Tässä blogissa avaamme, miten Muutoskyvykkyyttä muotoilusta -hankkeen palvelumuotoilukoulutuskokonaisuuden versio 2.0 rakentui edellisestä koulutuskierroksesta saamamme palautteen perusteella. Millaisia oppimista tukevia menetelmiä tuotimme ja käytimme?

Tämä teksti on kahden blogin sarjan toinen osa. Ensimmäisessä blogissa käsittelimme sitä, miten koulutuksen ensimmäinen versio rakennettiin palvelumuotoilun menetelmin.

Ketterän kehittämisen avulla kohti parempia tuloksia

Muutoskyvykkyyttä muotoilusta -hankkeessa on nyt alkanut toinen kierros Kiikarissa kasvu –palvelumuotoilukoulutusta. Vedimme viime syksynä koulutuksesta läpi version 1.0.

Kun hankkeessa järjestetään useampi kuin yksi koulutuskierros, jää tilaa reflektoinnille ja kehittämiselle. Reflektoinnissa on hyvä pohtia, mistä asioista voi luopua ja mitä osioita koulutuksesta säilytetään. Tällaisen pohdinnan taustalla on palvelumuotoilulle tyypillinen ketterän kehittämisen mentaliteetti.

Marras–joulukuun aikana kehitimmekin koulutusta osallistujilta saadun palautteen ja omien havaintojemme perusteella. Ensimmäisessä versiossa hyväksi todettiin itseopiskelun ja intensiivisen työpajatyöskentelyn vuoropuhelu ja opitun samanaikainen soveltaminen omaan kehittämishankkeeseen. Kehittämiskohteita taas nähtiin koulutuksen rakenteessa, sisällöissä ja osallistumismahdollisuuksissa.

Mahdollisuus etäosallistumiseen ei ollutkaan välttämätön

Hankepuolella on paljon puhuttu hankeosallistujien rekrytoinnin ja sitouttamisen haasteista. Näihin haasteisiin jouduimme mekin vastaamaan.

Vaikka koronarajoitukset purettiin ja palvelut avasivat ovensa, vain kourallisella yrittäjiä oli aikaa irrottautua koulutuksiin arjen tohinan keskellä. Osallistujien rekrytointi oli työlästä, vaikka koulutusta markkinoitiin monissa tilaisuuksissa, kanavissa ja somealustoilla.

Huomasimme, että etenkin koulutuksen etätyöpajaversioon oli helppo ilmoittautua mukaan, mutta vieläkin helpompi olla tulematta paikalle – viimeisessä etätyöpajassa oli jäljellä enää yksi osallistuja. Tästä syystä kevään koulutuskierroksesta jätettiin etätyöpajamahdollisuus kokonaan pois. Sen sijaan panostimme täysillä lähityöskentelyyn. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi! Nyt lähityöpajaryhmässä on joukko erittäin motivoituneita, ilolla toisensa livenä näkeviä osallistujia.

Vielä syksyllä olimme varmoja, että nimenomaan yrittäjien kiireen vuoksi etäosallistumismahdollisuus on välttämätön. Käytännössä näin ei ollutkaan. Välillä kannattaa uskaltaa päästää omista ennakko-odotuksista irti.

Sähköpostit vaihtuivat visuaaliseen Howspaceen

Merkittävin kehitysaskel oli itseopiskelumateriaalin siirtäminen sähköpostiviesteistä koulutusalustalle. Koimme tarvitsevamme oppimisprosessia ylläpitävää ja tukevaa oppimisalustaa, joka tukisi vuorovaikutusta valmentajien ja osallistujien välillä ja jossa osallistujat voisivat jakaa omia kokemuksiaan ja tukea toisiaan.

Oppimisalustaksi valikoitui Howspace, pilvipohjainen alusta, joka tarjoaa ketterän, monipuolisen ja vertaisoppimista tukevan oppimisympäristön. Howspace-alustalle toimme palvelumuotoilun oppimisvideoita, suunnittelimme vertaisoppimista tukevia tehtäviä ja keskusteluja.

Ennen jokaista työpajaa Howspaceen aukeaa uusi sivu, josta löytyvät ajankohtaiset materiaalit ja tehtävät. Visuaalisen ja helppokäyttöisen oppimisalustan avulla koko oppimisprosessi saadaan näkyväksi opiskelijalle, kun tehtävät ja vaiheet kiinnittyvät näkyvään kokonaisuuteen, tässä tapauksessa palvelumuotoiluprosessiin.

Osallistujien on myös helppo kerrata aikaisempia materiaaleja ja keskustella niistä ja niiden soveltamisesta muiden kanssa. Valmentajilla on mahdollisuus seurata kävijöiden aktiivisuutta ja hyödyntää tätä tietoa työpajojen suunnittelussa.

Miten virtuaalinen itseopiskelumateriaali keskustelee lähityöpajaopiskelun kanssa?

Näistä parannuksista huolimatta koulutuksen keskeinen sisältö ei muuttunut. Työpajojen aiheet syventävät edelleen kehittämiselle tärkeitä solmukohtia: asiakasymmärryksen keräämistä, tiedon kiteyttämistä, ideointia ja prototypointia sekä oppien esittelemistä. Itseopiskelumateriaalien avulla osallistujat voivat valmistautua työpajatyöskentelyyn. Työpajoissa aihetta syvennetään ja kokeillaan työkaluja, joita osallistujat omalta osaltaan soveltavat omassa kehittämishankkeessaan jokaisen työpajan jälkeen.

Koulutuskokonaisuudessa toteutetut parannukset osoittavat, kuinka tehokas kehittämisen menetelmä palvelumuotoilu on. Käyttäjälähtöisyys on avain: asiakaskokemus paranee, kun asiakkaat tai palvelun käyttäjät otetaan mukaan kehitystyöhön.