Yritysten kehittämistoiminnassa ei voida ajatella vain arvon tuottamista asiakkaalle, vaan on pohdittava myös tuotteiden ja palvelujen laajempia vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa. Ei mikään helppo tehtävä. Vastuullisten ratkaisujen mahdollistamiseksi perinteiset kehittämisen mallien tilalle tarvitaan uusia ja radikaalisti erilaisia yhteiskehittelyn käytäntöjä. (Grönroos & Voima 2013; Loureiro et al. 2020).

Yhteistyöllä kestävään kasvuun ja arvonluontiin

Kestävällä tavalla toteutetussa yhteiskehittelyssä toimijoiden roolit ja valta jakautuvat eri tavalla kuin perinteisessä yhteiskehittelyn tai palvelumuotoilun ajatuksessa. Perinteisesti keskiössä on yrityksen ja asiakkaan välinen suhde, prosessia johtaa ja lopulliset valinnat tekevät organisaation edustajat. Kestävässä yhteiskehittelyssä liiketoiminnan kehittämistä ajatellaan kollektiivisena ja sosiaalisena toimintana, joka tapahtuu jatkuvasti uusiutuvissa verkostoissa. Kehittämisprosessiin osallistuu yhteiskunnan eri toimijoita asiakkaan ja yrityksen välistä suhdetta laajemmin eikä lopullinen ohjaus- ja päätösvalta ole yksistään organisaatiolla.

Miten kestävä yhteiskehittely voisi toimia ihan käytännön liike-elämässä? Kyseessä on merkittävä toimintatavan muutos, johon annan seuraavassa kolme konkreettista vinkkiä.

1. Jaetaan valta ja vastuu eri toimijoiden kesken

Yhteiskehittely tapahtuu, kun osapuolet vaikuttavat kumpikin toisiinsa, eli ovat tasavertaisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä ei poista sitä, että jonkun on toimittava koordinaattorina ja otettava päävastuu vuorovaikutteisten työprosessien johtamisesta ja organisoinnista.

Perinteisestä näkökulmasta poiketen, myös tätä valtaa voidaan jakaa organisaation ulkopuolelle. Päätösvaltaa prosessissa tulisi jakaa niille tahoille, joihin uuden palvelun tai tuotteen vaikutukset tulevat kohdistumaan. (Huang et al. 2010; Lambert & Enz 2012.) Tästä syystä mukana päätöksiä tekemässä voisi olla myös nimetty tulevien sukupolvien edustaja (Longpath Labs 2018).

2. Otetaan koko neloskierre mukaan

Neloskierre on innovaatioiden ja uudistamisen ydin. Se koostuu neljästä tahosta: yrityksistä, julkisesta sektorista, tutkijoista ja kansalaisyhteiskunnasta. Näiden osapuolten tasavertainen vuorovaikutus kehittämisprosessissa muodostaa neloskierteen, jolla on potentiaalia tuottaa radikaalia uutta arvoa. (Caryannis et al. 2018.)

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kansalaiset ovat mukana kehittämässä organisaation prosesseja tai valtion virkamiehet laittavat kädet saveen ja työskentelevät hankkeissa.

3. Varmistetaan aidosti yhteinen työskentely

Tieto on kontekstisidonnaista eikä sitä helposti voi eksplisiittisessä muodossa siirtää kontekstin ulkopuolelle. Tästä syystä on tärkeää, että uuden tiedon rakentaminen tapahtuu konkreettisesti käytännössä eri osapuolten vuorovaikutuksessa. (Brown & Duguid 2001.) Ei riitä, että tehdään käyttäjäkyselyitä tai pidetään foorumeita asianosaisten näkemysten kuulemiseksi. Tarvitaan aitoa ja tasavertaista yhteistä työskentelyä liiketoiminnan kehittämisprosessin eri vaiheissa.

Jokainen vuorovaikutustilanne potentiaalisesti johtaa arvon luomiseen tai tuhoutumiseen (Grönroos & Voima 2013; Lehrer et al. 2012; Loureiro et al. 2020). Yhteisen työskentelyn muodot kannattaa suunnitella huolellisesti aidon yhteistyön varmistamiseksi, sillä hanke ei automaattisesti luo arvoa, vaan voi myös tuhota sitä.

Haaga-Helia edistämässä kestävän tulevaisuuden rakentamista

Haaga-Helian master-opiskelijat toteuttavat vuosittain useita kymmeniä liiketoiminnan kehittämisen kokeiluja omilla työpaikoillaan. Nämä kokeilut suunnitellaan kestävän yhteiskehittelyn periaatteiden mukaisesti. Sen lisäksi, että koulutamme vastuullisia liiketoiminnan kehittämisen osaajia, oppimistehtävät jo opintojen aikana tarjoavat oppilaitokselle merkittävän mahdollisuuden edistää suoraan kestävän tulevaisuuden rakentamista myös oman organisaation ulkopuolella.

Kestävällä tavalla toteutettu yhteiskehittely toimintatapana on erityisen hyvä radikaalisti uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja monimutkaisten, niin kutsuttujen viheliäisten ongelmien ratkaisuun, joille ei välttämättä edes ole yhtä hyvää ratkaisua. Jakamalla johtajuutta ja työskentelemällä aidosti yhdessä organisaatioilla on mahdollisuus mukautua nopeasti, luoda kestävää kasvua ja pysyvää arvoa.

Kuva: Haaga-Helia