Ammattikorkeakoulun toiminnan ytimessä on lupaus opiskelusta, jossa käytännönläheisyys yhdistyy teoreettiseen tietoon. Ammattikorkeakoululaki asettaa tälle myös selkeät tavoitteet, koska lain mukaan ”ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa” (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932 § 6). Käytännössä tämä näkyy monenlaisena yritysyhteistyönä ammattikorkeakoulun ja erilaisten yritysten ja organisaatioiden välillä.

Yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tehdään tyypillisesti erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä opinnäytetöissä. Hankkeiden aihiot voivat olla lähtöisin yrityksen omista toiveista, oppilaitoksen tunnistamista yrityskentässä vaikuttavista kehitystarpeista tai yksittäisen opiskelijan aloitteesta syntyvästä toimeksiannosta. Yhteistyötä tehdään lisäksi opintojaksoilla. Yritys voi esimerkiksi osallistua opintojaksolla toteutettavaan projektiin toimeksiantajana tai opintojaksot voivat perustua osin tai kokonaan yritysvierailuihin tai yrityskohtaisten pulmien ratkomiseen.

Yrityksissä aika on usein kortilla ja yhteistyöhön osallistuminen oppilaitoksen kanssa voi arveluttaa. Listasimme muutamia näkökulmia, joiden on havaittu olevan yhteydessä onnistuneeseen yhteistyöhön erityisesti organisaation tai yrityksen näkökulmasta.

• Aito tarve: Yrityksellä on aito tarve ja halu oppia hankkeen aihe-alueesta uutta mm. alan tutkimukseen ja teorioihin liittyen.
• Muilta oppiminen: Yrityksillä on mahdollisuus oppia ja jakaa parhaita käytäntöjä muiden hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa.
• Lisäresurssi kehittämiseen: Hankkeissa ja opinnäytetöissä pureudutaan asiantuntijoiden avulla kehittämistoimiin, joita yrityksessä ei välttämättä olisi mahdollista tehdä omien henkilöresurssiensa puitteissa.
• Ulkopuolinen näkemys: Yhteistyössä yritys saa ulkopuolisia näkökulmia oman yrityksen tilanteeseen esimerkiksi silloin, kun opiskelija tekee yritykselle opinnäytetyön tai yritys antaa opiskelijaryhmälle jonkin pulman ratkaistavaksi. Jos hankkeeseen osallistuu muita yrityksiä, keskinäinen sparraus tuottaa uusia näkökulmia oman päätöksenteon tueksi.
• Työntekijöiden houkuttelu: Oppilaitosyhteistyö on erinomainen pelipaikka lisätä yrityksen tunnettuutta ja näkyvyyttä tulevaisuuden potentiaalisten työntekijöiden silmissä.
• Työantajamielikuvan luonti: Yhteistyö myös lisää myönteistä työantajakuvaa aktiivisesta, kehittämismyönteisestä työpaikasta.

Oppilaitos ja opiskelijat hyötyvät onnistuneesta yritysyhteistyöstä monin tavoin. Opiskelijat saavat ja oppivat soveltamaan teoriaa käytäntöön aidon yrityksen kanssa, mikä antaa erinomaiset mahdollisuudet syvällisempään yritystoimintaan tutustumiseen ja siitä oppimiseen. Yritykseltä yhteistyön tuloksista saatava palaute on opiskelijoille arvokasta jo sellaisenaan niin oppimisen kuin vuoropuhelunkin näkökulmasta. Yhteistyöprojektit saattavat poikia yhteistyötä myös projektin päätyttyä esimerkiksi opinnäytetyön, työharjoittelun, kesätyön tai jopa työpaikan merkeissä.

Hyvistä lähtökohdistaan huolimatta yritysyhteistyön tulokset saattavat jäädä laihoiksi. Jo alkuvaiheessa pitääkin tunnistaa, miten yhteistyö voidaan rakentaa kaikkia osapuolia hyödyttäväksi. Yhteistyö kun vaatii aina useamman henkilön työpanosta ja ponnistelun pitäisi olla vaivan väärti.

Menestyksen avain piileekin yhteisesti jaetussa käsityksessä hankkeen tavoitteista ja yhteistyöhön kohdistuvista odotuksista. Onnistumista edesauttaa selkeästi määritellyt tavoitteet, työvaiheet ja näkymä hankkeen lopputulokseen sekä rajaukset, mitä hankeen puitteissa ei tehdä. Lisäksi hyvin suunnitellussa hankkeessa eri osapuolten roolit ja tehtävät on selvästi määritelty, yhteistyötä vetää hankkeelle nimetty vastuuhenkilö ja työlle on määritelty selkeä aikataulu. Yhteistyöhön ei siis kannata lähteä kuin soitellen sotaan – onhan kyse sen tärkeimmän, eli oman ja toisten ajan, tarkoituksenmukaisesta käytöstä.