Yllätyin, että stressireaktioita oli tullut päivän aikana niin paljon. Olen kyllä tietoinen, että stressaannun helposti, mutta en nyt ihan tätä odottanut. Tämä vähän herätteli siihen, että ehkä olisi joskus hyvä hidastaa vähän tahtia ja luopua perfektionismista.

Mitä opiskelija voi tehdä omassa arjessa, jotta jaksaisi paremmin? Mikä herättäisi pohtimaan omaa käyttäytymistä?

Kehon toiminnoista kertovia mittauksia ovat yleensä hyödyntäneet urheilijat ja aktiiviliikkujat. Tikissä työelämään -hankkeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja LAB ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsivät Firstbeat hyvinvointianalyysiin.

Marras-joulukuussa 2020 tehdyn ensimmäisen mittauksen jälkeen opiskelijat saivat vinkkejä arkeen. Toistimme mittauksen keväällä 2021, jotta osallistujat näkivät, kuinka heidän arjessaan toteuttamat muutokset olivat vaikuttaneet stressin ja palautumisen tasapainoon sekä unen palauttavuuteen. Toisessa mittauksessa palautumisen määrä oli lisääntynyt sekä päivällä että yöllä.

Analyysin aikana opiskelijat täyttivät myös päiväkirjaa arjen tilanteiden, stressireaktioiden ja palauttavien hetkien yksilöllisten syy-yhteyksien tarkastelua helpottamaan.

Palautuminen on äärimmäisen tärkeää mutta silti se unohdetaan

Hyvinvointianalyysi auttoi opiskelijoita tunnistamaan omat vahvuudet ja hyvät käytännöt palautumisen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Ensimmäisen mittauksen päähavainto oli heikko palautuminen päivän aikana ja myös unijakson heikko palauttavuus.

Opiskelijat heräsivät pohtimaan tarvetta käyttäytymisen muutokselle ja jo toteuttamaankin sitä heti ensimmäisen mittauksen jälkeen. Heidän arkeensa tekemiä muutoksia olivat alkoholin käytön vähentäminen tai lopettaminen, yöuniin panostaminen ja ajanhallinnan parantaminen.

Tulokset eivät sinänsä yllättäneet, koska syksy on ollut koulun kannalta hyvin tiukka. En kuitenkaan ole tulokseen tyytyväinen, koska en missään nimessä haluaisi olla koko ajan stressaantunut. Olen myös tietoinen, että liikunta on jäänyt vähemmälle, ja sitä olenkin lähtenyt mittauksen jälkeen parantelemaan. Pitäisi myös sallia itselle niitä palautumisen/ rentoutumisen hetkiä myös keskellä päivää, eikä mennä sillä mentaliteetilla, että levätään sitten haudassa.

Unitutkija Markku Partinen toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa (2021), että monen uni paranisi, jos turha kiire ja stressi loppuisivat. Kuntun, Pesosen ja Saaren (2017) tutkimuksen mukaan opiskelijoiden kokemat uniongelmat, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet.

Opiskelu- ja työpäivän aikana tapahtuva palautuminen edistää nukahtamista sekä parantaa unen laatua. Pienet palauttavat hetket päivän aikana ovat tärkeitä. Niitä voi olla esimerkiksi lyhyet venyttelyt, jutteluhetket, silmien sulkeminen hetkeksi ja syvät hengittelyt, jotka katkaisevat stressireaktion.

Pienikin liike lisää hyvinvointia

Aikuisen liikkumisen suositus voi toteutua, mutta päivän aikana istutaan kuitenkin hyvin paljon.

Korkeakouluopiskelijoista 38 prosenttia istuu vuorokaudessa 12 tuntia tai enemmän (Kunttu, Pesonen & Saari 2017). Istumisen tauottaminen ja jaloittelu vähintään 30-45 minuutin välein parantavat verenkiertoa aivoissa (Haapala 2021). Työskentelyasennon vaihtelut ja pienikin liike ovat hyväksi koko keholle. Hyvinvointianalyysi ohjaa myös lisäämään liikettä arkeen.

Kevään 2021 aikana meillä on Tikissä työelämään -hankkeessa tarkoitus pilotoida mittaamista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön lähetteellä pienimuotoisesti. Haluamme kokeilla, kuinka hyvinvointianalyysi voisi toimia ja ehkä vakiintua yhdeksi keinoksi opiskelijoiden terveyden ja liikunnan edistämisessä.

Lähteet:

• Kunttu, K., Pesonen, T. & Saari J. 2017. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48.
• Haapala, E. 2021. Nuoret, aivot ja oppiminen -luento. Lähdetään liikkeelle webinaari 17.3.2021. YTHS
• Partinen, M. 2021. Nuku hyvin. Toimittaja Gronow, K. Helsingin Sanomat, C6, 18.3.2021.