Samaa tunnelmaa haetaan palvelumuotoilun Kiikarissa kasvu – Uusilla tavoilla euroja kassaan -koulutuksessa, jossa osallistujat pääsevät kiikaroimaan asiakasymmärryksen linssin läpi oman liiketoiminnan kehityskohteita.

Tässä blogissa avaamme, miten palvelumuotoiluprosessi valmennuksessamme rakentuu – nappaa tekstin lomasta työkalut omaankin kehittämiseesi!

Video- ja työkalupakki kiikaroimisen tukena

Valmennuksen aikana osallistuja pääsee tutustumaan ja kokeilemaan palvelumuotoilun työkaluja, joita on helppo soveltaa omaan kehittämisprojektiin ja ottaa käyttöön omassa työarjessa. Ennen jokaista työpajaa osallistujat saivat etukäteismateriaaleina koulutusvideoita, joiden avulla he ovat pääsivät syventymään palvelumuotoiluprosessin eri vaiheisiin ja työkaluihin. Koko videosettiin voit tutustua täällä.

Valmennuksen ensimmäisessä vaiheessa paneuduttiin asiakasymmärryksen keräämiseen ja sen kiteyttämiseen. Asiakasymmärryksen keräämisessä hyödynnettiin empatiakarttatyökalua, jonka avulla pääsee kiikaroimaan, mitä asiakas ajattelee, mitä hän näkee, kuulee ja mitkä asiat ovat hänelle merkityksellisiä.

Sumuinen kiikarin linssi kirkastuu

Toisessa valmennustapaamisessa kokeiltiin ideoinnin menetelmiä ja harjoiteltiin niiden soveltamista omaan kehittämisprojektiin. Ideoinnissa tavoitteena on ensin saada mahdollisimman paljon erilaisia ideoita, sillä ajatuksella, että määrä takaa laadun. Tämän jälkeen teemoitellaan saadut ideat ja syvennetään ideointia esimerkiksi lotuskukka-menetelmällä, jolloin ratkaisuehdotusten eri ulottuvuudet alkavat kirkastumaan.

Suuresta määrästä ideoista valikoituu jatkokehitettäväksi lopuksi muutamat kiinnostavimmat ideat. Ideointityöpajassa ideoiden arviointiin käytettiin arviointimatriisityökalua ja osallistujat kokivat sen tuovan omaan ideointiin uuden tavan arvioida ideoita eri näkökulmista. Ota lotuskukka- ja arviointimatriisikanvakset käyttöösi täältä.

Prototyyppi havainnollistaa ratkaisun

Kiikarissa kasvu -valmennuksessa seurataan palvelumuotoiluprosessin vaiheita, joten kolmannessa valmennustapaamisessa lähdettiin rakentamaan kevyttä prototyyppiä ratkaisuehdotuksesta. Tämän vaiheen tarkoituksena on visualisoida ja konkretisoida idea sellaiseen muotoon, että siitä voidaan keskustella käyttäjien kanssa. Käyttäjiltä saadun palautteen avulla ratkaisuideaa kehitetään eteenpäin ja siitä tehdään seuraava, vähän kehittyneempi versio kokeiltavaksi.

Protoja tehdessä on hyvä ensin miettiä, mihin kysymykseen haluaa käyttäjien avulla saada vastauksia:

• Kiinnostaako ratkaisu käyttäjää?
• Ymmärtääkö käyttäjä, miten sitä käytetään?
• Onko ratkaisu käyttäjälle hyödyllinen?

Sitten mietitään, mikä olisi yksinkertaisin tapa tehdä proto ja testata sitä käyttäjillä. Työpajassa hyödynnettiin erilaisia materiaaleja: legoja, muovailuvahaa, tusseja, paperia, aikakausilehtiä, ja lisäksi tarjolla oli sakset, liimaa, teippiä, tarroja sekä muita askarteluvälineitä.

Prototyypin rakentaminen toimii myös ratkaisuidean jatkokehittämisenä. Kun sitä tekee yhdessä, saadaan hyödynnettyä ryhmän erilaiset näkemykset ja ajatukset. Palvelumuotoilu on analyyttistä ja luovaa yhteiskehittämistä. Viimeistään protoilussa voi päästää oman sisäisen luovan tyypin valloilleen.

Prototypointityöpajassa kokeiltiin, miten yhteiskehittäminen ja prototyyppien rakentaminen sujuu, vaikka osallistujat ovat eri paikoissa: osa etänä, osa läsnä. Huolellisella valmistelulla yhteiskehittäminen ja protojen rakentaminen sujuu myös etätyöpajassa ja samoja palvelumuotoilun työkaluja voidaan hyödyntää online-työskentelyalustoilla.

Oletko kehittämisesi prototypointivaiheessa? Kurkkaa menetelmät ja työkalut täältä.

Kiikarit käteen ja kehittämään!