Kiikarissa kasvu – Uusilla tavoilla euroja kassaan -koulutuksessa tarjottiin majoitus- ja ravitsemusalan mikro- ja pk-yrittäjille ja yritysten työntekijöille palvelumuotoilukoulutusta syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Tässä blogissa avaamme, miten palvelumuotoilukoulutuskokonaisuuden syksyllä toteutettu ensimmäinen versio rakentui ja millaisia oppimista tukevia menetelmiä siinä hyödynsimme.

Tämä teksti on kahden blogin sarjan ensimmäinen osa. Toisessa blogissa käsittelemme sitä, mitä palautetta saimme ja miten koulutusta kehitettiin sen pohjalta kevään 2023 koulutuksiin.

Palvelumuotoilukoulutus suunniteltiin palvelumuotoilun menetelmin

Myös itse koulutus suunniteltiin palvelumuotoilun ideologiaa ja prosesseja hyödyntäen. Aluksi tutustuimme huolella kohderyhmän eli majoitus- ja ravitsemusalan yrittäjien tarpeisiin. Kävimme läpi alan tutkimuksia, jotka käsittelivät muun muassa työantajamielikuvia, alan tulevaisuudennäkymiä sekä pandemian vaikutuksia alan talous- ja työllisyyskysymyksiin.

Kohderyhmäymmärrystä kerättyämme valitsimme palvelumuotoilun prosessin mukaiset opetettavat sisällöt, menetelmät ja aikataulut, työtilat, resurssit ja tarvikkeet. Pohdimme myös, millaiset tehtävät tukevat parhaiten oppimista ja vastaavat haastavuudeltaan kohderyhmän tieto- ja taitotasoa.

Koulutuksen kannalta oli oleellista ymmärtää, minkälaista majoitus- ja ravitsemusalan työarki on, ja minkälaiseen palvelumuotoilukoulutukseen alan ammattilaiset voisivat sitoutua oman työn ohessa. Tiedonkeruun menetelminä hyödynsimme sekä haastatteluja että verkkokyselyä. Tiedonkeruuta teimme muun muassa Gastro-messuilla.

Lähtötilannekartoituksessa selvisi, että koulutuksen tulisi olla mahdollisimman helposti saavutettavaa ja sellaisessa muodossa, että asian voi sisäistää ajasta ja paikasta riippumatta. Monet vastauksista korostivat aikataulutuksen tärkeyttä: “Ei sellaista koulutusta, joka sitoo liiaksi osallistujien aikaa. Aika on rahaa ja se taas vaikuttaa koulutuksien ilmoittautumisprosenttiin.”

Koulutukselta toivottiin myös keveyttä: “Ei voi olla liian aikaan tai paikkaan sidottu. Pitää olla tehtävissä esim. mobiilissa bussissa työmatkalla. Ei saa olla liian hevi, ei saa sitoa liikaa.” Nämä vastaukset antoivat osviittaa koulutuskokonaisuuden ideointiin ja suunnitteluun.

Sisäisessä ideointityöpajassa saatiin ketteriä ratkaisuja

Hanketiimin yhteisessä ideointityöpajassa ideoimme erilaisia vaihtoehtoja opetusmateriaalin ja opetusmenetelmien ratkaisemiseksi. Ideointityöpajassa päädyimme höyhenenkevyeen ratkaisumalliin, jotta palvelumuotoilun koulutuskokonaisuuden hahmottaminen ja opiskeleminen olisi osallistujille mahdollisimman helppoa, joustavaa ja ketterää.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että opetusmateriaalit ja tehtävät kilahtivat suoraan osallistujan sähköpostiin aina ennen lähityöpajaa. Opetusmateriaaleihin kuului koulutusvideoita ja pieniä tehtäviä. Koska yhteistä aikaa oli vähän, halusimme tarjota osallistujille mahdollisuuden tutustua koulutusmateriaaleihin ennen työpajaa. Näin lähityöpajoissa voitiin omistautua asioiden pohtimiselle ja kokeilemiselle.

Palvelumuotoilua opitaan parhaiten kokeilemalla ja soveltamalla prosessia, menetelmiä ja työkaluja. Meille olikin alusta asti selvää, että höyhenenkevyt toteutustapa pitäisi sisällään teorian lisäksi oman kehittämishankkeen työstämistä palvelumuotoilun keinoin. Aina työpajan jälkeen osallistujat saivat soveltaa oppimiaan menetelmiä ja työkaluja osana omaa kehittämishankettaan.

Millainen kokemus koulutus sitten oli, ja millaista palautetta saimme? Tämä selviää blogikirjoituksen toisesta osasta.