkeista. Käsillä oleva raportti on siis toinen laatuaan.

Aineisto raporttiin kerättiin lähettämällä kaikille vuoden 2022 aikana päättyneiden hankkeiden projektipäälliköille webropol-kysely vuoden 2023 alussa. Kyselyssä selvitettiin mm.

• hankkeissa syntyneitä ratkaisuja (6 kysymystä)
• tulosten levittämistä laajemmalle yleisölle (6 kysymystä)
• YK:n kestävän kehityksen mukaisia vaikutuksia (17 kysymystä)
• oppimisen ja TKI-toiminnan integroitumista (5 kysymystä)
• tulosten kaupallistamista (6 kysymystä)

Kaikkiaan vuonna 2022 päättyneitä hankkeita oli yhteensä 34. Yhteensä 30 hankkeen projektipäälliköt vastasivat kyselyyn. Vuoden aikana päättyneistä hankkeista kaksi oli luonteeltaan isompaa hanketta valmistelevia hankkeita ja näiden osalta vastauksia ei vielä ole saatavilla tätä vaikuttavuusanalyysia varten.

Edellä mainittujen teemojen lisäksi kysyttiin mahdollisista jatkohankeideoista. Lähes kaikissa hankkeissa oli ideoitu jatkoa, ja monissa oli jo haettu rahoitusta jatkolle ja saatukin sitä. Vain seitsemän hanketta oli jättänyt tämän kyselyn kohdan tyhjäksi.

TKI:n ja oppimisen yhdistäminen

TKI:n ja oppimisen yhdistäminen on Haaga-Helialle yksi keskeinen strateginen tavoite. Tavoite on tärkeä, sillä ammattikorkeakouluna voimme lisätä vaikuttavuuttamme erityisesti integroimalla hankkeitamme opetukseen ja oppimiseen.

Vuonna 2022 päättyneiltä hankkeilta kysyttiin, miten oppiminen ja TKI yhdistyivät niissä (Kuva 1). Tulokset tuovat esille oppimisen ja TKI:n yhdistämisen moninaiset mahdollisuudet, jotka voi karkeasti jakaa viiteen eri luokkaan.

1. Hanke kehitti henkilöstön kompetensseja, joita tarvitaan opetuksessa
2. Hankkeessa kehitettiin opintojakso, (digitaalista) oppimateriaalia tai se ja oppiminen yhdistyivät muilla opintojaksoilla
3. Opiskelijat olivat mukana hankkeen toimintojen kehittämisessä opintoihin kuuluvien projektien muodossa
4. Hankkeen yhteydessä toimi opinnäytetyöryhmä hankkeen teemaan liittyen
5. Opintojakso tutkimuskohteena

Useimmiten oppiminen ja TKI yhdistyivät siten, että hankkeessa kehitettiin opintojakso tai muuta oppimateriaalia. Monesti kehitetty opintojakso tai oppimissisältö olivat hankkeessa kehittämisen lisäksi pilotoitavina ja hankkeen jälkeen valtaosa sisällöistä tuli osaksi pysyvää opetustarjontaa.

Usein opiskelijat olivat samanaikaisesti mukana hankkeen toimintojen kehittämisessä opintoihin kuuluvien projektien muodossa. Toisin sanoen opiskelijat tekivät toimeksiantoja yrityksille osana hanketta. Esimerkiksi opiskelijat olivat koodaamassa osia VR-sisällöistä tai kehittivät VR-sisällöille käsikirjoituksia. Opiskelijoiden mukaanotto oli hyvin laajamittaista, esimerkiksi FESS-hankkeessa opiskelijoita oli mukana yhteensä kymmenellä opintojaksolla yli 200. Yleistä oli myös se, että hanke integroitui oppimiseen ja opetukseen opetushenkilöstön kompetenssien kehittymisen kautta.

Joissain tapauksissa hankkeesta, jossa kehitettiin opintojakso, tehtiin lisäksi pitkittäistutkimusta. Esimerkiksi Dynamo-hankkeesta toteutettiin pitkittäistutkimus yrittäjyystaitojen lisääntymisestä. Joskus hankkeeseen yhdistettiin opinnäytetyöntekoa.

Kuva 1. Oppimisen ja TKI:n yhdistämisen tavat vuonna 2022 päättyneissä hankkeissa.

Hankkeissa syntyneet ratkaisut

Vuonna 2022 päättyneissä hankkeissa kehitettiin uudenlaisia ratkaisuja, joista suurin osa liittyy pedagogiikkaan tai palveluihin, konsepteihin ja prosesseihin. Kuva 2 kuvaa lukumääriä. Määrällisesti eniten kehitettiin pedagogisia ratkaisuja. Näitä olivat esimerkiksi digitaalinen oppimis- ja opetusmuotoilu, online-kurssit, oppimismallit, työkalut ja opintojaksotehtävät sekä ohjauksen mallit. Useassa tapauksessa ratkaisuissa hyödynnettiin digitaalisuutta, tekoälyä ja laajennettua todellisuutta (XR).

Kuva 2. Vuonna 2022 päättyneissä hankkeissa syntyneet ratkaisut lukumäärinä.

Hyvin mielenkiintoisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä avauksia pedagogisista ratkaisuista tarjoaa esimerkiksi kehitetty Dynamo-yrittäjyysohjelma korkeakoulutetuille. Suomessa ei ole ennen Haaga-Heliassa kehitettyä yrittäjyysohjelmaa ollut olemassa korkeakoulutasoista yrittäjyysohjelmaa, vaikka sen tarve onkin tunnistettu (esim. Suomen Yrittäjät 2019). Kehitetty yrittäjyysohjelma vastaa korkeakoulutettujen yrittäjien jatkuvan oppimisen tarpeeseen. Se auttaa yrittäjiä kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittavien kompetenssien kehittämisessä osana omaa työtä ja yrityksen kehittämistä.

Muita yhteiskunnallisesti vaikuttavia pedagogisia ratkaisuja ovat mm. kehitetty osaamisen tunnistamisen malli virtuaalitodellisuuteen, voimavaralähtöinen ohjauksen mallinnus sekä pedagoginen malli hyötypelien ja pelillisten sovellusten kouluttamiseen. Myös erilaiset työkalut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi opiskelussa ja esimerkiksi SEN-nuorten hyvinvoinnin lisääminen yrittäjyysasenteiden kehittämiseen liittyen ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä.

Pedagogisten ratkaisujen lisäksi hankkeissa luotiin uusia palveluita, konsepteja ja prosesseja. Esimerkkejä luoduista palveluista ovat tuoteaihiot ruokamatkailuun (mm. Culinary bike tour), trendien tutkimuskyvykkyyden ja tuotteistamisen palveluprosessi, kiertotalouden B2B markkinapaikka käytetylle elektroniikalle (lue blogikirjoitus aiheesta) sekä projektitalouden automaatiot UiPathia hyödyntäen. Kiinnostava uusien palveluiden, konseptien ja prosessien esimerkki on myös Senioripaku-konsepti.

Kuvaavia esimerkkejä uusista palveluista, konsepteista ja prosesseista, joita hankkeissa luotiin yrityksille, ovat noin 15 innovatiivista digitaalisen markkinoinnin kehitysideaa ja ratkaisua vientiin tähtääville pk-elintarvikeyrityksille. Yksi kehitetty konsepti on Suomen Paras Myyntiorganisaatio-kilpailu, joka oli Haaga-Helian operoitavana ja jonka konseptia kehitettiin ja toteutettiin kolmen vuoden ajan. Tähän toimintaan ja kilpailuun osallistui kolmen vuoden aikana noin 200 yritystä eri tavoilla. Toiminta kasvatti konseptin tunnettuutta palveluyritysten keskuudessa.

Lisäksi hankkeissa kehitettiin yrittäjyyttä. Tähän liittyen niissä luotiin kiinnostavia uusia palveluita, esimerkiksi kansainvälinen nettisivu, jonka avulla kuka tahansa voi opiskella yrittäjyyttä ilmaiseksi sekä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma SEN-nuorille. Merkittävä opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämistä helpottava työkalu esimerkiksi opettajille on Tunnepulssi-mittaristo sekä opiskelijoille kehitetty hyvinvointisivusto.

Edellä kuvattujen ratkaisujen lisäksi kyselyyn vastaajat kertoivat hankkeissa syntyneen mm. tutkimusraportteja, koulutuksia, webinaarisarjoja, hankehakemuksia, VR-sisältöjä, some-kampanjoita, manuaaleja, ostopolkujen kuvauksia sekä kilpailuedun ja arvolupauksen määrittelyyn ja sanottamiseen liittyviä dokumentteja. Eräässä hankkeessa myös kehitettiin ja päivitettiin analyysilaitteistoja ja ohjelmistoja vastaamaan tyypillisiä palveluyritysten tarpeita.

Useat hankkeissa tuotetut ratkaisut kasvattivat vaikuttavuuttaan tuomalla eri toimijoita yhteen. Laajaan vaikuttavuuteen vaaditaan useita eri toimijoita, joita ammattikorkeakoulu voi roolissaan tuoda menestyksekkäästi yhteen. Hankkeissa havaittiin, että yhteistyön avulla yritykset pystyivät vahvistamaan omaa kansainvälistä näkyvyyttään ja kilpailukykyään.

Kaupallinen hyödyntäminen

Vuoden 2022 aikana päättyneissä hankkeissa syntyi myös kaupallisia ratkaisuja muiden vaikuttavien tulosten lisäksi. Kaupalliset ratkaisut ovat tärkeitä, sillä kaupallisuuden avulla hankkeiden tulokset on helppo viedä käytäntöön ja nopeasti lähelle loppukäyttäjää.

Yhteensä 13 hankkeessa raportoitiin tuloksena kaupallisia ratkaisuja. Näistä kolmen tuloksia on jo kokonaan tai osittain kaupallistettu ja yhdeksän tulokset ovat kaupallistettavia mutta vaativat vielä jatkosuunnittelua. Loppuosassa, eli 16 hankkeessa, ei raportoitu olevan kaupallistettavia ratkaisuita tuloksena. (Kuva 3.)

Kuva 3. Vuonna 2022 päättyneissä hankkeissa syntyneiden ratkaisujen kaupallistaminen.

Hyvä esimerkki kaupallistetusta ratkaisusta on FESS2-hankkeessa toteutetut trendiraportit. Hungry for Finland-hankkeen tavoitteena puolestaan oli ruokamatkailun tuotteistaminen ja sen puitteissa hankkeessa on kaupallistettu ruokamatkailureittejä sekä kehitetty ruokamatkailun tuoteaihioita matkailun alueorganisaatioiden ja paikallisten yrittäjien työstettäväksi. Lisäksi CEDIM Pilot-hankkeen osana Fiare Solutions Oy toteutti ensisijaisesti hankkeelle markkinapaikan, joka jäi hankkeen jälkeen osaksi Fiare Solutions Oy:n liiketoimintaa.

Mahdollisten kaupallistettavien, mutta jatkojalostusta vaativien hankkeiden tuloksena syntyneitä ratkaisuja olisi konseptoitava ja kehitettävä edelleen, jos niistä haluttaisiin tehdä myytäviä tai vietäviä tuotteita. Osassa hankkeista kaupallistamisen kehittäminen jatkuu vuonna 2023 ja osassa kehitettyjä verkko-opintojaksoja on edelleen kehitettävä, jos niitä haluttaan kaupallistaa.

Useamman hankkeen kohdalla hankkeen tulosten kaupallistamista ei koettu tavoiteltavana. Tähän on luonnollisena syynä esimerkiksi avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoite: kehitetyt ratkaisut halutaan pitää kaikille avoimina ilman kaupallista ulottuvuutta.

Levittäminen laajemmalle yleisölle

Hankkeiden tuloksia levitettiin laajemmalle yleisölle monessa eri kanavassa. Hankkeiden välillä oli suuria eroja siinä, mitä kanavia käytettiin. Kuvassa 4 nähdään eri julkaisukanavat sekä niissä tuotettujen julkaisujen kokonaismäärät.

Kuva 4. Haaga-Helian vuonna 2022 päättyneissä hankkeissa tuotettujen julkaisuiden ja avointen oppimateriaalien lukumäärät.

Taulukko 1 kuvaa hankkeissa yhteensä tuotettuja eri julkaisutyyppejä sekä hankekohtaisia keskiarvoja ja maksimimääriä eri julkaisutyyppien välillä. Kuten taulukossa 5 näkyy, hankkeiden välillä oli suuria eroja julkaisujen määrien ja julkaisutyyppien suhteen.

Taulukko 1: Hankkeissa tuotetut erityyppiset julkaisut.

Ääriesimerkin muodostavat avoimet oppimateriaalit. Hankkeessa CORALL – Coaching-oriented Online Resources for the Autonomous Learning of LSP (Language for Specific Purposes) avoimia oppimateriaaleja tuotettiin jopa 77, mutta puolessa hankkeista niitä ei tuotettu ollenkaan. Se, tuotetaanko hankkeessa oppimateriaaleja, on yhteydessä hankkeen tavoiteltavien vaikutusten kohderyhmään ja hankkeen rahoitusinstrumenttiin. CORALL oli Erasmus+ -rahoitettu projekti, jossa kehitettiin malleja, työvälineitä ja digitaalisia sisältöjä itsenäiseen opiskeluun markkinoinnin, viestinnän ja erityiskielten alalla. Hankkeessa tuotettuihin oppimateriaaleihin voi tutustua hankkeen verkkosivuilla.

Myös tuotettujen blogien ja podcastien määrissä oli paljon vaihtelua. Eniten blogeja ja podcasteja (55 kpl) tuotti projekti FESS (Future Expertice in Sales and Services), kun taas 6 projektia ei tuottanut blogeja tai podcasteja yhtään kappaletta. FESS keskittyi uusien teknologioiden hyödyntämiseen liittyvän osaamisen kasvattamiseen palveluliiketoiminnassa ja myynnissä.

Ammatillisia julkaisuja tuotettiin eniten (25 kpl) samaisessa FESS-projektissa. FESS oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama projekti, ja yksi budjetiltaan suurimmista vuonna 2022 päättyneistä projekteista.

Hankkeessa Luovaa osaamista hyötypeleistä pidettiin eniten esityksiä kotimaisissa konferensseissa (16 kpl). Se oli Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke, jossa Haaga-Helia ja Tampereen ammattikorkeakoulu pilotoivat mallia hyötypelien kehitystyön opettamiseksi ja mentoroimiseksi sekä hyötypeliprojektien toteuttamiseksi yhdessä toimeksiantajayritysten kanssa.

Vähiten hajontaa oli vertaisarvioutujen julkaisujen lukumäärässä. Niitä tuotettiin keskimäärin 2,4 per projekti. Vertaisarvioituja julkaisuja syntyi eniten FESS-hankkeessa (10 kpl), sekä toiseksi eniten CORALL-hankkeessa (8 kpl), eli samassa hankkeessa, jossa syntyi myös eniten avoimia oppimateriaaleja. Toiseksi eniten vertaisarvioituja julkaisuja syntyi hankkeessa nimeltä South-East Asian Sales Competition. Hankkeessa edistettiin myynnin opetusta, ja tuloksena syntyi mm. manuaali myyntikilpailujen järjestämisestä ja myynnin koulutuksen materiaalia. Yli puolessa (20 kpl) hankkeita vertaisarvioituja julkaisuja ei syntynyt lainkaan. Nämä hankkeet olivat painotukseltaan kehittämishankkeita, joissa hankesuunnitelman tavoitteena ei ollut kirjoittaa vertaisarvioidusti.

Erilaisten julkaisujen lisäksi osa hankkeista levitti tuloksia laajalle yleisölle kehittämällä pysyviä verkostoja, jotka jatkoivat toimintaansa hankkeen jälkeenkin. Verkostot olivat hanketta pitkäikäisempiä, sillä ne olivat integroituneet osaksi toimijoiden pysyvää toimintaa. Esimerkkinä tällaisesta verkostosta toimii Dihub-projektissa kehitetty verkosto ja dihub.cloud-alusta, johon liittymällä pääsee osaksi yhteisöä sekä saa pääsyn mm. oppimismateriaaleihin ja työvälineisiin.

YK:n kestävä kehitys

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat Haaga-Helian TKI-toiminnan keskeisiä tavoitteita. Näiden tavoitteiden toteutumista kaikkien päättyvien hankkeiden tasolla seurattiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 (Kuva 5). Aiemmin seuranta on ollut ainoastaan hanketasoista. Seuranta tehtiin YK:n kestävän kehityksen (SDG) tavoitemittariston avulla (Ulkoministeriö).

Kestävä kehitys ja vastuullisuus näkyvät Haaga-Helian TKI-hankkeissa kahdella tasolla. Ensinnäkin hankkeet toteutetaan vastuullisesti ja kestävän kehityksen arvoja kunnioittaen. Toisekseen hankkeilla tavoitellaan aktiivista kestävän kehityksen edistämistä yhteiskunnassa – tällöin puhutaan kestävän kehityksen kädenjäljestä. Haaga-Helian tavoitteena on olla vaikuttava nimenomaan kestävän kehityksen kädenjäljen osalta.

Hankkeiden kädenjälki kestävän kehityksen teemoissa näkyy erityisen vahvana tavoitteessa, joka edistää kaikille tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta sekä elinikäisiä oppimismahdollisuuksia. Jopa 67 % hankkeista edisti tätä tavoitetta. Melkein puolet hankkeista työskenteli kaikkia koskevan kestävän talouskasvun, tuottavan työllisyyden sekä säällisten työpaikkojen edistämisen (44 %), eriarvoisuuden vähentämisen maiden sisällä ja niiden välillä (44 %) sekä sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamisen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistamisen (41 %) eteen.

Kolmasosa hankkeista edisti terveellistä elämää ja hyvinvointia kaikenikäisille ja noin viidesosa (22 %) kestävän infrastruktuurin rakentamista sekä kestävän teollisuuden ja innovaatioiden edistämistä ja toisaalta kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalien kumppanuuksien tukemista. Osa hankkeista (15 %) työskenteli myös kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistamiseksi sekä rauhanomaisten yhteiskuntien edistämiseksi, tehokkaiden ja vastuullisten instituutioiden rakentamiseksi kaikilla tasoilla. Pienellä osalla hankkeita kädenjälki tuotti ratkaisuja myös nälän poistamiseksi, ruokaturvan saavuttamiseksi, ravitsemuksen parantamiseksi ja kestävän maatalouden edistämiseksi (11 %) ja toisaalta köyhyyden poistamiseksi (7 %), veden saantiin liittyen (7 %), ilmastonmuutokseen liittyen (7 %), merten ja maaekosysteemien säilyttämiseksi (7 %), energiaan liittyen (4 %) ja kestäviin kaupunkeihin ja asuinyhdyskuntiin liittyen (4 %).

Kuva 5. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen vuonna 2022 päättyneissä hankkeissa.

Loppusanat

Vuonna 2022 Haaga-Helia siirtyi monen muun organisaation tavoin pikkuhiljaa COVID-19-pandemian jälkeiseen uuteen normaaliin. Vuodet 2020 ja 2021 elettiin kuitenkin pitkälti pandemian tahdissa. Monia toimintoja niin oppimisessa kuin TKI-toiminnassa mietittiin uudelleen. Kun tarkastellaan vuonna 2022 päättyneitä hankkeita, pandemian vaikutukset näkyvät hämmästyttävän vähän. Yllättävä tilanne synnytti uusia vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka toimivat myös pandemian jälkeisessä ajassa. Tämä kertoo omaa kieltään resilienssistä ja kyvystä innovoida myös oman työn äärellä.

LIITE 1. Haaga-Helian yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvonluontimalli.

Kuva: www.shutterstock.com