Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Käytännön työkaluja ihmisen ja tekoälyn yhteistyöhön

Tekoälyn laajamittainen käyttöönotto tietotyössä on entistä ajankohtaisempaa. Paljon on kiinni tavasta, jolla tekoäly ja uudet teknologiat integroidaan osaksi työtä.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 13.06.2023

Uudet teknologiat muuttavat väistämättä työtä ja työelämää, ja muutos edellyttää uutta osaamista ja työn kehittämistä.

Yksilöitä nakertavan teknoähkyn sijaan työyhteisöt voivat oppia ja harjoitella tekoälyn käyttöä yhteiskehittämisen menetelmien avulla. Yhteiskehittäminen on avointa ja tasavertaista yhteistyötä, jossa hyödynnetään osallistujien erilaisia kokemuksia, tietoa ja osaamista. Se on tavoitteellista, ratkaisukeskeistä ja dialogista, ja siinä etsitään yhteistä ymmärrystä ja opitaan toinen toisiltaan.

Työntekijälähtöisyys ja arjen työprosessit yhteiskehittämisen keskiössä

Tärkeää on, että yhteiskehittäminen tapahtuu enemmän työntekijälähtöisesti ja arjen työprosessien tasolla. Yhteisölliset tehtävät auttavat tietotyöntekijöitä ja esihenkilöitä oppimaan yhteiskehittämisen periaatteita ja löytämään yhdessä ratkaisuja tekoälyn hyödyntämiseen.

Yhteiskehittämisen alkuun saamisessa työntekijät tarvitsevat johdolta mandaatin ja tukea työn kehittämiseen teknologioita hyödyntäen, sillä teknologisiin muutoksiin sopeutuminen ja uudistuminen eivät hierarkkisessa tai siiloutuneessa organisaatiossa tapahdu itsestään.

Esimerkkejä yhteiskehittämistä edistävistä käytännön toimintatavoista ovat

  • osallistujien arvostuksen ilmaisut,
  • kannustaminen ja kiittäminen,
  • toisen ideaan tarttuminen ja sen eteenpäin pohtiminen,
  • kiinnostuksen osoittaminen toisen esiin tuomaan asiaan,
  • konkreettisten ratkaisuajatusten esittäminen sekä
  • tarinat.

Voimavaralähtöinen kehittäminen ja kehittämistyöpajat tukevat työn muutokseen sopeutumista

Ihmisen ja tekoälyn yhteistyön vauhdittamisessa voi hyödyntää voimavaralähtöista kehittämistä, jossa tunnistetaan osaamisia ja vahvuuksia ja uskotaan ihmisten mahdollisuuksiin oppia. On tärkeää, että tietotyöntekijä, hänen osaamisensa ja potentiaalinsa otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huomioon, kun uuden tekoälyä hyödyntävän työkalun käyttöönottoa suunnitellaan.

Voimavaralähtöinen kehittäminen alkaa yhteisestä tavoitetilan hahmottamisesta, jossa ongelmien sijaan pohdinnan ytimessä ovat unelmatilanteet ja positiiviset mahdollisuudet tekoälyn ja uusien teknologioiden hyödyntämiseksi työtehtävissä. Kannustava fasilitointi voi olla tarpeen yksilöiden osaamisten ja vahvuuksien tunnistamisessa ja keskustelun vauhdittamisessa.

Yhteisön voimavaroja voidaan tunnistaa ja koota vapaamuotoisesti yhdessä keskustelemalla tai tarjoamalla ohjatusti tunnistamista tukevia esimerkkejä tai malleja. Voimavaroja voi myös kerätä taulukkoon tai hyödyntää niiden esittämisessä visualisointia.

Lähi-, etä- tai hybriditoteutuksena toteutettavat, vaiheittain etenevät kehittämistyöpajat auttavat työyhteisöä ja organisaatiota uudistumaan työn teknologisessa murroksessa sekä kehittämään tietotyötä yhdessä entistä yhteisöllisemmäksi ja tuottavammaksi. Lisäksi ne tukevat vuorovaikutteisen henkilöstöjohtamisen osaamista.

Kehittämistyöpajat etenevät tietotyöntekijöiden osaamisen ja ammatillisen kehittämisen teemoista kohti koko työyhteisön tietotyön kattavaa yhteistyötä. Kukin paja koostuu yhteensopivista kehittämiskohteista ja yhteisöllisistä tehtävistä, joista voi koota kahden tai neljän tunnin tehokkaita työpajoja tai koko päivän mittaisia pohtivampia työstökokonaisuuksia. Koska pajojen osallistujien on yleensä helpompaa tuoda esiin ongelmia kuin ratkaisuja, fasilitaattorien roolina on pyrkiä ohjaamaan jokaisen pienryhmän keskustelua ratkaisujen suuntaan.

Tietotyön asiantuntijat keskeisessä roolissa tekoälyn käytön edistämisessä

Haaga-Helian TT TOY-tutkimuksessa (Kärnä ym. 2022) havaittu tukitoiminnoissa toimivien tietotyöntekijöiden peloton suhtautuminen tekoälyyn, uteliaisuus uusia teknologioita kohtaan ja kyky innostua niistä toimii heidän keskeisenä voimavaranaan tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden hyödyntämisessä työssä.

Tukitoimintojen asiantuntijoilla on tutkitusti hyvät edellytykset tekoälyn ja uusien teknologioiden käyttöönottoon ja sen tukemiseen työorganisaatioissaan. He toimivat tyypillisesti HR-, viestintä-, talous- ja ICT-asiantuntijoiden, assistenttien ja koordinaattoreiden rooleissa ja he rakentavat siltoja yksikköjen, tiimien ja verkostojen välillä sekä hallitsevat ja jakavat tietoa edistäen samalla organisaation tuottavuutta.

Haaga-Helia on julkaissut Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön työyhteisössä -e-työkirjan (Kärna ym. 2023). Työkirja tarjoaa tietotyön asiantuntijoille käytännön oppia uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon tietotyöorganisaatioissa yhteiskehittämisen keinoin. Sen keskeisinä osioina ovat käytännönläheiset yhteiskehittämisen työpajakuvaukset ja toteutusmenetelmät.

Työkirja kerää yhteen TT TOY -tutkimushankkeessa (2021-2022) ja sen jatkohankkeessa (2022-2023) opittua ja kerättyä tietoa sekä sen kehitysvaiheita ja tuloksia kehittämispajoissa testatuista menetelmistä ja lähestymistavoista. Molemmat hankkeet ovat Työsuojelurahaston rahoittamia.

Lähteet

Kärnä, E., Humala, I., Lahtinen, A. ja Asikainen, M. 2023. Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön työyhteisössä – e-työkirja tietotyön asiantuntijoille. Haaga-Helia julkaisut 9/2023. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Kärnä, E., Ruohonen, A. & Humala, I. 2022. Tekoäly tulee! Tuki. osaaminen ja yhteistyö kuntoon. Haaga-Helian julkaisut 6/2022. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.