Pidemmän poissaolon jälkeen työelämään palaava saattaa tarvita perehdyttämistä tai ainakin muistin virkistämistä. Esimerkiksi sairasloman, opinto- tai perhevapaan aikana on voinut tapahtua muutoksia, joilla on vaikutusta työntekoon.

Aihe on ajankohtainen, sillä palasin perhevapaalta TKI-koordinaattorin tehtävään hieman yli vuoden tauon jälkeen.

Pehmeä paluu osaksi työyhteisöä

Oli poissaolon syy mikä tahansa, tuntuu paluu työelämään pitkän poissaolon jälkeen aina jännittävältä. Onneksi töihin palaamista pidetään yleensä iloisena asiana ja palaavalta kollegalta on mukava kysellä esimerkiksi opintojen etenemisestä tai lapseen liittyvistä asioista. Näistä riittää aihetta myös käytäväkeskusteluihin, mikä sujuvoittaa paluuta osaksi työyhteisöä ja tutustumista uusiin työtovereihin.

Työtehtävien mieleen palauttaminen sekä uusien käytäntöjen omaksuminen eivät tapahdu yhdessä päivässä, joten täytyy muistaa olla armollinen itseään kohtaan. Mahdollisuuksien mukaan voi olla järkevää palata hiljaisempaan aikaan, jolloin ensimmäisistä työviikoista tulee kevyempiä ja paluusta arkeen lempeä.

Töihin palaaminen kesällä oli minulle hyvä ratkaisu. Tekemistä oli sopivasti, joten sain keskittyä uusien asioiden opetteluun sekä vanhan kertaamiseen omassa tahdissa.

Hyppy liikkuvaan hankejunaan

Poissaoloni aikana moni asia oli muuttunut. Esihenkilöni oli vaihtunut ja hankkeet, joissa olin mukana ennen perhevapaata, olivat päättyneet tai päättymässä. Tiimissäni oli kuitenkin mietitty etukäteen mihin käynnissä oleviin hankkeisiin pääsisin mukaan, tai miten voisin auttaa päättyvien hankkeiden loppuraportoinnissa.

Hanketyö on muuttuvaa ja määräaikaista. Jokainen vuosi on erilainen, sillä käynnissä olevien hankkeiden teema ja rahoitushakujen ajankohdat vaihtelevat. Hankkeet kestävät vain tietyn aikaa, keskimäärin noin kaksi vuotta. Siksi hyppääminen kesken kaiken mukaan käynnissä oleviin hankkeisiin voi olla haastavaa, sillä ne porskuttavat eteenpäin kuin juna raiteillaan.

Hankkeisiin perehtymisessä on otettava huomioon monta asiaa aina rahoittajan vaatimuksista projektipäälliköiden toiveisiin. Hakemusten, rahoituspäätösten ja muiden hankemateriaalinen huolellinen läpi käyminen helpottavat kokonaiskuvan hahmottamista. Projektitiimin kanssa on olennaista keskustella omasta hankeroolista, sillä usein työtehtävistä sovitaan jo hankkeen alkaessa. Myös muille hankekumppaneille esittäytyminen on tarpeen, sillä jokaisessa hankkeessa on oma konsortionsa.

Näiden lisäksi mahdolliset rahoittajiin liittyvät muutokset on huomioitava. Esimerkiksi ohjelmakauden vaihtuminen tuo mukanaan uusia järjestelmiä ja käytäntöjä, jolloin olemassa olevat tiedot ja osaaminen eivät ehkä olekaan ajan tasalla.

Tiimin tuki ja itsenäinen perehtyminen työhön siivittää paluuta

Uuden työntekijän kohdalla perehdytyksellä on vaikutusta siihen, miten tämä pääsee sisälle työyhteisöön. Palaavalla työntekijällä on olemassa olevat kontaktit ja työkokemus vanhasta työpaikasta, jolloin perehdytys voi pääasiassa ollakin itsenäistä perehtymistä.

Etukäteen suunnitellut työtehtävät helpottavat töihin palaamista, jotta on jotain mihin tarttua heti ensimmäisinä päivinä. Niiden avulla pääsee helpommin sisälle tuttuun työtehtävään. Uusien järjestelmien kohdalla voi pyytää apua kollegalta, sillä lähitiimin tuki on olennainen osa sujuvaa työhön paluuta.

Kuva: www.shutterstock.com